1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. tarkastusmaksu

Kikkaileeko VR sanoilla ja määrää liputtomalle valvontamaksun lain vastaisesti? VR kiistää, mutta varautuu käräjöintiin

Oikeusasiantuntijat moittivat VR:n rimpuilevan lakia vastaan. Uusi lähijunien valvontamaksu nostattanee oikeusjuttuja.

tarkastusmaksu
Matkustaja astelee z-junaan.
VR kiistää väitteet siitä, että uusi valvontamaksu olisi lain vastainen ja sanoo maksun perustuvan sopimukseen, joka syntyy, kun ihminen astuu junaan. Hanna Lumme / Yle

VR:n uusi valvontamaksu lähijunissa liputta matkustaville on herättänyt kärjekkään keskustelun siitä, kiertääkö VR lakia tarkastusmaksusta.

Ylen haastattelemat oikeusasiantuntijat enteilevät VR:n uuden valvontamaksun poikivan oikeusjuttuja. VR kiistää lainvastaisen toiminnan, mutta on varautunut oikeudenkäynteihin

Nykylaki ei tunne yleistä valvontamaksua, vaan ainoastaan kunnallisen viranomaisen määräämän joukkoliikenteen tarkastusmaksun.

Tarkastusmaksun saa kirjoittaa vain poliisin hyväksymä matkalippujen tarkastaja. Tarkastusmaksusta voi tehdä oikaisuvaatimuksen viranomaiselle ja sen jälkeen myös valituksen hallinto-oikeuteen. Perinnästä huolehtii valtion ulosottomies.

VR:n valvontamaksun sen sijaan määräävät junien konduktöörit, ja sen perii yksityinen yritys Uuva.

VR:n konduktöörit alkavat kirjoittaa helmikuun alusta lähijunissa liputta matkustaville rangaistukseksi 80 euron valvontamaksun.

Maksu liputta matkustamisesta voi rapsahtaa Helsingistä Lahden ja Tampereen suuntaan kulkevissa lähijunissa sekä Riihimäen ja Lahden väliä kulkevissa lähijunissa. Lisäksi valvontamaksu otetaan käyttöön Pirkanmaalla

Muutos ei koske HSL:n eli Helsingin joukkoliikennejärjestelmän junia. Niissä peritään liputtomalta viranomaisen määräämä tarkastusmaksu.

Asiantuntijat: Valvontamaksu ei perustu lakiin

Yle haastatteli valtiosääntöoikeuden sekä julkis- ja hallinto-oikeuden asiantuntijoita valvontamaksusta.

Julkisoikeuden dosentti Matti Muukkonen ärähti VR:lle twitterissä heti, kun VR oli julkaissut tiedotteensa (siirryt toiseen palveluun) siitä, että konduköörit alkavat periä valvontamaksua.

Muukkonen sanoo, että laki joukkoliikenteen tarkastusmaksusta ei anna VR:lle oikeutta rangaistusmaksun määräämiseen siten, että tarkastusmaksusta muutetaan vain nimi.

Julkinen hallintotehtävä voidaan antaa muulle kuin viranomaiselle vain lailla.

Puuttuuko sisältö?

Ylen artikkeleiden yhteydessä voidaan näyttää sosiaalisessa mediassa julkaistuja sisältöjä. Tarkistamalla evästeasetuksesi alta olevasta linkistä voit vaikuttaa näkemääsi sisältöön sivuillamme.

Katso sisältö Twitterissä

Muukkonen perustelee kantaansa muun muassa perustuslakivaliokunnan lausunnolla (siirryt toiseen palveluun)ja perustuslain 124. pykälällä. (siirryt toiseen palveluun)

Joukkoliikenteen tarkastusmaksun voi lain mukaan määrätä ja periä vain viranomainen.

VR on rakentanut lain ulkopuolisen rinnakkaisjärjestelmän, Matti Muukkonen pohtii.

– Kutsumalla tarkastusmaksua valvontamaksuksi VR ikään kuin leikkii, että valvontamaksu ei ole lainkaan sama asia, joka äsken oli vielä lakiin perustuva tarkastusmaksu, Muukkonen suomii.

Myös valtiosääntöasiantuntija Pauli Rautiainen sanoo samaa kuin Muukkonen.

– VR on perustellut valvontamaksua yksityisoikeudellisella sopimuksella. Se on samantapainen ajattelumalli kuin yksityisessä pysäköinninvalvonnassa. Siinä myös ruuvattiin kylttejä, joissa sanottiin, että pysäköimällä hyväksyt pysäköinnin ehdot. Tästä aukesi melkoinen oikeudellinen soppa yksityisoikeuden ja julkisoikeuden välimaastoon.

Muukkonen: Minä en ainakaan näyttäisi henkkareita

Matti Muukkonen sanoo VR:n "kikkailevan" nimillä ja termeillä.

– Kuulostaa hullulta, että yritykset itse rupeavat rimpuilemaan irti lainsäädännöstä. Mitä jos energiayhtiö Caruna ilmoittaisi, että emme kutsu sähkönsiirtomaksua enää tällä nimellä? Me kutsumme siirtomaksua vaikkapa energiamaksuksi? Ja samalla he väittäisivät, että eivät tämän takia ole enää minkään sääntelyn piirissä eivätkä suostuisi hallituksen kaavailemiin uusiin rajoituksiin.

Matti Muukkonen
Julkisoikeuden asiantuntija Matti Muukkonen kysyy, voiko VR irrottautua sanakikkailulla voimassaolevasta laista.Varpu Heiskanen, Itä-Suomen yliopisto

Kyse on periaatteesta. Henkilöllisyyspapereita ei tarvitse konduktöörille esittää, sanoo Muukkonen.

– En näe toimivaltaperustetta todistaa henkilöllisyyttäni, koska meillä on liikkumisvapaus. Onhan olemassa tarkat säännöt siitäkin, milloin poliisi voi vaatia henkilöllisyyden todistamista.

– Entä maksaisitko konduktöörin määräämän valvontamaksun?

– Toki ensisijaisesti maksaisin matkalipun. Mutta jos se jostain syystä olisi jäänyt maksamatta eli vaikkapa applikaatio, jolla ostaa matkalippu ei toimisi, en tuota maksua maksaisi.

Matti Muukkonen veikkaa, ettei käräjäjöinneiltä säästytä.

– Todennäköisesti valvontamaksuja käsiteltäisiin riita-asioina yleisessä tuomioistuimessa. Käräjä-, hovi- ja viimeistään korkein oikeus joutuvat ratkaisemaan, onko valvontamaksu niin sanottu yksityisoikeudellinen saatava, josta on syntynyt sopimus. Vai olisiko maksua saanut lainkaan määrätä? Ehkä joku vie asian myös hallintoriitana hallinto-oikeuteen.

VR kiistää: Valvontamaksu on eri asia kuin tarkastusmaksu

VR Groupin lähiliikennejohtaja poseeraa kameralle kasvomaski kasvoilla  VR:n pääkonttorin aulassa.
VR:n lähiliikennejohtajan Anu Punolan mukaan junaan astuessaan asiakas hyväksyy, että hänellä on mukanaan asianmukainen matkalippu. Ilkka Klemola / Yle

VR kiistää nimikikkailun ja lainvastaisen toiminnan.

Kyse on VR:n mukaan maksun määräämisestä oikeudenmukaisuuden nimissä, sanoo VR:n lähiliikennejohtaja Anu Punola.

– Tarkastusmaksu on eri asia kuin valvontamaksu. Eli valvontamaksu on yksityisoikeudellinen maksu, joka perustuu VR:n matkustusehtoihin.

Punolan mukaan astumalla junaan syntyy sopimus.

– Kun ihminen astuu junaan, hän hyväksyy sen, että siellä pitää olla asianmukainen matkalippu. Me tiedotamme tästä laajasti. Se oikeuttaa meidät määräämään tällaisen yksityisoikeudellisen valvontamaksun. VR ei ole viranomainen.

Ero aiempaan on se, että konduktööri on aiemmin vain voinut poistaa pummilla ajavan junasta.

– Ennen konduktöörit ovat ohjanneet liputtoman matkustajan pois junasta. Nyt tämän lisäksi on mahdollisuus määrätä valvontamaksu.

Punolan mukaan asiasta on olemassa paljon oikeuskäytäntöä. VR on myös varautunut siihen, että oikeusjuttuja voi tulla.

– Olemme varautuneet. Tarvittaessa käymme sitä prosessia eteenpäin.

Oikeusoppineet penäävät kunnon keskustelua julkisen ja yksityisen suhteesta

Hallinto-oikeudesta väitellyt Matti Muukkonen penää poliittista ja yhteiskunnallista keskustelua yksityisen ja julkisen suhteesta.

Hän odottaa päättäjien puheenvuoroa ainakin omistajaohjausministeri Tytti Tuppuraiselta (sd.) ja liikenneministeri Timo Harakalta (sd.).

– VR koettelee rajoja siinä, pystyykö se irtautumaan lainsäädännön ikeestä. Tämä on laaja filosofis-juridinen kysymys. Tarvitaan lainsäätäjän puheenvuoro, jolla vaikkapa kumotaan tai tarkistetaan tarkastusmaksulakia.

Oikeustieteen professori Pauli Rautiainen, Itä-Suomen yliopisto.
Valtiosääntöasiantuntija Pauli Rautiainen sanoo, että VR:n uudesta valvontamaksusta näyttää kehkeytyvän samanlainen oikeudellinen soppa kuin yksityisestä pysäköinninvalvonnasta. Taideyliopisto

Myös valtiosääntöasiantuntija Pauli Rautiainen sanoo, että tulevat oikeusjutut valvontamaksusta kirvoittavat melko varmasti tarpeen tarkastella lakejamme uudestaan.

– Maksut poikinevat oikeusjuttuja. Tämän myötä luulen, että tarkastustoimintaa koskeva lainsäädäntö olisi syytä ottaa luupin alle. Tällöin myös eduskunnan perustuslakivaliokunnan olisi pohdittava, mitä se asiasta fundeeraa.

Perustuslain 124:nteen pykälään liittyviä oikeusriitoja on viime vuosina käyty muun muassa yksityisestä pysäköinninvalvonnasta sekä vaikkapa viime hallituskauden mönkään menneissä sote-suunnitelmissa.

Myös vartiointiliikkeiden ja yksityisten järjestyksenvalvojien toimivallan lisäys on osa keskustelua, jonka ytimessä on kysymys julkisen hallintotehtävän on siirtämisestä yksityiselle puolelle.

Kärhämöinti esimerkiksi yksityisestä pysäköintilaputuksestakaan ei ole vielä ohi.

Yksityinen pysäköinninvalvonta poiki vuosi sitten kaksi kansanedustajan aloitetta, joilla haluttaisiin korjata kansalaisia hämmentävä lainsäädännön epämääräinen tila.

Viimekätinen päätösvalta julkisen ja yksityisen suhteesta sekä vaikkapa palvelujen niin sanotusta privatisoinnista kuuluu vain ja ainoastaan eduskunnalle.

Perustuslain pykälää 124, joka rajoittaa hallintotehtävän siirtoa pois viranomaiselta, kutsutaan myös demokratian itsesuojelupykäläksi markkinavoimia vastaan.

Muun muassa Elinkeinoelämän valtuuskunta (EVA ) haluaisi poistaa koko pykälän laista. EVA katsoi säädöksen suitsivan tarpeettomasti yksityistämistä.

Aiheesta voi keskustella sunnuntai-iltaan 31.1.2021 klo 23.

Lisää aiheesta:

Yksityiset parkkivalvontafirmat ovat laputtaneet vuosia vailla lakia – Joko eduskunta panee ihmisiä hämmentävän villin lännen menon ruotuun?

Lue seuraavaksi