1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. terveys

Lääkeyhtiö Faronin voitokas viikko: koronapotilaiden keuhkolääkkeen tutkimukseen miljoonia dollareita ja syöpälääkkeen tehosta lupaavaa näyttöä

Myös yhtiön pörssikurssit lähtivät viime viikolla rakettimaiseen nousuun.

terveys
Markku Jalkanen
Yhteistyö USA:n puolustusministeriön kanssa on tärkeä virstanpylväs Markku Jalkasen johtamalle turkulaisyritykselle.Arash Matin / Yle

TurkuToimitusjohtaja Markku Jalkasella on viime viikon jäljiltä hymy herkässä. Lääkekehitysyhtiö Faron Pharmaceuticalsin kurssi nousi jyrkästi sekä Helsingin että Lontoon pörssissä.

Vetonauloina ovat syöpälääke Clevegen ja keuhkovauriolääke Traumakine.

Viime viikon maanantaina yhtiö tiedotti (siirryt toiseen palveluun), että USA:n puolustusministeriö osallistuu merkittävällä tavalla Faronin kehittelemän Traumakine-hoidon potilastutkimukseen. 6,1 miljoonaa dollaria vauhdittaa keuhkojen kudosvaurioita korjaavan lääkkeen jatkotutkimuksia tuntuvasti.

– Meidän kannaltamme on tärkeää, että pääsemme nyt testaamaan lääkettä USA:ssa COVID 19 -potilailla, sanoo Faronin perustaja Markku Jalkanen.

Traumakinen uskotaan auttavan koronaviruksen aiheuttamassa keuhkotaudissa ja vähentävän viruksen aiheuttamia kuolemia.

Interferoni-beetaa annetaan potilaalle suonensisäisesti. Se sitoutuu terveisiin soluihin ja käynnistää niissä puolustusreaktioita, joiden ansiosta virukset eivät kykene tunkeutumaan soluihin.

Koronapotilas voi kuolla sen vuoksi, että keuhkojen toiminta lakkaa. Traumakine on tarkoitettu nimenomaan ylläpitämään keskeisten elinten toimintaa.

– Meillä on itsessämme jo luontainen järjestelmä tätä varten. Kaikilla se vain ei ole riittävän tehokas. Siksi tarvitaan ylimääräistä interferoni-beetaa.

Markku Jalkanen vertaa Traumakinen tuomaa apua tilanteeseen, jossa diabeetikkoa autetaan antamalla insuliinia.

Apua myös taistelukenttien haavoittuneille?

USA:n puolustusministeriön mukaantulolla on merkitystä myös Traumakinen laajemmalle käyttötarkoitukselle.

Traumakinesta voi olla toimitusjohtaja Markku Jalkasen mukaan apua monissa muissakin traumatiloissa.

– Sellaisia voi syntyä vaikka kirurgin operaation jälkeen tai liikenneonnettomuudessa. Varmaankin Yhdysvaltojen puolustusministeriöllä on mielessään myös se, voidaanko taistelukentällä haavoittuneita potilaita hoitaa tällä tavalla, kertoo Jalkanen.

Elinvaurioiden korjaushoito voi kohdistua keuhkojen lisäksi myös munuaisiin, maksaan tai vaikka aivoihin.

Yhdysvalloissa tehtävistä jatkotutkimuksista Markku Jalkanen odottaa tuloksia jo tämän vuoden aikana.

Ihmisen oma puolustusjärjestelmä taisteluun syöpää vastaan

Viime viikon keskiviikkona Faronilla oli kerrottavanaan hyviä uutisia syöpälääke Clevegenistä (siirryt toiseen palveluun). Potilastutkimuksista on saatu lupaavaa näyttöä. Tosin ykkös- ja kakkosvaiheen tutkimuksista on vielä matkaa myyntilupaan.

Clevegen pyrkii vaikuttamaan immuniteettia laskeviin soluihin ja sillä tavalla vahvistamaan syöpäpotilaan elimistön omaa puolustusjärjestelmää.

– Potilastutkimukset ovat nyt todistaneet, että juuri näin tapahtuu. Potilailla, joita olemme hoitaneet, ei ole ollut enää muiden hoitojen osalta mitään mahdollisuutta. He ovat käyneet jo useita eri hoitotapoja läpi, mutta mikään ei ole toiminut, sanoo Markku Jalkanen.

Toimitusjohtaja Markku Jalkanen, Faron Pharmaceuticals Oy.
"Asiantuntijaksi" voi nykyään ilmoittautua ilman koulutusta ja kokemusta, harmittelee Jalkanen.Arash Matin / Yle

Syöpälääkkeen näkymät ovat Jalkasen mukaan parantuneet merkittävästi viimeisen puolentoista vuoden aikana. Potilaat ovat myös sietäneet hyvin lääkehoitoa.

Toimitusjohtaja uskoo, että nopeimmillaan Faronin syöpälääke voisi olla markkinoilla parin, kolmen vuoden kuluttua.

Trumpin kauden suunsoitto jurppii

Toimitusjohtaja Markku Jalkanen kutsuu itseään vakavamieliseksi tutkijaksi. Hän saattaa esitellä asiansa välillä hyvinkin innostuneesti, mutta häneltä ei unohdu firmansa iskulause: nothing beats good data – mikään ei voita hyvää tietoa.

Vaikka Jalkanen olisi kuinka innoissaan, hän pysyttelee faktoissa, sillä päätösten on pohjauduttava luotettavaan tietoon.

Juuri siksi hän on niin suivaantunut, kun on joutunut huomaamaan Donald Trumpin presidenttikaudella yleistyneen epäluulon. Milloin on kyse tutkitusta tiedosta, milloin taas silkasta suunsoitosta?

– Se on minulle henkilökohtaisesti Trumpin hallintokauden pahin pettymys. Tai vielä suurempi pettymys oli huomata, että sama käyttäytyminen on levinnyt melkein maailmanlaajuisesti. Aivan kuin faktoilla ei olisi enää mitään tarkoitusta.

Niin moni on Markku Jalkasen mukaan ilmoittautunut asiantuntijaksi. Hän ei lakkaa hämmästelemästä, mistä moinen asiantuntemus on yhtäkkiä tullut.

– Tuntuu kuin koko kasvatukseni ja koulutukseni olisi kerralla heitetty romukoppaan. Teen työtäni sen takia, että teen tutkimuslöydöksistä lääkkeitä ihmisille. Eivät nämä ole mitään hokkuspokkus-juttuja.

Näkeekö Markku Jalkanen siis omassa työssäänkin sen, että tutkitun tiedon ja niin sanotun puppupuheen välinen raja on hämärtynyt?

– Näin on tapahtunut. Aivan valtavasti.

Lääkealalla menee poikkeuksellisen hyvin

Lääkekehitysyhtiö Faron Pharmaceuticals on yksi Turun bioalan ylpeydenaiheista.

Health Turku -osaamiskeskittymän (siirryt toiseen palveluun) johtajan Tero Piispasen mukaan sekä Turun että koko Suomen lääke- ja terveysteknologiateollisuudella menee nyt poikkeuksellisen hyvin. Bioalan vienti kasvoi koko 2010-luvun.

– Bioala taitaa tuottaa Turun teollisista toimialoista eniten verotuloja, arvioi Piispanen.

Yksistään Bayer laajentaa (siirryt toiseen palveluun) Turussa ehkäisyvalmisteiden tuotantoaan 35 miljoonalla eurolla. Myös Orion on ilmoittanut (siirryt toiseen palveluun) investoivansa Turun tuotantolaitoksiin 17 miljoonaa euroa.

Bioalan yritykset työllistävät Turussa ja Turun seudulla suoraan noin 4 000 henkeä. Lisäksi tulevat vielä Turun yliopiston ja Åbo Akademin noin 1 000 bioalan tutkijaa.

Yksi asia bioalalla kuitenkin Tero Piispasta huolettaa. Uusia yrityksiä on viime vuosina syntynyt alalle huomattavan vähän.

– Vaikka alalla on jatkunut jo pitkään myönteinen kehitys ja ala on osoittanut ongelmanratkaisukykyä, kotimainen riskirahoitus ei vieläkään toimi. Se on merkittävin jarru liiketoiminnan ja työllisyyden kasvulle, toteaa Piispanen.

Voit keskustella aiheesta Yle Tunnuksella 27.1.2021 kello 23:een asti.

Lue lisää:

Suomalaisen lääkkeen toivotaan estävän koronakuolemia merkittävästi – Ensin sen pitää kuitenkin läpäistä Yhdysvaltain lääkeviranomaisten testit

Vakavaan keuhkovammaan löytyi lupaava lääke

Lue seuraavaksi