1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Rakentaminen & kiinteistöt

Ympäristöystävällisyys on noussut kiinteistöalan päätrendiksi – asiantuntija: "Ympäristöön panostaminen kannattaa myös taloudellisesti"

Rakennukset ja rakentaminen muodostavat jopa 40 prosenttia kaikista kasvihuonepäästöistä maailmassa ja Suomessa.

Rakentaminen & kiinteistöt
Kalasataman peruskoulu
Kalasataman peruskoulu Helsingissä.Rami Moilanen / Yle

Nostokurjet piirtyvät kaupungin siluettiin, kun Helsingin Kalasatamaan rakennetaan modernia kaupunginosaa yli 25 000 asukkaalle.

Ympäristönäkökulma on huomioitu Kalasatamassa alusta asti, sillä Helsinki pyrkii kokonaan eroon hiilestä vuoteen 2035 mennessä.

– Jätteiden keräys alueella toteutetaan jäteimujärjestelmällä, eli kaduilla ei kulje lainkaan raskaita roska-autoja. Näin vältämme melun ja lähisaasteet, ja ihmiset oppivat lajittelemaan jätteensä heti alueelle muutettuaan, Fiksu Kalasatama -hankkeen ohjelmajohtaja Kerkko Vanhanen Helsingin kaupungin innovaatioyhtiöstä Forum Viriumista sanoo.

Redin tornitalotyömaa
Helsingin Kalasatamaan rakennetaan yhteensä kahdeksan tornitaloa.Rami Moilanen / Yle

Tämä on vain yksi alueen ympäristöystävällisistä ratkaisuista. Lisäksi Kalasatamassa mitataan asuntojen sähkönkulutusta hyvin tarkasti, lämmitykseen käytetään jätevedestä talteen otettua lämpöä, ja alueen pohjoisosissa tutkitaan puurakentamisen monipuolisia hyödyntämismahdollisuuksia.

Ympäristötietoisuus mullistaa kiinteistöalaa

Kalasatama on yksi esimerkki monien joukossa siitä, miten kiinteistöala on muuttumassa.

Rakennukset ja rakentaminen muodostavat noin 40 prosenttia kaikista kasvihuonekaasupäästöistä. Alan rooli ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa on merkittävä.

– Viimeisen parin vuoden aikana ympäristöystävällisyys on noussut alan trendien kärkeen, ja jatkossa sen rooli tulee vaan korostumaan, JLL Finlandin toimitusjohtaja Tero Lehtonen arvioi.

Kerkko Vanhanen, ohjelmajohtaja, Fiksu Kalasatama, PK
Kerkko Vanhanen, ohjelmajohtaja, Fiksu Kalasatama -hankeRami Moilanen / Yle

Hänen mukaansa ympäristöystävällisyys näkyy alalla monella tapaa.

– Ympäristösertifikaatit, joilla osoitetaan kiinteistön ympäristöystävällisyyttä, yleistyvät, energiatehokkuusinvestoinnit ovat lisääntyneet selvästi, ja käytettävien energiamuotojen suhteen panostetaan yhä enemmän uusiutuvaan energiaan samalla kun siirrytään esimerkiksi kaukolämmöstä maalämpöön, Lehtonen luettelee.

Vaatimukset ympäristöystävällisemmistä kiinteistöistä tulevat sekä omistajilta että käyttäjiltä.

– Kiinteistösijoittajat ja omistajat ovat sitoutuneita hiilineutraalisuustavoitteisiin, jossa usein tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä kiinteistökanta olisi hiilineutraali. Käyttäjäpuolella puolestaan yhä useampi käyttäjä ja erityisesti isot yritykset ovat sitoutuneet erilaisiin ympäristötavoitteisiin, ja haluavat itselleen toimitilat, jotka täyttävät ne, Lehtonen kertoo.

Ympäristöön panostaminen on taloudellisesti kannattavaa

Kiinteistösektori ei panosta ympäristöön pelkästään tiukempien ympäristönormien vuoksi vaan yhä enemmän myös siksi, että se kannattaa taloudellisesti.

JLL:n tekemän selvityksen mukaan (siirryt toiseen palveluun) esimerkiksi Lontoossa ympäristöystävällisillä rakennuksilla on omistajilleen sekä korkeampi vuokratuotto että korkeampi käyttöaste.

Kerrostalo Kalasatamassa
Kalasataman uusia asuinrakennuksia.Rami Moilanen / Yle

Ja vaikka ympäristöystävällisyyteen panostaminen maksaa kiinteistön omistajalle, lisää se rakennuksen tuottopotentiaalia usein investointikustannusta enemmän.

– Energiatehokkuusinvestoinnit ovat kannattavia ja niiden takaisinmaksuaika jää aika lyhyeksi. Se johtuu siitä, että omistaja saa vuositasolla ylläpitokustannuksissa säästöjä, mutta myös siitä, että kohteen nettotuotto ja sitä kautta arvo nousee, Lehtonen sanoo.

Tero Lehtonen, toimitusjohtaja, JJL Finland LPK
Tero Lehtonen, toimitusjohtaja, JJL FinlandRami Moilanen / Yle

Rahoituspuolella tämä näkyy siinä, että niin sanotun vihreän rahoituksen merkitys kasvaa. Vihreä rahoitus on rahoitusta, joka on korvamerkitty ympäristölle hyödyllisiin hankkeisiin, ja jonka saamiseksi on täytettävä tiettyjä ympäristökriteereitä.

Lehtosen mukaan esimerkiksi vihreiden joukkovelkakirjojen markkinat ovat noin viisinkertaistuneet viidessä vuodessa.

– Rakennetun ympäristön osuus vihreästä rahoituksesta on noussut jo lähes kolmasosaan, vaikka vaatimukset rahoituksen käytöstä samalla tiukkenevat, Lehtonen kertoo.

Tuoreimpana esimerkkinä vihreän rahoituksen tiukentuneesta sääntelystä hän mainitsee EU:n viime kesänä asettamat kestävän rahoituksen kriteerit, joiden tarkoituksena on estää niin sanottua “viherpesua” ja lisätä vihreitä investointeja.

Lue seuraavaksi