Fimea: Kolme kuolintapausta ajoittuu lähelle koronarokotteen ottamista – kuolemien epäillään johtuneen sairaudesta, ei rokotteesta

Kaksi kuolleista oli ikääntyineitä hoivakotiasukkaita, yksi oli työikäinen.

Tämän hetken tietojen mukaan rokotteen ei epäillä aiheuttaneen Fimean tietoon tulleita kuolemantapauksia. Kuva: Silja Viitala / Yle

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimeaan on ilmoitettu kolme kuolemantapausta, jotka ovat ajoittuneet koronarokotteen antamisajankohdan lähelle.

Kaksi henkilöistä on ollut iäkkäitä, muistisairaita vanhuksia hoivakodeista, kolmas oli työikäinen, kertoo ylilääkäri Maija Kaukonen Fimeasta.

Kaikissa kolmessa tapauksessa henkilöiden epäillään kuolleen sairauteen, jota he ovat sairastaneet jo ennen rokotteen antamista eikä rokotteiden epäillä aiheuttaneen kuolemia. Tapausten perusteella Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos ei ole Kaukosen mukaan myöskään muuttamassa rokotesuosituksia.

Tähän mennessä koronarokotteita on annettu ikääntyneiden lisäksi muun muassa terveydenhuollon henkilökunnalle. Ylilääkäri Kaukosella ei ole tietoa siitä, oliko menehtynyt työikäinen henilö hoitoalalla töissä.

– Niin voisi tietysti päätellä rokotejärjestyksen tietäen, mutta minulla ei ole tietoa siitä, Kaukonen toteaa.

Tiedotteessaan Fimea muistuttaa, ettei koronarokote estä sairastumista tai menehtymistä muihin sairauksiin.

Fimea: hauraassa terveydentilassa olevien rokottamista harkittava

Koronarokotusten käynnistyttyä Suomessa jonon kärkipäässä on ollut muun muassa hoivakodeissa asuvia ikääntyneitä. Fimea toteaa tiedotteesaan, että iäkkäiden hoivakotiasukkaiden riski menehtyä perussairauksiinsa lyhyelläkin aikavälillä on suuri jo ilman koronainfektiota. Normaalioloissa Suomessa menehtyy hoivakodeissa noin 400 asukasta viikossa, Fimea toteaa tiedoteessaan (siirryt toiseen palveluun).

Fimean tiedotteessa myös todetaan, että terveydentilaltaan hauraiden ihmisten rokottamista tulee harkita tapauskohtaisesti. Voiko rokotteen ottaminen olla riski tällaisille henkilöille?

Ylilääkäri Kaukosen mukaan kyse on enemmän siitä, onko elämänsä viimeisiä hetkiä elävän rokottaminen enää hyödyllistä rokotettavan kannalta. Hän muistuttaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen suosittelevan, että esimerkiksi saattohoitovaiheessa olevia henkilöitä ei rokoteta.

– On todella vaikeaa arvioida, milloin ihminen on niin hauras, että rokottaminen ei toisi hänelle enää mitään hyötyä. Hoivakotien asukkaita hoitavat geriatrit ja yleislääkärit, jotka miettivät onko kuolema niin lähellä, että rokotus ei enää ole tarpeen.

Kysymys on vaikea Kaukosen mukaan myös siksi, että toisaalta hoivakotiasukkaiden kattava suojaaminen rokotteilla on tärkeää, jotta omaiset pääsevät jälleen vierailulle.

– Kyllähän koronarokotteidenkin on havaittu aiheuttaneen haittavaikutuksia, joskin ikäihmisillä immuniteetti ei enää ole samassa terässä kuin nuoremmilla eikä haittavaikutuksia todennäköisesti tule yhtä paljon, Kaukonen toteaa.

Kaukonen arvioi, että hoivakotien ikääntyneet asukkaat ovat Suomessa jo saaneet ensimmäisen koronarokotteen eikä siitä ole seurannut suurta haittavaikutusten aaltoa tai menehtymisiä.