1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Teatteri

“Ihmiset pyörittelivät päätään, että ei me sellaisia määriä myydä” – tamperelainen teatteristriimi keräsi yllättäen lähes 10 000 katsojaa

Kokemukset teatterin striimaamisesta ovat rohkaisevia, mutta koronatappioita ei diginäytöksillä pysty korvaamaan.

Teatteri
Saiturin joulu -livestreamin tuotantoa.
Näyttelijä Ilkka Heiskanen valmistautui ennen vuodenvaihdetta Saiturin joulun striimaukseen. Tampereen Teatterin kampaaja Riina Vänttinen viimeisteli peruukkia.Heikki Järvinen

Kun korona sulki viime vuonna teatterit, Tampereella otettiin uudet keinot käyttöön. Tampereen Teatteri näytti ennen vuodenvaihdetta suorana verkon kautta neljä Saiturin joulun esitystä. Digitaalisiin näytöksiin myytiin noin 9 000 lippua.

Se yllätti kaikki. Määrä vastaa noin 45 korona-ajan katsomoa ja 19 normaaliajan täyttä katsomoa.

– Se oli enemmän kuin suunnittelimme. Kukaan ei uskonut, kun etukäteen arvioin, että myisimme 3 000–4 000 lippua. Ihmiset pyörittelivät päätään, että ei me sellaisia määriä myydä. Monet tähdet osuivat kohdalleen, sanoo teatterinjohtaja Mikko Kanninen.

Tampereella liput virtuaalinäytöksiin maksoivat puolet normaalista.

Myönteisiä kokemuksia on myös Espoon kaupunginteatterissa. Siellä kokeiltiin striimausta jo viime keväänä, kun pandemia peruutti Lehman trilogian ensi-illan. Teatteri näytti kenraaliharjoituksen digitaalisesti rajatulle, erikseen mukaan kutsutulle yleisölle. Ilmaisen live-esityksen näki muutama tuhat ihmistä.

Saiturin joulu -livestreamin tuotantoa.
Simeon Hela oli yksi Saiturin joulun livestriimin kuvaajista.Heikki Järvinen

“Pohdittu on, mutta teatterit ovat polvillaan”

Viimeisen vuoden aikana teattereissa on vuoroin puolitettu katsomot, vuoroin pistetty ovet kokonaan kiinni. Tällä viikolla teatterien koronasulkua jatkettiin jälleen kuukaudella.

Maailmalla osa isoista teattereista on vastannut pandemian aiheuttamaan ahdinkoon striimaamalla esityksiään maksua vastaan.

Innostus näytösten digitaaliseen esittämiseen on ollut Suomessa selvästi pienempää.

– Uskon, että asiaa on pohdittu, mutta kaikki teatterit ovat olleet polvillaan jatkuvasti muuttuvan tilanteen takia. Ohjelmisto on jouduttu rakentamaan aina uudelleen, eikä ole ollut resursseja eikä ihmisiä siihen, että striimaaminen otettaisiin osaksi toimintaa, sanoo Espoon kaupunginteatterin johtaja Erik Söderblom.

Striimaus ei ole sähköä kummempaa

Mistään tavattomasta mullistuksesta ei kuitenkaan ole kyse. Söderblom muistuttaa, että teatterit ovat aina käyttäneet uutta teknologiaa ensimmäisten joukoissa. Aikoinaan sellaista edusti sähkö.

– Nykyisin on äänentoistolaitteet, langattomat mikrofonit, projektorit, valo- ja äänipöydät. Sinänsä striimaaminen ei ole mitään uutta vaan sen soveltamista, mikä tänä päivänä on mahdollista, Söderblom sanoo.

Tampereen teatterin Mikko Kanninen on samoilla linjoilla. Osaamisesta asiat eivät ole kiinni.

– Monen teatterin seinään tulee jo nyt valokuitukaapeli, jota pitkin esitykset lähtevät vaikka Australiaan. On myös olemassa paljon alustoja, joilla voidaan myydä lippuja ja striimata, Kanninen sanoo.

Saiturin joulu -livestreamin tuotantoa.
Monet teatterit ryhtyivät näyttämään näytelmiään striimin välityksellä. Tampereen Teatterissa striimattiin viime talvena Saiturin joulu -esitystä. Kuvaohjaaja Sami Räty (edessä) ja ääniteknikko Joona Vuopala huolehtivat Saiturin joulun ulos lähtevästä kuvasta ja äänestä. Heikki Järvinen

Tuloja on vaikea ennustaa

Mistä sitten kiikastaa? Miksi kaikki teatterit eivät ala esittää ohjelmistoaan digitaalisesti? Kannisen mukaan yksi ongelmista ovat taloudelliset riskit.

– Striimaaminen ei ole yhtä ennustettavaa kuin elävien esitysten myyminen. Striimasimme toistakin esitystä ja se myi vain pari–kolmesataa lippua.

Striimaaminen kuitenkin maksaa. Livelähetyksiä ja tallenteita kuvataan usealla kameralla. Ulos lähtevä kuva vaatii editointia, striimi omaa ohjausta ja mahdollisesti esimerkiksi uutta valosuunnittelua.

Kanninen nostaa esiin myös näyttelijöille striimauksista maksettavat palkkiot. Ne perustuvat valtakunnallisiin työehtosopimuksiin. Kannisen mielestä palkkioiden pitäisi pohjata rojalteihin ja vastata tuloja.

– Striimaustuloja on vaikea ennakoida. Emme voi sopia yleisesti, että jokaisesta striimistä maksetaan näyttelijälle 100 euroa, koska jostain tietystä striimistä tulot voivat olla vain sen 100 euroa.

Kolmas hankaluus liittyy Kannisen mukaan tekijänoikeuksiin. Niitä voi olla vaikea saada. Tampereen Teatteri olisi esittänyt virtuaalisesti kahta muutakin näytöstä, mutta ei saanut niihin ulkomaisilta oikeudenhaltijoilta lupaa.

Timo Torikka ja Juha Sääski
Timo Torikka ja Juha Sääski näyttelivät Espoon kaupunginteatterin Lehman trilogiassa, jonka perinteinen ensi-ilta peruttiin viime keväänä koronarajoitusten vuoksi. Joona Pettersson

“Tappioiden korvaamiseen ei mahdollisuutta”

Koronatappioita striimaamalla ei pysty peittoamaan. Tampereen Teatterin budjetti on tänä vuonna 2,5 miljoonaa euroa pienempi kuin viime vuonna.

– Tappioiden korvaamiseen ei ole mitään mahdollisuuksia. Striimatessa volyymit ovat satoja kertoja pienemmät, lippujen hinnat ovat alhaisemmat ja esitysmäärät vähäisempiä. Lisäksi iso osa meidän tuloistamme tulee kaikenlaisesta esityksen ohessa tapahtuvasta, kuten ravintolatoiminnasta, joka striimatessa jää pois, Kanninen sanoo.

Striimaamisesta on kuitenkin se hyöty, että teatteria tehdään ja yleisösuhde säilyy.

Espoon Erik Söderblom on samoilla linjoilla.

– Vaikka striimaaminen tulee tulevaisuudessa olemaan osa teatterien taloutta, se ei millään tavoin tule korvaamaan viimeisen vuoden taloudellisia tappioita. Ne ovat niin mittavat.

Erik Söderblom teatterinjohtaja
– Hyvin tehty striimi välittää tunnelman elävästä tilanteesta. Tietyllä tavalla voisi sanoa, että se on tv-teatterin päivittämistä tähän aikaan, sanoo Espoon kaupungnteatterin johtaja Erik Söderblom.Jyrki Ojala

Espooseen tulee kansainvälisiä striimejä

Molemmissa teattereissa jatketaan striimaamista. Tampereella näytetään seuraavaksi verkossa Saatana saapuu Moskovaan, jonka ensi-illan piti olla helmikuun puolivälissä.

Espoon kaupunginteatteri aikoo laajentaa digitaalisen teatterin tarjontaa huomattavasti. Se ottaa keväällä ohjelmistoon kansainvälisten esitysten tallenteita, joita se alkaa lähettää verkossa suomeksi tekstitettynä ja maksua vastaan.

Digitaaliseen ohjelmistoon tulee klassikkotulkintoja eri puolilta Eurooppaa ja maailmaa, mahdollisesti jopa Japanista.

Erik Söderblom uskoo, että striimaamisesta tulee jatkossa merkittävä osa teatterien toimintaa.

– Kymmenen vuoden sisällä kaupunginteatterien määrä Suomessa vähenee eli on nykyistä suurempi määrä ihmisiä, jotka eivät pääse illaksi teatteriin. Striimaus on silloin tapa pitää yllä suomalaista teatterikulttuuria.

Saiturin joulu -livestreamin tuotantoa.
Kuvaohjaaja Sami Rädyn (vas.), ääniteknikko Joona Vuopalan ja projektikoordinaattori Arttu Haapalaisen (takana) striimistudio levittäytyi Tampereen Teatterin käytäville.Heikki Järvinen

Striimi kuin sushi karjalanpiirakan rinnalla

Molemmat teatterinjohtajat uskovat, että striimaus yleistyy ja on tullut jäädäkseen.

– Jos korona jotain hyvää tuo, se on digitaalisen ulottuvuuden vankentuminen ja kehityksen nopeutuminen. Tämäkin kriisi – niin kuin kaikki kriisit – sysää historiaa eteenpäin, Söderblom sanoo.

Digitaalinen teatteri ei Söderblomin mielestä uhkaa perinteistä teatteria, jossa ollaan fyysisesti läsnä.

– Striimaaminen asettuu rinnan sen kanssa samalla tavalla kuin sushi on asettunut rinnan karjalanpiirakan ja mustan makkaran kanssa. Striimattu esitys ei ole teatteria, eikä elokuvaa, vaan jotain uutta, Söderblom sanoo.

Lehman näytelmän harjoituksia.
Näyttelijä Juha Sääski tanssi Lehman trilogiassa globaalin kapitalismin tahtiin.Kalevi Rytkölä / Yle

Teatteristriimejä Suomessa...

– Kansallisoopperan ja baletin Stage24-virtuaalipalvelussa (siirryt toiseen palveluun) on katsottavissa talon omia tuotantoja ilmaiseksi.

– Virtualisen Karanteeniteatterin (siirryt toiseen palveluun) ohjelmistossa on monologeja, improvisaatiota, lauluiltoja ja vanhoja tallenteita maksua vastaan.

– Suomen Kansallisteatteri striimaa Seela Sellan tähdittämää Hitler ja Blondi -esitystä (siirryt toiseen palveluun) Keikalla.fi-palvelussa maksua vastaan. Helmi- ja maaliskuussa teatteri alkaa esittää Tuohtumuksen ja Rikinkeltaisen taivaan tallenteita.

Espoon kaupunginteatteri (siirryt toiseen palveluun) alkaa striimata keväällä taltiointeja esityksistä eri puolilta maailmaa suomeksi tekstitettynä.

Tampereen teatteri (siirryt toiseen palveluun) striimaa keväällä ainakin Saatana saapuu Moskovaan -esityksen.

– Ruotsinkielinen Teater Viirus livestriimaa esityksen Manning är Frin (siirryt toiseen palveluun) helmikuussa ja Fyra Dagar av Närhetin (siirryt toiseen palveluun) maaliskuussa. Molemmat maksua vastaan.

....ja maailmalla

– Lontoossa kansallisteatteri National Theatre myy kuukausi- ja vuosimaksullisia katseluoikeuksia omiin esityksiinsä. NT at Home -alusta (siirryt toiseen palveluun) toimii samaan tapaan kuin tv-sarjojen suoratoistopalvelut.

– New Yorkin Metropolitanin ooppperan striimauspalvelussa Met on Demandissa (siirryt toiseen palveluun) on yli 700 oopperatuotantoa katsottavissa kuukausi- tai vuosimaksua vastaan.

– Ruotsin kuninkaallinen teatteri Dramaten esittää muutamia näytöstallenteitaan ilmaisina striimeinä Dramaten Play (siirryt toiseen palveluun) -sivuillaan.

Schaubühne online (siirryt toiseen palveluun) -sivulla on ilmaiseksi katsottavissa vanhoja tallenteita arvostetun berliiniläisteatterin historian varrelta.

– Brittiläinen Globe-teatteri (siirryt toiseen palveluun) esittää Shakespearen klassikoiden esitystallenteita sivuillaan maksua vastaan.

Keskustele aiheesta 1.2. klo 23 asti.

Lue lisää:

Tampereen isot teatterit peruvat kaikki helmikuun näytökset – Otso Kautto: "Katsojien kiusaaminen jatkuvalla epävarmuudella ei ole järkevää"

Kulttuurialasta tuli korona-ajan hylkiö, eivätkä taiteilijat koettele rajoituksia – asiantuntijan mukaan oikeuksiin kajoaminen on hyväksytty hiljaa

Teatterien korona-ahdinko syvenee: "Elämme valtavassa kriisissä"

Lue seuraavaksi