1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. kerrostalot

Vanhoissa kerrostaloissa yllättävän monta etua: Tutkijan mukaan niistä saisi remontoitua helpolla sopivia ikääntyville

1970-luvun kerrostaloasunnot ovat usein uusia huoneistoja väljempiä ja niitä on sen takia helpompi muokata.

kerrostalot
Keinuja tyhjilllään Itä-Pasilan uusien talojen pihalla 1976.
Olemassa olevassa rakennuskannassa on tuoreen väitöksen mukaan runsaasti mahdollisuuksia niin itsenäiseen kuin tuettuunkin ikääntyneiden asumiseen. Kuvituskuva. Yle/Kalle Kultala 1976

Suomalainen väestö ikääntyy ja yhä useampi asuu kotona pitkään. Tämän ajatellaan usein vaativan kokonaan uusia asuntoja.

Tuoreen väitöksen mukaan näin ei ole. Vanhoja kerrostaloja korjaamalla voidaan tukea tutkija Tapio Kaasalaisen mukaan ikääntyneiden asumista kotona.

Tällä olisi vaikutusta etenkin monilla taantuvilla alueilla, jossa asuntoja riittäisi, mutta ne eivät vastaa ikäihmisten tarpeita.

Tapio Kaasalainen on valmistunut arkkitehdiksi Tampereen teknillisestä yliopistosta. Nykyisin hän asuu Nokialla ja työskentelee Tampereen yliopiston Arkkitehtuurin yksikössä tutkijana sekä asuntosuunnittelun opettajana.

Kaasalaisen mukaan vanhoissa 1970-luvun kerrostaloissa on monta etua uusiin kerrostaloihin verrattuna.

Ensinnäkin asunnot ovat usein väljempiä kuin uudet huoneistot. Myös tilaratkaisut ovat niissä usein samankaltaisia.

Vaikeuksia on usein kylpyhuoneessa ja eteisessä, mutta niitä voisi laajentaa Kaasalaisen mukaan suhteellisen helposti huoneiden puolelle. Näin tulisi tilaa liikkua pyörätuolilla ja rollaattorilla.

Vanhoissa kerrostaloissa tärkeää on tietenkin myös se, että hissi löytyy talosta.

Samalla sapluunalla

Toinen etu on se, että 1970-luvun kerrostalot on tehty yleensä samalla sapluunalla. Yhteen taloon tehty korjaussuunnitelma toimii todennäköisesti myös muissa taloissa. Tämä halventaa ja helpottaa remontteja.

– Usein negatiivisena nähdyssä monotonisuudessa on myös etunsa, kun pyörää ei tarvitse jokaisen korjattavan asunnon tai talon kohdalla keksiä uudestaan. Yksilöllisiin tarpeisiin ja toiveisiin vastaamisen pohjaksi voidaan laatia varsin yksityiskohtaisiakin tyyppisuunnitelmia, Kaasalainen sanoo.

Olemassa olevassa rakennuskannassa on väitöstutkijan mukaan runsaasti potentiaalia niin itsenäiseen kuin tuettuunkin ikääntyneiden asumiseen. Tämä säästäisi kansantaloutta.

Tämä olisi myös monen ikääntyneen mieleen.

– Sillä on suuria hyvinvointivaikutuksia, että voi pysyä tutussa ympäristössä, Kaasalainen sanoo.

Ikääntyvä on saattanut asua samassa asunnossa jopa puoli vuosisataa. Käytännön pakkomuutto esteettömään uudiskohteeseen voi merkitä ikääntyneelle asukkaalle raskasta muutosta.

Taantuvilla alueilla asuntoja on määrällisesti jo nyt ylenpalttisesti, niitä on jopa tyhjillään.

– Purkaminen ja uudisrakentaminen ainoana ratkaisuna muuttuviin tarpeisiin olisi taloudellisten edellytysten täyttyessäkin ekologisesti kyseenalaista, Tapio Kaasalainen sanoo.

Kaasalaisen väitöskirja Potential for Ageing at Home in the Finnish Apartment Building Stock: A Spatial Perspective on Renovation (siirryt toiseen palveluun)tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston rakennetun ympäristön tiedekunnassa perjantaina 12. helmikuuta.

Voit keskustella aiheesta 29.1. kello 22. asti.

Lue seuraavaksi