1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Suomen talous

OP:n pääekonomisti Heiskanen: "Jos Suomessa pystyttäisiin rokottamaan kuin influenssakaudella, juhannuksena alettaisiin olla normaalitilassa"

Rokotusten hidastumisen riskiä pääekonomisti Reijo Heiskanen ei kuitenkaan pidä dramaattisena.

Suomen talous
OP:n pääekonomisti Reijo Heiskanen.
OP:n pääekonomisti Reijo Heiskanen sanoo, että rokotusten ajoitus on keskeistä talouden toipumiselle. Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

OP-ryhmän ekonomistit ennustavat, että Suomen talous kasvaa tänä vuonna 3 prosenttia, ennuste on pysynyt samana kuin syksyllä. Ensi vuodelle ennustetaan hieman vaimeampaa 2,6 prosentin talouskasvua.

Toissa vuonna bruttokansantuote vielä kasvoi 1,1 prosenttia. Vuoden 2020 odotetaan jäävän kolme prosenttia miinukselle.

Normalisoituminen taloudessa tapahtuu OP:n pääekonomisti Reijo Heiskasen mukaan kuitenkin vasta tämän vuoden loppupuolella.

Rokotusten saaminen on Heiskasenmukaan kriittinen asia Suomen talouden toipumisen kannalta.

– Jos Suomessa pystyttäisiin rokottamaan kuin influenssakaudella tehdään, niin juhannuksen aikoina alettaisiin olla normaalitilassa, Heiskanen sanoo.

Rokotusten ajoitus kaiken a ja o

Muun muassa lääketehdas Astra Zeneca on kertonut rokotusten huomattavasta viivästymisestä. Rokotusten viipyminen voi uhata talouden toipumista myös Suomessa.

– Jos rokotustahti on hidasta tai lykkääntyy eteenpäin, kuluvan vuoden kasvu jää matalaksi, mutta seuraavan vuoden kasvu on jo nopeampaa, sanoo pääekonomisti Heiskanen.

– Jos tulisi pidempiaikaisia lykkäyksiä, eikä rokote toimisi, niin tuotannon potentiaali laskisi ja aiheuttaisi taloudessa muita ongelmia, Heiskanen lisää. Suurin riski liittyy hänen mukaansa rokotusten ajoitukseen.

Heiskanen ei pidä hidastumisen riskiä kokonaisuutena kovin dramaattisena, eikä hän usko rokotteiden pitkään lykkääntymiseen. Markkinoillakin on tästä selvä kuva ja siellä ei uskota pitkään lykkääntymiseen, Heiskanen lisää.

Koronapandemia on koetellut voimakkaimmin palvelualoja, sen sijaan teollisuuden ja rakentamisen kehitys ei ole kärsinyt samalla tavoin kuin palveluiden kulutus ja vienti. Elpymiselle onkin keskeistä, miten palvelut kehittyvät, OP ennakoi. Palveluvienti elpyy maailmankaupan elpymisen tahdittamana.

Tavaraviennin määrä palasi jo viime vuoden lopulla kriisiä edeltäneelle tasolle, ja jatko sujuu pitkälti myös maailmankaupan tahtiin.

Kulutus kohentuu ensi talvena

Kokonaisuutena kulutus palaa lähtötasolleen ensi talvena.

Ihmisten kertyneet säästöt, tulojen kehitys ja työmarkkinoiden alkanut elpyminen voivat nopeuttaa kulutuskysynnän toipumista viime keväästä, jolloin sulkutoimet yhteiskunnassa alkoivat ja säästäminen kiihtyi, kun yhteiskunta oli lähes kiinni. OP:n Heiskasen mukaan säästämisaste ei ole juuri viime keväästä laskenut.

Pankkiekonomistit ennakoivat, että työllisyysaste nousee ensi vuonna 72,6 prosenttiin, mikä on aavistuksen yli viime vuoden 72,5 prosentin tason. Työttömyysaste jää hieman viime vuotta korkeammaksi 7,2 prosenttiin, kun työvoimaosuus kasvaa. Työmarkkinoilla elpyminen pääsi vauhtiin jo viime vuonna. Koronan toinen aalto voi kuitenkin hidastaa toipumista.

Vaikka talous elpyy kun elvytetään isosti, arki on kuitenkin pian edessä, pankin ekonomistit huomauttavat. Kun tämä ja ensi vuosi toivutaan kriisistä, tämän jälkeen, ehkä jo ensi vuonna koittaa arki, jolloin on sopeuduttava tosiasioihin.

– Yksi keskeinen huolenaihe on viennin liian pieni osuus kansantuotteestamme, mitä ei pidä unohtaa talouden toipumisvaiheen aikanakaan, toteaa pääekonomisti Heiskanen.

Maailmantalous elpyy vasta palveluiden toipumisen myötä

Viime vuoden lopulla maailmantalous alkoi elpyä koronapandemian aiheuttamasta syöksystä. Elpyminen hidastui kuitenkin vuoden lopulla, kun virustartunnat lisääntyivät.

OP-ryhmän ekonomistit arvioivat, että talouden toipuminen voi jatkua kunnolla vasta kun rokotteet ovat hillinneet tartuntoja riittävästi.

Pankin ekonomistit ennustavat maailmantaloudelle reipasta 5,6 prosentin kasvua ja ensi vuodellekin 3,8 prosenttia. Tosin lähtötaso on ollut matala.

Kiinan ja muiden nousevien talouksien veto on auttanut teollisuutta ja maailmankauppaa palveluita nopeammin. Kun palvelut toipuvat rokotusten myötä nopeuttaa se maailmankaupan kasvua loppuvuotta kohden. Ensi vuonna kasvu kuitenkin vaimenee ja talouskasvu palaa normaalimmalle kasvu-uralle.

Yhdysvaltain talous elpyy tänä vuonna runsaan elvytyksen ja parantuvan terveystilanteen myötä. Viimeisellä vuosineljänneksellä kasvu on ollut jo vauhdissa. Elpyminen työmarkkinoilla on käynnissä ja shekit, joita kotitalouksille on lähetetty jo viime vuoden puolella parantavat kotitalouksien kulutusta, OP-ryhmä arvioi.

Euromaita pandemian seuraukset ovat koetelleet eri tavoin. Suurista maista nopeimmin elpymisen makuun pääsee Saksa teollisuutensa avulla. Espanja joutuu odottamaan pandemian laantumista, sillä se on hyvin riippuvainen turismista.

Kokonaisuutena euroalueen talous nousee koronaviruksen aikaansaamasta montusta aiemmalle verkkaiselle kasvutrendille ensi vuoden aikana.

Kuluttajahintojen nousu pysyy hitaana

Euroopan Keskuspankin (EKP) politiikka pysyy keveänä, eikä uusia merkittäviä avauksia ole luvassa. Sama linja jatkuu muuallakin kehittyneissä maissa.

Inflaatio eli kuluttajahintojen nousuvauhti virkoaa viime vuoden pudotuksesta vähitellen ja osassa euromaita palautuminen voi tuoda hintapiikkejä. EKP:n tavoite kuluttajahintojen noususta ei toteudu.

Hitaan inflaation aika ei todennäköisesti ole ohi, arvioi OP-ryhmän senioriekonomisti Tomi Kortela.

Hänen mukaansa inflaation kiihtymistä tukevat muun muassa se, että työvoiman kasvu on loppunut ja ikääntyminen kiihtymässä. Lisäksi valtiot elvyttävät ennätysmäisesti, korot ovat ennätyksellisen alhaalla ja raaka-aineiden hinnat nousussa.

Mutta toisaalta taloudessa on merkittävästi vapaata kapasiteettia ja bruttokansantuote sekä työllisyys useissa talouksissa huomattavasti alle kriisiä edeltäneen tason. Ja Kortela huomauttaa, että ennen kaikkea rahapolitiikkaa olisi helppo kiristää ja näin hallita hintojen nousuvauhtia, jos niin haluttaisiin.

Konkurssit voivat iskeä ravintola- ja majoitusalalle

Viime kuukausina on puhuttu mahdollisesta edessä olevasta yritysten konkurssiaallosta, kun väliaikaiseksi säädetty konkursseja lykännyt laki päättyy.

OP:n ekonomisti Joona Widgrén kertoo, että tälle ja ensi vuodelle kasautuu jonkin verran viime vuonna vältettyjä konkursseja.

Kuinka paljon realisoituu tänä ja ensi vuonna on vaikea arvioida, kun tilalle tulee uusi väliaikainen laki, hän sanoo.

Katseet voi kohdistaa ravintola- ja matkailualalle, jota korona on runnellut pahoin.

– Koska koronakriisi osui palvelusektorille ja korostuneesti matkailuun ja ravintolatoimialoille, siellä konkurssiriski on kasvanut enemmän, Widgrénsanoo.

Viime vuonna yritysten konkursseja tilastoitiin vähän aikaisempiin vuosiin verrattuna. Suurin syy alhaisiin konkurssimäärin oli lainsäädännön tilapäinen muutos. Myös talouspolitiikka ja yritystuet ja kustannustuet sekä lomautukset ovat helpottaneet yritysten tilannetta.

OP-ryhmän ekonomistit odottavat, että tälle ja ensi vuodelle kasautuu jonkin verran viime vuonna vältettyjä konkursseja.

OP:n mallinnuksessa viime vuonna oli 750 konkurssia vähemmän kuin olisi voinut ennakoida. Malli arvioi tälle vuodelle noin 2 800 ja ensi vuodelle noin 2 700 konkurssia. Siihen vielä päälle viime vuonna vältetyt vararikot. Kokonaismäärä tälle vuodelle voisi olla noin 3 200, mikä olisi noin 500 enemmän kuin tavallisesti.

Mitään suurta konkurssiaaltoa ei kuitenkaan ole luvassa, Widgrén sanoo.

Lue lisää:

Saksalaislehdet: AstraZenecan koronarokote ei juuri toimi yli 65-vuotiaille – Suomalaisasiantuntija suhtautuu väitteisiin varauksella

Modernan rokotteella heikentynyt suojavaikutus koronaviruksen eteläafrikkalaista muunnosta vastaan

Oxfam: Koronapandemia uhkaa tuomita miljoonia köyhyyteen vuosikymmeneksi, ellei talousjärjestelmää uusita

Korjaus klo 16.31: viime vuoden ennakoitu talouskasvu oli OP-ryhmän mukaan -3 prosenttia. Toissa vuonna kasvua oli 1,1 prosenttia.

Lue seuraavaksi