1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Yhdysvallat

Joe Biden haluaa Harriet Tubmanin 20 dollarin seteliin – Orjuuteen syntynyt Tubman pääsi pakoon, mutta palasi aina uudestaan auttamaan muitakin vapauteen

Trumpin hallinto jäädytti setelihankkeen. Tubman oli orjia vapauteen saattanut aktivisti ja sisällissodan tiedustelija.

Yhdysvallat
Mustavalkoisessa valokuvassa Harriet Tubman istuu tuolilla oikea käsi tuolin selkänojalla, vasen käsi sylissään. Hänellä on suuri ruutukuvioinen hame.
Harriet Tubman (1822–1913) valokuvassa, jonka otti Benjamin F. Powelsonin vuonna 1868 tai 1869 Auburnissa, New Yorkissa.Benjamin F. Powelson / Rex Features / AOP

Yhdysvaltain uuden presidentin Joe Bidenin hallinto alkaa edistää suunnitelmaa orjuuden vastaisen aktivistin Harriet Tubmanin (1822–1913) kuvan saamiseksi 20 dollarin seteliin.

Tubman olisi Yhdysvaltain setelissä ensimmäinen mustan väestönosan edustaja ja samalla ensimmäinen nainen yli sataan vuoteen.

Alun perin uusi seteli Tubmanin kuvalla piti julkaista jo vuonna 2020.

Setelinmuutoshanke lähti liikkeelle Barack Obaman hallinnon aikana vuonna 2016.

Orjuudessa syntyneen Tubmanin piti korvata setelissä entinen presidentti Andrew Jackson (1767–1845), joka oli orjanomistaja.

Hankkeen pani kuitenkin jäihin presidentti Donald Trumpin hallinto. Trump kutsui setelihanketta vaalikampanjansa aikana "puhtaaksi poliittiseksi korrektiudeksi".

Valkoisen talon lehdistösihteeri Jen Psaki kertoi toimittajille, että valtiovarainministeriö tutkii nyt keinoja nopeuttaa hanketta.

– On tärkeää, että setelimme, rahamme heijastelevat maamme historiaa ja moninaisuutta, ja Harriet Tubmanin hahmo 20 dollarin setelissä totisesti heijastelisi sitä, Psaki sanoi maanantaina.

Setelien uudelleensuunnittelun ja tuotannon mutkien takia Tubmanin kuvalla varustettua seteliä ei välttämättä saada julki kovin nopeasti.

Jos Tubmanin seteli saadaan julkaistua kiertoon, Harriet Tubman on myös pitkään aikaan ensimmäinen nainen Yhdysvaltain setelissä.

Edelliset Yhdysvaltain seteleissä kuvatut naiset olivat presidentti George Washingtonin puoliso Martha Wahington (1731–1802) vuosina 1891–1896 ja alkuperäiskansan edustaja Pocahontas (noin 1596–1617) ryhmäkuvassa 20 dollarin setelissä vuosina 1865–1869.

Mustavalkokuvassa on Harriet Tubman, päässään kuvioitu huivi, yllään takki.
Harriet Tubman (1822–1913) oli orjuuden vastustaja, vapaustaistelija, Yhdysvaltain sisällissodan tiedustelija ja naisten oikeuksien ajaja.Rex Features / AOP

Lapsuus ja nuoruus orjuudessa

Harriet Tubman syntyi nimellä Araminta "Minty" Ross orjuuteen tiettävästi vuonna 1822 Dorchesterin piirikunnassa Marylandissa. Syntymävuodesta ei vallitse täyttä varmuutta.

Hän oli neljäs Benjamin Rossin ja Harriet "Rit" Greenin yhdeksästä lapsesta.

Tubman kertoi, että hän alkoi työskennellä palvelijattarena jo 5-vuotiaana. Hän kertoi joutuneensä kestämään ruoskimisia, nälkiintymistä ja kovaa työtä jo ennen teinivuosiaan. Sittemmin hän työskenteli Marylandin tupakkapelloilla.

Teini-ikäisenä Tubman sai vakavia vammoja, kun työnjohtaja heitti kaupassa toista orjaa kahden paunan eli vajaan kilon painolla. Paino osui Tubmanin päähän. Kahden päivän ajan Tubman häilyi elämän ja kuoleman rajamailla.

Iskusta jäi pysyviä vammoja. Tubman kärsi ankarista päänsäryistä, saattoi nukahtaa kesken keskustelun tai vajota transsinomaiseen tilaan. Tubman piti näkemiään voimallisia unia ja näkyjä viesteinä Jumalalta, mikä vahvisti hänen vahvaa kristillistä uskoaan.

Uhkana myynti etelän plantaaseille

Tilanne alkoi muuttua Marylandissa, kun viljelijät vaihtoivat tupakasta vehnän viljelemiseen.

Viljantuotanto vaati vähemmän työvoimaa, joten viljelijät alkoivat myydä orjiaan syvän etelän puuvillaplantaaseille.

Kaksi Tubmanin siskoista myytiin orjakauppiaalle. Toinen joutui jättämään taakseen lapsensa. Myös Tubman pelkäsi joutuvansa myydyksi.

22-vuotiaana hän meni naimisiin vapaan mustan miehen John Tubmanin kanssa. Tuolloin hän muutti nimeään ottaen äitinsä ensimmäisen nimen ja miehensä sukunimen. Avioliitto ei muuttanut hänen asemaansa: hän oli edelleen orja.

Uhkana oli edelleen joutua myydyksi. Vuonna 1849 orjien yhteisössä alkoi liikkua huhuja, että orjakauppiaat olivat jälleen liikkeellä. Tuolloin Harriet Tubman pakeni orjaplantaasilta pohjoiseen naapuriosavaltioon Pennsylvaniaan.

Hänen aviomiehensä ei lähtenyt matkaan vaan jäi Marylandiin uuden vaimon kanssa.

1800-luvun puukaiverrustyö esittää Harriet Tubmania. Hänellä on päässään huivi, yllään pitkä takki ja pitkä raidallinen hame. Käsissään hän pitää kivääriä.
1800-luvun puupiirros Harriet Tubmanista.AOP

"Maanalaisen rautatien Mooses"

Pakomatkalla Harriet Tubmania auttoi niin kutsuttu "maanalainen rautatie".

Se oli orjia vapauteen auttavien mustien ja valkoisten verkosto, joka saattoi tarjota turvataloja pakenijoille matkalla orjuudesta vapaisiin pohjoisen osavaltioihin tai Kanadaan.

Harriet Tubman alkoi työskennellä orjia vapauteen auttavan philadelphialaisen liikemiehen, aktivistin, kirjailijan ja historioitsijan William Stillin (1821–1902) kanssa.

Still toimi myös saattajana "maanalaisella rautatiellä". Saattajia kutsuttiin "konduktööreiksi."

Myös Tubmanista tuli "konduktööri". Seuraavina vuosina hän palasi useita kertoja Marylandiin pelastamaan orjia vapauteen.

Hänen arvioidaan tehneen noin 13 pelastusretkeä ja kuljettaneen noin 70 orjaa, mukaan lukien perheenjäseniään ja ystäviään, vapauteen verkoston avulla.

Vuonna 1850 orjien vapauttaminen vaikeutui, kun uusi laki salli orjien kiinniottamisen pohjoisvaltioissa ja palauttamisen etelään.

Tubman suuntasi orjuudesta pelastettujen reitin Kanadaan, jossa orjuus oli täysin kielletty.

Häntä alettiin kutsua liikanimellä Mooses, koska hän johdatti niin monia ihmisiä "luvattuun maahan" eli vapauteen.

– Olin maanalaisen rautatien konduktööri kahdeksan vuoden ajan, ja voin sanoa, mitä useimmat konduktöörit eivät voi sanoa – en koskaan ajanut junaani raiteilta enkä koskaan menettänyt matkustajaa, Tubman sanoi vuonna 1896.

Harriet Tubmania esittävä Cynthia Erivo seisoo pohjoisvaltioiden univormussa ja hattu päässään taustallaan öinen metsämaisema. Taustalla näkyy pohjoisvaltioiden upseeri.
Kasi Lemmonsin ohjaamassa elämäkertaelokuvassa Harriet vuodelta 2019 orjuuden vastustajaa Harriet Tubmania esitti Cynthia Erivo.Everett Collection / All Over Press

Sisällissodan tiedustelija

Yhdysvaltain laajentuminen länteen kärjisti kiistan orjuudesta sisällissodaksi (1861–1865).

Pohjoisvaltiot halusivat pitää uudet osavaltiot vapaana orjuudesta, kun taas etelävaltiot halusivat levittää orjuuden myös uusille alueille.

Lopulta etelävaltiot yrittivät irrottautua orjuuden edelleen sallivaksi omaksi valtiokseen, Konfederaatioksi, mitä pohjoisvaltiot, Unioni, vastusti.

Kun sota alkoi, Tubman ilmoittautui vapaaehtoiseksi pohjoisvaltioiden armeijan palvelukseen.

Hän toimi sodassa ensin keittäjänä ja sairaanhoitajana ja sitten vakoojana ja tiedustelijana.

Combaheejoen yllätyshyökkäys

Etelä-Carolinassa Harriet Tubman auttoi suunnittelemaan ja toteuttamaan sotilasoperaation Combaheejoella.

Joki sijaitsee Georgian Savannahin ja Etelä-Carolinan Charlestonin välissä.

Joen varrella oli arvokkaita plantaaseja, jotka pohjoisvaltioiden armeija halusi tuhota.

Vanhassa mustavalkoisessa aikakauslehtipiirroksessa pieni höyryalus kulkee joella. Joukko mustia ryntää pienen talon pihalta alusta kohti joen rannassa. Kauempana näkyy toinen alus ja palava talo. Maasto on alavaa.
Kesäkuussa 1863 Harriet Tubman johti joukon afrikkalaisamerikkalaisia sotilaita yllätyshyökkäykseen Combaheejoella. Ylläkön aikana vapautettiin myös 750 ihmistä orjuudesta. Harper's Weekly -lehdessä julkaistu piirros kuvaa tapahtumia.Everett Collection / AOP

Keräämänsä tiedustelutiedon avulla Tubman johdatti kolme Unionin höyryalusta Konfederaation miinoituksen ohi. Operaatioon osallistui 150 mustaa Unionin sotilasta.

Tehtävän aikana Tubman ja sotilaat auttoivat 750 orjaa pakoon. He myös tuhosivat viljelyksiä, varastoja ja kartanoita. Sata paennutta orjaa liittyi Unionin joukkoihin.

Harriet Tubman oli tiettävästi ainoa nainen, joka johti miehiä taisteluun sisällissodan aikana. Hän ei koskaan saanut palkkaa työstään Unionin sotilaana.

Sodan jälkeen Tubman muutti New Yorkiin. Hän kampanjoi aktiivisesti naisten äänioikeuden puolesta, kiersi idän kaupungeissa ja ajoi naisten oikeuksia.

Vuonna 1869 Tubman meni naimisiin sisällisodan veteraanin Nelson Davisin kanssa ja pari adoptoi tyttövauvan nimeltä Gertie.

Tubman kuoli 91 vuoden iässä vuonna 1913 perheensä ympäröimänä.

Hänet haudattiin sotilaallisin menoin Fort Hillin hautausmaalle Auburniin.

Mustavalkoinen sukuvalokuva. Harriet Tubman seisoo kuvan vasemmassa laidassa.
Harriet Tubman on kuvan vasemmassa laidassa vierellään adoptiotyttärensä Gertie ja etualalla istuu hänen aviomiehensä Nelson Davis.Everett / AOP

Kamppailu historian merkityksistä jatkuu

Trumpin valtiovarainministeri Steven Mnuchin perusteli setelihankkeen lykkäämistä setelien väärentämisen riskillä, mutta mitä ilmeisimmin siitä oli tullut yksi osa Yhdysvaltain kulttuurisotia, joiden taustalla kummittelee orjuuden raskas historia.

Mustiin kohdistuvasta poliisiväkivallasta puhjenneet mielenosoitukset kiihdyttivät Yhdysvalloissa entisestään väittelyä orjuuden ja sisällissodan muistamisesta.

Ihmisiä Yhdysvaltain valtiovarainministeriön edustalla auringonpaisteessa. Etualalla on kolme demokraattiedustajaa, Barbara Lee, Karen Bass ja Ayanna Presley kylttien kanssa. Kylteissä vaaditaan Harriet Tubmanin kuvaa 20 dollarin seteleihin.
Demokraattiedustajat vaativat 27. kesäkuuta 2019 Donald Trumpin valtiovarainministeriä Steve Mnuchinia julkaisemaan uuden 20 dollarin setelin Harriet Tubmanin kuvalla varustettuna. Trumpin hallinto jäädytti projektin, jossa presidentti Andrew Jacksonin kuva olisi korvattu orjuuden vastustajan kuvalla. Etualalla ovat edustajat Barbara Lee ja Karen Bass Kaliforniasta sekä Ayanna Presley Massachusettsista.Erik S. Lesser / EPA

Andrew Jacksonin kuvan korvaamista vastustanut Trump esitti, että Harriet Tubmanin kuva voitaisiin panna kahden dollarin seteliin, joka ei ole nykyisin käytössä.

Presidenttinä Trump ilmaisi pitävänsä esikuvanaan juuri Jacksonia, Washingtonin eliittejä vastustanutta populistia.

– Andrew Jacksonilla oli loistava historia ja minusta on hyvin karkeaa ottaa joku pois setelistä, Trump perusteli.

Toisaalta Jacksonin toimesta Yhdysvaltain alkuperäiskansoja ajettiin mailtaan Mississippijoen itäpuolelta länsipuolelle. Tuhansia ihmisiä kuoli pakkosiirroissa, jotka tunnetaan "Kyynelten tienä".

Andrew Jacksonin kuva koristaa 20 dollarin seteliä.
20 dollarin seteliä koristaa nyt presidentti Andrew Jacksonin (1767–1845) kuva.Rex Features / AOP

Black Lives Matter -mielenosoituksissa nousi esiin myös vaatimus Konfederaation sankareiden muistomerkkien poistamisesta julkisilta paikoilta, koska ne edustavat orjuuden säilyttämisen puolesta taistelleiden etelävaltioiden kunnian kiillottamista.

Trump kannattajineen puolusti muistomerkkien säilyttämistä perustellen sitä sillä, että patsaat edustavat historiaa ja niiden kaataminen merkitsisi historian tuhoamista.

Robert E. Leen ratsastajapatsas seisoo jalustalla sinitaivasta vasten. Kuvaa reunustavat puun lehtevät oksat.
Etelävaltioiden kenraalin Robert E. Leen patsas ratsastajapatsas Richmondissa Virginiassa 3. heinäkuuta 2020.Jim Lo Scalzo / EPA

Patsaiden historiaa

Orjuuden säilyttämiseksi sotineiden etelävaltioiden sotilaskunniaa esittelevät patsaat eivät kuitenkaan ole välttämättä kovin vanhoja.

Suuri osa Konfederaation edustajia esittävistä patsaista ei ole välittömästi sisällissodan jälkeisiltä vuosilta.

Niitä pystytettiin (siirryt toiseen palveluun)ennen kaikkea vuosina 1890- ja 1950-lukujen välisenä aikana, jolloin etelävaltioissa vallitsivat mustaa väestönosaa sortaneet Jim Crow -rotuerottelulait.

Mustien pyrkimykset tasavertaiseen asemaan nostattivat aina uusia sykäyksiä patsashankkeisiin.

Suurin piikki patsaiden pystyttämisessä sijoittui 1900-luvun alun ja 1920-luvun välille. Patsaat kytkeytyivät pyrkimyksiin kirjoittaa uusiksi sisällissodan historiaa.

Konfederaation symboliikalla vahvistettiin valkoisen ylivallan ideologiaa etelävalloissa, joissa mustien sorto jatkui orjuuden loppumisen jälkeen uusin keinoin.

Samaan aikaan rakennettiin myyttiä menetetystä aatteesta (Lost Cause).

Sisällissota pyrittiin esittämään taisteluna etelävaltioiden ritarillisen ja romanttisen elämäntavan ja kulttuurin puolesta, ei niinkään kamppailuna orjuuden säilyttämiseksi.

Orjuus esitettiin viime kädessä hyväntahtoisena instituutiona, valkoiset uskollisten orjiensa isällisinä isäntinä.

Erityisesti United Daughters of Confederacy -järjestö eli Konfederaation yhdistyneet tyttäret teki hartiavoimin töitä levittääkseen tätä kuvaa.

Hollywood auttoi: vuonna 1915 ensi-iltansa sai elokuva D.W Griffithsin Kansakunnan synty (The Birth of Nation).

Sisällissodan historiaa uusiksi kirjoittanut elokuva loi elokuvakerronnan perusteita ja teki samalla brutaalin tehokasta propagandaa valkoista ylivaltaa ajaneen Ku Klux Klan -terroristijärjestön puolesta.

Elokuva auttoi osaltaan Ku Klux Klanin kokemaan toisen tulemisensa.

Sittemmin etelävaltioiden romantiikkaa edisti tehokkaasti esimerkiksi David O. Selznickin tuottama huippusuosittu sisällisodan aikaan sijoittuva Tuulen viemää -elokuva (Gone with the Wind) vuodelta 1939.

Se ei enää avoimesti viitannut Klu Klux Klaniin, ja rasismia oli siivottu ajan mittakaavalla salonkikelpoiseksi.

Nykypäivään ulottuva kamppailu muistomerkkien ja symbolien merkityksestä kertoo osaltaan siitä, miten tehokkaasti Konfederaation imagon valkopesu onnistui.

Ilta Richmondissa. Robert E. Leen patsaan jalustaan on heijastettu Harriet Tubmanin kuva ja itse patsaaseen kirjaimet BLM eli Black Lives Matter.
Etelävaltioiden kenraalin Robert E. Leen patsaan jalustaan heijastettiin Harriet Tubmania esittävä valokuva. Patsaassa itsessään loistavat kirjaimet BLM eli Black Lives Matter, mustiin kohdistuvaa poliisiväkivaltaa ja rasismia vastustavan liikkeen tunnus. Richmondissa on poistettu useita Konfederaation patsaita, mutta oikeuskamppailu patsaan kohtalosta jatkuu.Jim Lo Scalzo / EPA

Korjattu klo 9.54 vuosiluku Tubmanin pakoa käsittelevässä kappaleessa, se oli siis 1849 ei 1894.

Kuuntele:

Maria Petterson ja historian naiset -sarjan podcast kertoo Harriet Tubmanista ja muista ihmisoikeustaistelijoista

Aiheesta aiemmin:

Uuden 20:n dollarin setelin lanseerausta lykätään – setelissä oli tarkoitus olla orjuutta vastaan taistelleen Harriet Tubmanin kuva 23.5.2019

Orjuutta vastaan taistellut tummaihoinen Harriet Tubman 20 dollarin seteliin 21.4.2016

YleX: Harriet Tubman syntyi orjana – nyt hänestä tulee ensimmäinen tummaihoinen, jonka kuva pääsee dollariseteliin 21.4.2016

Aiheesta muualla:

Robert Gudmestad, The Conversation: Harriet Tubman: Biden revives plan to put a Black woman of faith on the $20 bill (siirryt toiseen palveluun) 25.1.2021

USA Today: What to know about abolitionist hero Harriet Tubman and the effort to get her on the $20 bill (siirryt toiseen palveluun) 26.1.2021

BBC: Harriet Tubman: Biden moves to put anti-slavery activist on $20 bill (siirryt toiseen palveluun)

Lue seuraavaksi