1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. perhesurmat

Kaksi perhesurmaa viikon sisällä, henkirikoksia aiempaa enemmän – milloin ongelmiin kannattaa hakea apua ja mistä? 7 kysymystä asiantuntijalle

Kokeneen psykiatrin mukaan matalan kynnyksen apua mielenterveysongelmiin on tällä hetkellä saatavilla aivan liian vähän.

Oulun poliisi kertoi eilen tutkivansa epäiltyä perhesurmaa. Äiti ja kaksi lasta asuivat Muhoksella, jossa heitä muistettiin tiistaina esimerkiksi kynttilöin. Kuva: Paulus Markkula / Yle

Pohjois-Pohjanmaalla Muhoksella on tänään surtu eilen maanantaina paljastunutta epäiltyä perhesurmaa. Oululaisesta majoitusliikkeestä löydettiin kuolleina nainen ja kaksi lasta: naisen epäillään surmanneen lapsensa ja sen jälkeen itsensä.

Kyse on lyhyen ajan sisään toisesta tapauksesta, jota epäillään perhesurmaksi. Virroilla Pirkanmaalla kuoli viime viikolla perheen äiti ja loukkaantui alaikäinen lapsi. Teoista epäillään isää. Hänet löydettiin menehtyneenä tapahtumapaikalta.

Viime vuosina, esimerkiksi 2015–2019, vanhempansa surmaamaksi on joutunut Suomessa vuosittain yhdestä kolmeen alle 15-vuotiasta lasta. Asia selviää Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin tilastoista. Oman puolisonsa surmaamaksi on puolestaan joutunut samalla aikavälillä 5–16 henkilöä vuodessa. Viime vuoden osalta kyseisiä tilastoja ei ole vielä instituutilta kootusti saatavilla.

Kokonaisuudessaan kaikkien henkirikosten määrä Suomessa on lisääntynyt viime vuoden aikana edellisvuoteen verrattuna. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan henkirikoksia tuli viime vuonna ilmi 91, mikä on 19 enemmän kuin 2019. Myös törkeiden pahoinpitelyjen määrät lisääntyivät edellisvuodesta (siirryt toiseen palveluun) (Ilta-Sanomat).

Kysyimme Suomen Mielenterveys ry:n kehitysjohtajalta, psykiatri Kristian Wahlbeckiltä, miltä tilanne kuulostaa.

Suomessa on paljastunut lyhyen ajan sisään kaksi epäiltyä perhesurmaa. Mitä ajatuksia tapahtumat ovat herättäneet mielenterveyden ammattilaisessa?

– Kyllähän nämä tapahtumat vetävät surulliseksi. Tulee mieleen kaikki se kärsimys, joka tähän liittyy – ennen kaikkea tietenkin viattomien lasten kärsimys. Tulee mieleen myös, että pitäisi tehdä enemmän perhesurmien ehkäisemiseksi. Uskon, että ennaltaehkäisyä olisi mahdollista tehostaa.

Miten?

– Me tiedämme, että perhesurmat liittyvät usein parisuhdeongelmiin ja erityisesti erokriiseihin. Niissä tapauksissa viranomaisten ja eri ammattilaisten pitäisi olla varuillaan ja tunnistaa väkivallan uhka. Aivan liian vähän kiinnitetään myös huomiota lasten tilanteisiin näissä perheissä.

Mitä arvioit, miksi esimerkiksi henkirikosten ja törkeiden pahoinpitelyjen määrä näyttää viime vuonna lisääntyneen edellisvuodesta?

– Meillä on pitkään ollut laskeva suunta henkirikoksissa, mikä näyttää muuttuneen viime vuonna. Uskon, että se liittyy koronakriisiin. Siihen, että ihmiset ovat olleet enemmän kotona neljän seinän sisällä, jossa ei ole samanlaista sosiaalista kontrollia esimerkiksi alkoholin käytön tai väkivaltakäyttäytymisen suhteen kuten yhteiskunnassa yleensä on. Monet palvelutkin sulkeutuivat keväällä, ja ihmisten oli vaikeampi saada apua ongelmiinsa. Luulen, että nämä yhdessä ovat johtaneet tähän ikävään lopputulemaan.

Muhoksella suruliputettiin tiistaina kuntaa järkyttäneen tragedian vuoksi. Kuva: Paulus Markkula / Yle

Minkälaisista merkeistä ahdingossa oleva ihminen voisi itse tunnistaa sen, että nyt on aika hakea omiin ongelmiin ulkopuolista apua?

– Ihmisen oman toimintakyvyn lasku kertoo usein siitä, että ongelmat ovat kasvaneet niin suuriksi, että ulkopuolinen apu on tarpeen. Tämä näkyy esimerkiksi siten, että omat voimavarat eivät enää tunnu riittävän, ihminen ei jaksa enää suoriutua töissä tai opinnoissa eikä jaksa harrastaa samalla tavalla kuin aiemmin.

Entä miten kannattaa toimia silloin, jos epäilee oman läheisen tai jonkun muun ihmisen mahdollisesti tekevän itselleen tai toisille jotakin vahingollista?

– Asia kannattaa ehdottomasti ottaa varovaisesti puheeksi. Tämä ei siis ole keskustelunaihe, jota tulisi välttää. Voi esimerkiksi kysyä, että olen huomannut, että vaikutat väsyneeltä ja rasittuneelta, onko sinulla huolia, haluatko kertoa niistä? Jos selviää, että ihmisellä on väkivaltaisia ajatuksia, hänet kannattaa ohjata ammattiavun piiriin. Terapeutiksi ei kannata ryhtyä. Kenenkään ei tarvitse ottaa vastuuta toisesta ihmisestä. Riittää, että kuuntelee rauhallisesti ja tarvittaessa neuvoo hakemaan apua.

Miten helposti Suomessa saa tällä hetkellä apua esimerkiksi juuri mielenterveyden ongelmiin?

– Täytyy valitettavasti sanoa, että tilanne on edelleen surkea. Matalan kynnyksen helposti saatavilla olevaa apua on kunnissa aivan liian vähän. Usein ihmiset joutuvat odottamaan apua, ja tänä aikana ongelmat yleensä vain pahenevat ja monimutkaistuvat. Olisi kaikkien edun mukaista, että ihmiset saisivat varhain ja ilman kynnystä riittävää apua.

Mistä apua voi hakea?

– Kunnan palveluista terveyskeskus on usein se, josta apua voi hakea. On myös tarjolla erilaisia auttavia puhelimia. Esimerkiksi naisille on Naisten linja (siirryt toiseen palveluun) ja miehille Isäluuri (siirryt toiseen palveluun). Mieli ry:n kriisipuhelin (siirryt toiseen palveluun) toimii ympäri vuorokauden. Näistä saa ensilinjan apua ja ehkä rohkeutta hakea varsinaista apua sen jälkeen muista palveluista.

Lue seuraavaksi:

Lapsen surmaaja on Suomessa useimmiten oma äiti – Vantaalla nuori äiti vangittiin epäiltynä kaksivuotiaan lapsensa murhasta

Miksi mies tappaa läheisensä? Kolmessa kuukaudessa 6 naista ja 3 lasta on kuollut lähisuhdeväkivaltaan – surmia ennakoivat tunnetut varoitusmerkit (23.1.2019)