1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. koronavirus

Anne Kisonen ajatteli koronapedissä kuolemaa – ja sitä, onko muistanut kertoa, että ilmalämpöpumppu pitää imuroida

Koronasta toipuva nelikymppinen pelkää ihmisten unohtaneen, että tauti voi olla hengenvaarallinen.

koronavirus
Lähihoitaja Anne Kisonen
Anne Kisosen tautia ei luokiteltu vakavaksi, mutta siitä huolimatta se veti perusterveen naisen rapakuntoon.Anne Kisonen

– Olen ihan hysteerisesti suojannut itseäni ja perhettä koko vuoden, silti kävi näin, kertoo koronasta toipuva hämeenlinnalainen Anne Kisonen.

Hän on 20 vuoden hoitajakokemuksella koko korona-ajan tiennyt, miten tärkeää hyvä hygienia on viruksilta suojautuessa. Terveydenhuoltoalan ammattilainen on käyttänyt kasvomaskia liikkuessaan julkisilla liikennevälineillä siitä saakka, kun niitä aletttiin suositella.

Hän muistutti sosiaalisessa mediassa ystävilleen käsien pesemisen tärkeydestä ja jättäytyi pois harrastuksistaan jo alkusyksystä. Kisonen on käyttänyt kirurgista suunenäsuojaa työssään hoitajana.

Varotoimista huolimatta hän sai vuoden viimeisenä päivänä positiivisen tuloksen koronatestissä.

Aluksi vain pientä lämpöä ja vähän vatsaoireita

Järjestöasiantuntijana ammattiliitto Superissa toimiva Anne Kisonen ylläpitää hoitajan taitojaan tekemällä säännöllisesti keikkatyötä lähihoitajana. Niin myös tänä vuonna joulun aikaan.

– Pari päivää keikan jälkeen lääkäri soitti, että hoitopaikassa on löydetty koronapositiivinen potilas ja olen altistunut.

Kisonen sai koronatestissä positiivisen tuloksen. Aluksi oireet olivat vähäisiä.

– Ajattelin, että mikäs tässä, pikkasen maha kipeä ja vähän lämpöä. Pääsinpäs helpolla.

Sitten olo muuttui todella kehnoksi.

Tiputukseen sairaalaan

Kun syöminen ja juominen eivät enää lainkaan onnistuneet, Kisonen kävi kerran päivystyksessä nesteytyksessä. Muutaman päivän kuluttua oli lähdettävä sairaalaan. Viikko tiputuksessa ja eristyksessä kului hitaasti. Kisosen muu perhe oli kotona karanteenissa.

– Oli valtava huoli, jos joku muukin omasta perheestä saa viruksen. Kaikkein kauheinta ehkä oli se, että kukaan ei uskaltanut sanoa, mihin suuntaan tauti lähtee, kun siitä ei tiedetä.

Kisonen kertoo tukalista tunnoistaan sairaalassa, jolloin hän minuutti kerrallaan odotti olon kohenevan.

– Eikä olo ollenkaan muuttunut paremmaksi.

Sairaalassa maatessa ajatukset risteilivät levottomasti.

– Huoli siitä, että jos nyt kuolen, miten perhe selviää. Olenko muistanut sanoa miehelle, että ilmalämpöpumpun suodatin pitää imuroida tietyin väliajoin. Ihan hulluja juttuja, miettii Kisonen.

Perusterveestä tuli rapakuntoinen

Neljä viikkoa sairastumisensa jälkeen Kisonen on toipumassa kotona. Korona vei perusterveen nelikymppisen kehosta kymmenen kiloa ja voimat ovat vähissä. Aktiivisen naisen on täytynyt hiljentää vauhtia. Kisonen ei usko vielä pitkään aikaan pääsevänsä jatkamaan toden teolla ratsastus- tai teatteriharrastuksiaan.

– Olen rapakunnossa.

Kehon vointia seurataan laboratoriotesteillä. Hän kertoo kärsivänsä oireista, joista ei osata sanoa, miten pitkään ne tulevat vaivaamaan.

– Tähän kuuluu korkeata verenpainetta, päänsärkyä, huimausta, maksa-arvojen kohoamista ja nestetasapainon heittelyä, kertoo Kisonen jälkioireistaan.

Hän iloitsee siitä, että muut perheestä selvisivät terveinä. Heti positiivisen testituloksen jälkeen Kisosen perheessä aloitettiin omat eritystystoimet.

– Lukittauduin yksin lastenhuoneeseen. Pidin maskia, kun kävin vessassa ja huolehdimme hyvästä käsihygieniasta. Uskon, että sillä oli aika iso merkitys siinä, että kukaan perheenjäsen ei sairastunut.

Taudin vähättely huolettaa

Koronaan sairastuneita on Suomessa lähes 43 000 (siirryt toiseen palveluun) ja vain harva on kertonut julkisuudessa sairastamisestaan. Kisonen sanoo ensin päättäneensä, ettei halua avautua näin henkilökohtaisesta asiasta. Hän tuli kuitenkin toisiin ajatuksiin ja toivoo, että entistä useampi kertoisi avoimesti koronakokemuksistaan. Hänen mielestään se kannustaisi ihmisiä pitämää huolta koronaohjeiden noudattamisesta.

– Koska esimerkiksi hoitohenkilökuntahan ei niitä voi kertoa. Tarinoiden pitää tulla ihmisiltä itseltään.

Kisosta huolestuttaa, että koronapuheeseen on väsytty ja tautia vähätellään. Hän on huomannut, että koronasta kerrotaan nyt usein pikku nuhana.

– Vaikka se olisi itsellä pienenä flunssana, se ei todellakaan tarkoita sitä, että se olisi sitä kaikille. Korona voi olla hengenvaarallinen tauti. Se on jotenkin nyt unohtunut ihmisiltä.

Rankoista kokemuksista huolimatta Kisosen omaa tautia ei hänen mukaansa edes luokitella vakavaksi.

– Tämä on tällainen lievempi suolistopohjainen korona ja silti itse koin, että se oli todella vakava. Miltä heistä tuntuu, jotka sairastuvat todella vakavasti ja joutuvat hengityskoneeseen?

Kullan kalliit koronahoitajat

Anne Kisonen kertoo saaneensa koko sairauden ajan upeaa hoitoa joka paikassa, muun muassa Kanta-Hämeen keskussairaalan päivystyksessä.

– Osasto 6A:n henkilökunta on täynnä enkeleitä. Samoin terveyskeskuksen kullan kalliit ihmiset, jotka kartoittavat koronapotilaita ja soittelevat kysyäkseen vointia. Se on äärettömän tärkeää työtä.

Tiukka tauti on jättänyt jälkensä paitsi kehoon, myös ajatuksiin. Kisonen sanoo, että sairaus on vaikuttanut hänen oman elämänsä arvoihin.

– Pikkujutut eivät tunnu enää missään.

Lue seuraavaksi