1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. sosiaalinen media

Somessa huudellaan ja herjataan, mutta harvoin päädytään käräjille Lounais-Suomessa – rikosylikonstaapeli: "Parempi on laihakin sopu kuin riita tuomioistuimeen vietynä"

Lounais-Suomessa on viimeisen kolmen vuoden aikana kirjattu vuosittain noin 800 rikosilmoitusta kunnianloukkauksesta.

sosiaalinen media
Rikosylikonstaapeli Tapio Rantanen Lounais-Suomen poliisista parkkihallissa.
Tapio Rantasen mukaan ihmisten nettikirjoittelussa on jossain määrin toivomisen varaa.Kasper Heimolehto / Yle

Epäasialliset keskustelut näkyvät entistä enemmän sosiaalisessa mediassa. Herjaukset, uhkaavat viestit ja yleinen loukkaava viestinvaihto ovat tulleet yhä arkisemmiksi ihmisten feedeissä.

Tämä ei ole kuitenkaan nostanut kunnianloukkauksesta tehtyjen rikosilmoitusten määrää. Viimeisenä kolmena vuonna Lounais-Suomessa on kirjattu vuosittain noin 800 rikosilmoitusta kunnianloukkauksista. Vaihteluväli on muutamia kymmeniä suuntaansa.

Kunniaa voi loukata monella tavalla eikä yksiselitteistä ratkaisua ole, sillä jokainen tapaus on yksilöllinen.

Kirjoittelu kuriin

Moni toivoo huuteluun nykyistä tiukempaa puuttumista.

Porilainen Essi Molkkari törmää usein epäasialliseen kirjoitteluun somen eri alustoilla. Hän näkee kirjoittelun lisääntymisen huolestuttavana.

– Tuntuu, että somessa voi sanoa mitä vaan, mutta kasvotusten samaa ei uskalleta tehdä. Ehkä ihmiset voivat niin pahoin, että sitä pitää purkaa toisiin ihmisiin ja siten pönkittää omaa oloa paremmaksi, Molkkari toteaa.

Porilainen Essi Molkkari Porin kävelykadulla.
Essi Molkkarin mielestä kirjoittelusta tulisi ilmoittaa poliisille ahkerammin, vaikka resurssit siihen ovat pieniä.Kasper Heimolehto / Yle

Anton Ruohonen kokee, että piikittelevää kirjoittelua on ollut aina eikä paremmasta ole tietoa.

– Ikinä ei voi tietää, minkä ikäisiä somessa on liikkeellä. Mistä se toinen henkilö voi tietää, kuinka vanha toinen on ja miten epäasiallisuudet vaikuttavat tämän elämään, arkeen tai loppupäivään.

Irina Mirren kertoo seuranneensa huonoa käytöstä somessa vähän, mutta on sitä mieltä, että omalla toiminnallaan voi vaikuttaa paljon siihen, miten sanaharkkoihin puututaan.

Porilaiselle Matti Isomäelle kunniaa loukkaavat kommentit eivät ole käytännössä tuttuja, sillä mies ei käytä sosiaalista mediaa ollenkaan.

Hän ei ymmärrä, miksi ihmiset menevät ylipäätään someen muiden parjattaviksi.

– Parempi olisi vaan pysyä poissa. Ihmiset ovat nykyään mitä ovat, kaikkea kirjoitellaan ja onko tottakaan edes kaikki. Tuskinpa siihen lääkettä löytyy, Isomäki tiivistää.

Harva tapaus menee oikeuteen

Ihmiset ovat aina haukkuneet toisiaan tavalla tai toisella. Toisaalta ihmisten kynnys ilmoittaa tilanteista poliisille on madaltunut. Ihmiset haluavat saada oikeutta asioilleen.

Kunnianloukkausmerkistö on kuin veteen piirretty viiva. Kunniaa voidaan loukata monella eri tavalla eikä asian ratkaisemiseksi ole yhtä oikeaa vastausta. Jokainen tapaus on yksilöllinen.

Lounais-Suomen poliisin rikosylikonstaapeli Tapio Rantanen toteaa, että rikosilmoituksia tehdään kaikenlaisista tilanteista, joissa ihminen kokee oman kunniansa tulleen loukatuksi – tavalla tai toisella.

– On herjauksia, solvauksia, laittomia uhkauksia ja Facebookiin kirjoittelua ikävään sävyyn. Riippuu aina ihmisestä, kuinka paljon sydämen päälle epämiellyttävä teksti ottaa.

Poliisi tutkii jokaisen rikosilmoituksen yksilö- ja tapauskohtaisesti ja arvioi, onko asiassa syytä epäillä rikosta. Jos katsotaan rikoksen tapahtuneen, saatetaan se tutkinnan kautta syyteharkintaan.

Mies kirjoittaa koneen äärellä.
Ihmisten kynnys loukata muita sosiaalisessa mediassa on valitettavan pieni.Kasper Heimolehto / Yle

– Täytyy muistaa, että kunnianloukkaus on asianomistajarikos, jota voidaan sovitella. Ohjaamme tällaisia riita-asioita sovittelutoimistoille, joissa ihmiset pääsevät keskustelemaan niistä syistä, jotka saattavat olla halventavan tai ruman kielenkäytön taustalla, Rantanen selventää.

Rantasen mukaan vain alle puolet poliisille ilmoitetuista jutuista päätyy aikanaan jollain tapaa eteenpäin. Harva tapaus päätyy oikeuteen asti.

Poliisi pyrkii siihen, että ihmiset saisivat jonkin muun ratkaisun ongelmatilanteissa, sillä tuomioistuinkäsittely ei ole kuin rikosoikeudellisen seuraamuksen langettaminen.

– Käräjäoikeuskäsittely ei sovintoa välttämättä mitenkään edistä. Edustan itse sitä ajatusmaailmaa, että paljon parempi on laihakin sopu kuin riita tuomioistuimeen vietynä, Rantanen tarkentaa.

Keskustele aiheesta Yle Tunnuksella 6.2.2021 klo 23:een asti.

Lue myös:

Konstaapeli esiintyi peukku pystyssä vaaliteltalla ja sai nuhteet – poliisien huono somekäytös ei ole laaja ongelma, mutta voi johtaa jopa irtisanomiseen

Toimittajat kokevat yhä enemmän painostusta somessa, ilmenee Ylen teettämästä selvityksestä

Lue seuraavaksi