1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. koronavirus

Voiko oman rokotusvuoronsa antaa läheiselle? Lue asiantuntijoiden vastaukset tähän ja 14 muuhun suomalaisia askarruttavaan kysymykseen

Radio Suomen koronailtaan tuli etukäteen satoja kysymyksiä. Monilla ihmisillä huolet olivat samantyyppisiä.

koronavirus
Hanna Nohynek, Tuija Leino ja Asko Järvinen.
THL:n ylilääkärit Hanna Nohynek ja Tuija Leino sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä infektiosairauksien ylilääkäri Asko Järvinen.Benjamin Suomela / Yle, Jyrki Ojala / Yle, Silja Viitala / Yle

Koronarokotteiden tehokkuus, sopivuus ja rokotteiden saamisen viivästyminen mietityttävät suomalaisia.

Osa olisi jopa valmis antamaan oman rokotusvuoronsa läheiselleen, mutta voiko niin tehdä? Muun muassa näihin kysymyksiin saatiin asiantuntijoiden vastauksia tiistai-iltana Radio Suomen koronaillassa.

Kysymyksiin olivat vastaamassa Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen THL:n ylilääkärit Hanna Nohynek ja Tuija Leino sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä HUSista infektiosairauksien ylilääkäri Asko Järvinen.

Eiliseen tiistai-iltaan mennessä koronarokotteen ensimmäisen annoksen oli Suomessa saanut ainakin jo noin 110 000 henkilöä. Määrä on alkuperäisiä suunnitelmia pienempi, koska rokotteita on saatu valmistajilta vähemmän ja hitaammin kuin oli sovittu.

1. Jos on sairastanut COVID-19-taudin, onko tarpeellista ottaa rokote? Onko immuniteetillä eroa, jos on sairastanut lievän tai vakavan tautimuodon?

Hanna Nohynek: Tiedämme sairastuneista, että vasta-aineet säilyvät ainakin kuusi kuukautta, mahdollisesti pidempäänkin. Seuraamme vasta-aineita ja soluja, kuinka kauan se kestää.

THL:n suositus tällä hetkellä on taudin sairastaneille, ettei ole kaikkein kiireisintä ottaa rokotetta, koska luonnon taudin sairastaminen suojaa ainakin kuusi kuukautta. Ainakin sen verran voi siirtää rokotteen ottamista nyt, kun niistä on pulaa. Tällainenkin ihminen kuitenkin tarvitsee rokotteen, koska ei ole täyttä varmuutta suojasta tartunnalta loppuelämäksi.

Meidän perhetutkimustemme perusteella on ilmennyt, että vakavampi tauti nostaa voimakkaammat vasta-aineet ja todennäköisesti pidemmän suojan kuin tauti, joka on hyvin lievä. On ollut tapauksia, joissa ihminen on sairastanut koronan ja ottanut rokotteen, niin hänelle on tullut voimakkaita kuumereaktioita, nivelsärkyä tai lihaskipua. Kun on jo paljon vasta-aineita elimistössä, tämä niin sanottu tulehdusreaktio voi olla voimakkaampi.

2. Voinko menettää rokotuksen, jos en itse aktiivisesti seuraa, milloin on oma vuoroni?

Tuija Leino: Kansallisessa rokotusohjelmassa olevien rokotteiden saatavuus pyritään tekemään niin selkeäksi, että kaikilla on mahdollisuus ottaa rokote. Myös riskiryhmiin kuuluvat pyritään pitämään niin ymmärrettävinä, että jokainen saa tiedon siitä, milloin oikea rokotusaika on.

Hanna Nohynek: THL:n sivuille on tulossa grafiikka, jossa näytetään, missä kohtaa rokotusohjelmaa ollaan menossa. Tällä hetkellä rokotetaan yli 80-vuotiaita ja heidän omaishoitajiaan. Kunnat hoitavat tiedottamisen omille asukkailleen.

3. Voinko saada koronarokotteen mökkipaikkakunnallani, jossa tällä hetkellä olen, vai vain virallisella kotipaikkakunnallani?

Hanna Nohynek: THL on suositellut, ettei oltaisi liian tarkkoja asuinpaikan suhteen vaan siinä, missä hän eniten viettää aikaansa. Sairaanhoitopiireille on korostettu, että tietty joustavuus on toivottavaa tässä yhteydessä.

4. Onko rokote maksullinen?

Hanna Nohynek: Tällä hetkellä jaossa olevat rokotteet ovat suomalaisille ja Suomessa asuville maksuttomia. Tulevaisuudessa, kun rokotteita on tarjolla enemmän, niitä tulee myös yksityiselle puolelle jakoon ja silloin ne ovat maksullisia.

5. Ylen kyselyssä 86 prosenttia kertoo ottavansa varmasti tai todennäköisesti koronarokotteen, onko määrä asiantuntijoiden mukaan hyvä?

Asko Järvinen: Minusta se kuulostaa hyvältä tässä vaiheessa, kun meillä on vielä aika vähän rokotteita saatavilla. Oikeastaan voi sanoa, että rokotteista tapellaan sairaalassa, kun rajaus on aika tarkka, kenelle niitä voidaan antaa. Halu ottaa rokote on iso. Rokotemyönteiset suomalaiset ottavat rokotteen, kun se tulee tarjolle. Valitettavasti ei ole vielä antaa rokotetta kaikille.

Tuija Leino: Kansainvälisesti verrattuna ihmisten myönteinen suhtautuminen täällä on erittäin hyvä tulos. Merkittävää tässä on varmasti se, että olemme oppineet, ettei tämä ole hetkessä ohi. Pyörimme tämän viruksen kanssa vielä aika kauan. Kaikki hakevat rokotteen kautta ulospääsyä.

6. Millä perusteella kuolema tilastoidaan koronavirusrokotteen aiheuttamaksi kuolemaksi?

Hanna Nohynek: Tämä on ongelmallista, miten syy-seuraussuhde näissä asetetaan. Määritelmä: jos ihminen kuolee rokottamisen jälkeen, on syytä epäillä, että rokottamisella saattaa olla jokin rooli. On tärkeää, että siitä ilmoitetaan ja se tarkasti arvioidaan.

Suomessa nämä rokotushaittaepäilyt ilmoitetaan Fimealle. Fimeassa asiantuntijalääkärit tarkastavat syy-seuraussuhteen jokaisesta tällaisesta kuolemantapauksesta. Fimean sivuilta nyt löytyvissä kuolemantapauksissa asiantuntijalääkärit ovat päätyneet siihen, että muut syyt kuin rokotus ovat todennäköisempiä syitä kuolemaan.

Asko Järvinen: Myös pähkinään tukehtunut tai auton alle jäänyt rekisteröidään koronavirusrokotekuolemaksi, jos se tapahtuu pian rokotteen ottamisen jälkeen, mutta nämä tapaukset selvitetään. Kaikki kuolemat, jotka tulevat rokotteen ottamisen jälkeen pyritään käymään lävitse. Se ei kerro sitä, että rokote olisi ollut syypäänä.

Selvää kuitenkin on hyvin iäkkäiden osalta, joille kuolemanriski on iso, että kuolemantapauksia tulee rokotusten jälkeen. Samanlaisista tapauksista on kuultu Norjasta ja täällä meillä. Tämä ei sikäli ole erikoista. Koronavirusinfektiossa ikä on keskeinen riskitekijä. Koronaan kuolleiden keskimääräinen ikä Suomessa on ollut 84 vuotta eli valtaosa on ollut yli 80-vuotiaita, alle 60-vuotiaita on ollut hyvin vähän. Myös perussairaudet, joita ikääntyneillä monesti on, lisäävät kuolemanriskiä.

Tuija Leino: Aluksi otetaan mukaan kaikki, jotka ovat kuolleet 30 päivän sisällä koronarokotteen antamisesta. Tapaukset käydään läpi, eikä niitä sen jälkeen lasketa koronakuolemiksi, jos syynä on esimerkiksi auto-onnettomuus.

7. Onko totta, että Norjassa on lopetettu tämä rokotusohjelma, kun siihen on kuollut 54 ihmistä?

Hanna Nohynek: Ei ole totta, että rokotusohjelma olisi lopetettu. Sen sijaan Norjassa, samoin kuin Suomessa, on annettu suositus: Jos ihminen on saattohoitovaiheessa, jossa kaikki aktiiviset hoidot on jo lopettu, ei rokotus ole enää järkevää.

Samoin jos ihminen on hyvin hauras ja rokotuksen aiheuttamat mahdolliset kuumepiikit tai lihassäryt heikentäisivät hänen elämänlaatuaan huomattavasti, hänen kannattaa keskustella lähiomaisten ja hoitavan lääkärin kanssa, onko hänelle rokottamisesta enemmän haittaa kuin hyötyä. Arvio on tehtävä yksilöllisen riskin kautta. Tästä on tietoa THL:n nettisivuilla.

Otimme kantaa asiaan sen jälkeen, kun Norjassa ja Ruotsissa ilmeni näitä kuolemia, joissa he olivat rokottaneet hyvinkin hauraassa tilassa olleita ihmisiä. On kysyttävä, kuinka paljon näissä tapauksissa on tehty riskianalyysiä ja kuinka paljon ihminen on siihen itse osallistunut. Jos ihmisellä on enää muutamia viikkoja jäljellä, on mietittävä, mikä on hänelle parasta. Onko esimerkiksi parempi viettää loppuaika ilman rokotteen aiheuttamaa kuumereaktioita tai lihassärkyä?

8. Saksalaismedian mukaan myyntilupaa odottava Astra Zenecan rokote ei toimi yli 65-vuotiailla, onko näin?

Hanna Nohynek: Näin ei voi sanoa. Odotamme yli 65-vuotiaiden tehotutkimuksen tuloksia nähtäväksi. Tällä hetkellä niitä katsovat Euroopan lääkeviranomaisten asiantuntijat. Kansalliseen ohjelmaan ei ole niitä vielä saatu. Se mitä tiedetään aikaisemmista tuloksista on, että rokotteella on veren vasta-aineiden perusteella oletettavissa tehoa tämän ikäisille. Tuo on kyllä uutisankka, sen on myös firma itse korjannut.

Asko Järvinen: Uutisissa lähdetään helposti laukalle. Jossakin uutisoidaan jotain ja sen jälkeen muut mediat tulevat perässä. On tämä nähty esimerkiksi rokotusten antamisessa. Nyt on kilpailtu, miten nopeasti rokotukset annetaan, vaikka ei ole kovin suurta merkitystä, tulevatko ne tänään vai ylihuomenna, jos rokotteita tulee kaiken kaikkiaan aika vähän.

9. Suositellaanko rokotetta raskaana oleville?

Hanna Nohynek: Raskaana olevia ei ole systemaattisesti tutkittu. Eläinkokeissa ei ole tullut oireita. Tutkimustuloksia on tulossa Yhdysvalloissa, joissa tuhat raskaana olevaa on halunnut ottaa rokotteen. Rokotteita pidetään yleensä turvallisina raskauden aikana, jos ne eivät sisällä eläviä viruksia. Hoitava lääkäri voi harkintansa perusteella suositella mRNA-rokotteen ottamista raskaana olevalle siinä tapauksessa, että henkilö haluaa rokotteen ja kuuluu perussairautensa takia koronaviruksen riskiryhmään tai hänellä on merkittävä riski altistua virukselle esimerkiksi työssään.

10. Voiko imettävä äiti ottaa koronarokotteen?

Hanna Nohynek: Kyllä voi ottaa. Koronarokotteen sisältämä mRNA tuhoutuu ihmisen elimistössä noin vuorokauden kuluessa. On epätodennäköistä, että sitä kulkeutuisi äidinmaitoon.

11. Onko eri koronarokotteilla eroja haittavaikutuksissa?

Hanna Nohynek: Näistä mRNA-rokotteista tulee enemmän haittavaikutuksia kuin esimerkiksi influenssarokotteista. Ne ovat voimakkaita immuunisuojan muodostamisessa ja sen seurauksena tulee erilaisia oireita. Tyypillisiä ovat pistospaikan kuumotus, turvotus, punoitus. Sitten on lihassärkyä, päänsärkyä, voi olla pistelyn tunnetta ja eniten pelättyjä ovat allergiareaktiot.

RNA-rokotteet laukaisevat vakavan allergiareaktion noin yhdelle 100 000:sta. Se on kymmenkertainen määrä influenssarokotteisiin verrattuna, joissa reaktioita tulee noin yhdelle miljoonasta. Suositus on, että rokotuksen saaja jää rokotuspaikalle vartiksi, niin voidaan seurata vointia. Voimakkaasti allergisille suositellaan puolen tunnin odottelua rokotuspaikalla.

12. Millaisia allergiset reaktiot ovat?

Asko Järvinen: Pelätyin on hengenahdistus, hengitysvaikeudet. Pahimmillaan voi verenpainekin laskea, eli tulee anafylaktinen sokki. Sitten erilaiset tuntemukset kurkussa: hengitys tuntuu raskaalle, kieli tuntuu paksulta. Nämä ovat oireita, joista pitäisi kertoa rokotuksen jälkeen. Pienistäkin oireista on syytä kertoa.

13. Miksi riskiryhmäläisten taloudessa asuvia ei kaikkia rokoteta samaan aikaan?

Tuija Leino: Nyt alkuun, kun rokotteita on vähän tarjolla, keskitytään vain riskiryhmäläisiin. Koska rokote on toiminut hyvin myös riskiryhmäläisillä, ei ole ollut niin suuri tarve kuin esimerkiksi influenssarokotteissa. Myöhemmin kun rokotteita on tarjolla enemmän, voidaan harkita saatavuustilanteen mukaan myös muiden riskiryhmäläisen lähipiiriin kuuluvien rokottamista samaan aikaan.

14. Voiko oman rokotusvuoron siirtää tai testamentata toiselle henkilölle?

Hanna Nohynek: Valitettavasti tällä hetkellä se ei ole mahdollista. Tässä on lääketieteellinen riskinarviointi, johon järjestys perustuu. Haluamme vähentää tautitaakkaa, kuolemia ja menetettyjä elinvuosia sekä varmistaa terveydenhuollon kantokyvyn. Tämä ei ole saatu bonus, jonka voisi siirtää eteenpäin.

15. Estääkö koronarokote COVID-19-tartunnan vai pelkästään vakavamman tautimuodon sairastamisen?

Hanna Nohynek: Rokotus estää taudin vakavamman muodon jopa lähes sataprosenttisesti, mutta meillä ei ole vielä riittävästi tutkimustietoa siitä, miten hyvin se estää infektoitumista ja tarttumista sekä tartuttavuutta.

Alustavaa tietoa on Modernan rokotteesta, että toiselle rokotuskerralle tulleilla rokotetuilla nenä-nielusta otetussa PCR-testissä 0,1 prosentilla löytyi merkkejä koronaviruksesta, kun rokottamattomilla 0,3 prosentilla oli merkkejä koronaviruksesta. Antaa viitettä, että rokotetuilla oli vähemmän. Tämän pohjalta ei voi vielä sanoa, miten tarttuminen tosielämässä tapahtuu. Tarvitaan vielä perhe- ja lähipiirin tutkimuksia.

Tuija Leino: Sinällään lievä tartunta ei ole paha, mutta tässä tilanteessa, kun haluamme päästä eroon pandemiasta, odotamme kovasti rokotetta, joka poistaa tartunnan. Oireiden poistaminen vähentää myös tarttumisia: Jos ihminen ei yski, aivastele ja on muutenkin oireeton, niin tällaisen ihmisen tartuttavuus on keskimäärin noin kolmannes oireelliseen verrattuna.

Voit keskustella aiheesta 28.1. kello 23.00 asti.

Kuuntele koko lähetys Areenasta:

Kysymyksiin vastaamassa ovat rokotesiantuntijat, ylilääkäri Hanna Nohynek (THL), ylilääkäri Tuija Leino (THL) sekä infektiosairauksien ylilääkäri Asko Järvinen (HUS). Juontajina Sanna Pirkkalainen ja Markus Turunen.

Lue myös:

AstraZenecan toimitusjohtaja lehdille: Yhtiö ei sitoutunut toimittamaan EU:lle tiettyä määrää rokotteita tiettyyn aikaan, vaan tekemään parhaansa

Saksan terveysministeriö: Epäilyt AstraZenecan rokotteen tehottomuudesta yli 65-vuotiailla perustuvat väärinkäsitykseen

Fimea: Kolme kuolintapausta ajoittuu lähelle koronarokotteen ottamista – kuolemien epäillään johtuneen sairaudesta, ei rokotteesta

Kouluterveydenhuollossa paikkaillaan viime vuoden väliin jääneitä käyntejä – lähikuukausina kouluterveydenhoitajiakin saatetaan siirtää koronarokottajiksi

Ajanvaraus koronarokotuksiin kaikissa Uudenmaan kunnissa koottiin samaan paikkaan – järjestelmä auki tänään

Ylen kysely: Koronarokotteen ottaisi varmasti tai todennäköisesti jo 86 prosenttia suomalaisista

Ylen tiedot: Työterveyshuolto laajasti mukaan koronan joukkorokotuksiin – poliittinen sopu on olemassa, ja korvaustapaa valmistellaan

Raskautta tulisi välttää pari kuukautta koronarokotuksen jälkeen – varoaika on pitkä varmuuden vuoksi

Lue seuraavaksi