1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. etätyö

Etätyön lisääntyminen on saanut monet hankkimaan kakkosasunnon Suomen eteläkärjestä – Kysyimme Hangosta asunnon ostaneilta, että kannattiko

Matkailijat, etätyöläiset ja kakkosasunnon omistajat kansoittavat kesäkaupunkia nykyään myös talvisin, mutta asukasluku laskee edelleen.

etätyö
Tulliniemen ranta on yksi Vesa Kallionluodon lempipaikoista Hangossa.
Tulliniemen ranta on yksi Vesa Kallionluodon lempipaikoista Hangossa.Paula Tiainen / Yle

Meri huuhtoo pieniä irtokiviä rantahietikolle Hangon Tulliniemen uimarannalla.

– Voisin kuunnella tätä ääntä loputtomiin, Vesa Kallionluoto huokaa.

Eikä maisemassakaan ole valittamista: edessä aukeaa aava Itämeri.

Koronavuosi 2020 nosti Hangon suosiota entisestään paitsi matkailijoiden, myös etätyöläisten ja kakkosasunnon ostajien keskuudessa.

Asunnoille on niin kova kysyntä, että niitä on ostettu jopa sokkona. Myös Hangon Kuningatarvuorelle ensi vuonna valmistuvan kerrostalon kaikki 44 asuntoa on myyty jo etukäteen.

Kallionluoto kävi kaupungissa ensimmäisen kerran viisi vuotta sitten ja on sen jälkeen halunnut palata pikkukaupunkiin yhä uudestaan.

Helsinkiläinen yrittäjä Salla Lundelin lomaili Hangossa ensin kesäisin. Pikkuhiljaa kaupunki houkutteli yhä useammin myös syksyllä, talvella ja keväällä.

Lundelin päivittää innokkaasti Hanko-aiheista sisältöä muun muassa Instagram-tililleen.

Kaksi vuotta sitten Lundelin osti kaupungista asunnon ja viettää nykyään noin puolet ajastaan Hangossa ja puolet Helsingissä.

– Hangon viehätystä ei oikein voi selittää yhdellä lauseella. Se on maaginen paikka, jossa on ihan omanlainen valo, tunnelma ja rauha, Lundelin kuvailee.

Lundelinin arvion mukaan Hangon talvet vilkastuvat vuosi vuodelta. Nykyään ei enää talviviikonloppuisin välttämättä mahdu ravintolaan syömään ilman pöytävarausta. Hangon matkailutoimisto vahvistaa näkemyksen.

Vesa Kallionluoto on ollut koko tammikuun Hangossa ja aikoo olla vielä helmikuunkin.

– Sitten on varmaan pakko käydä katsomassa, että mitä Jyväskylän kotiin kuuluu, hän naurahtaa.

Etäopiskelu ja vastaostettu kerrostalokaksio Suomen eteläkärjessä mahdollistavat muun muassa nämä jokapäiväiset lenkit Tulliniemellä.

Viimeistään korona toi etätyöläiset eteläkärkeen

Korona on näkynyt Hangon katukuvassa viime keväästä lähtien. Yleensä suurimman osan vuodesta tyhjillään olleet loma-asuntojen parkkipaikat täyttyivät nopeasti maaliskuussa, kun etätyösuositus astui voimaan. Sama tilanne jatkuu edelleen.

– Kaupungin keskustassa sinänsä on aika hiljaista, mutta kyllä täällä ihmisiä on entistä enemmän. Asukkaat ovat koronan takia varovaisia ja lähinnä tekevät töitä, hoitavat ruokaostoksensa ja ulkoilevat, Hangon matkailupäällikkö Kira Marschan arvioi.

Kaupungin muuttotilastoja kakkosasunnon omistajat eivät kaunista. Hangon asukasmäärä on laskenut jo vuosikymmenien ajan ja esimerkiksi Uudenmaan liitto ennustaa laskun jatkuvan edelleen.

Kaupunginjohtaja Denis Strandell ei ole tästä huolissaan.

– Mielestäni kaupungin menestymisen mittarina pitäisi asukasmäärää mieluummin käyttää ostovoimaa, se jos mikä meillä kasvaa kohisten.

Strandell arvioi, että kaupunkiin virtaa vuosittain kymmeniä, ellei satoja uusia osa-aikahankolaisia.

Tulliniemi on myrskysäällä talvisurffaajien paratiisi. Tällä kertaa meri on lähes tyyni.
Tulliniemi on myrskysäällä talvisurffaajien paratiisi. Tällä kertaa meri on lähes tyyni. Paula Tiainen / Yle

– He remontoivat kotejaan ja käyttävät innokkaasti lähialueen palveluita, eli luovat työllisyyttä kaupunkiin. Ostovoimaa on vaikea mitata, mutta mielestäni se on paljon asukasmäärää kiinnostavampi suure.

Strandellin kuvaamalla tavalla on toiminut myös Salla Lundelin: hän on remontoinut puutalokaksionsa miltei lattiasta kattoon. Viimeksi valmistui kylpyhuone. Asuntonsa hän on sisustanut lähinnä vanhoilla huonekaluilla ja haalinut etenkin pikkutavaraa Hangon kirpputoreilta ja vanhojen talojen tyhjennysmyynneistä.

Hangon kaupunki uudistaa parhaillaan strategiaansa ja tavoittelee vakiasukkaiden määrän kääntämistä nousuun vuoteen 2025 mennessä. Tätä on tarkoitus tavoitella muun muassa kakkoskodin omistajille kohdennetulla markkinoinnilla.

Nykytilannekin kelpaa kyllä kaupunginjohtajalle.

– Ilman tätä osa-aikahankolaisten kuumentamaa markkinaa meillä olisi täällä lukemattomia lähes arvottomia asuntoja tyhjillään, Strandell huomauttaa.

Kysyntä tuo suuren muutoksen myös huvilavanhukseen

Jos kakkoskodin ostaminen ei onnistu, mutta Hankoon silti haluaa esimerkiksi ensi kesänä, saattaa olla jo myöhässä. Esimerkiksi Villa Maijan varauskirja on keskikesän osalta jo lähes täynnä.

Appelgrenintien pitsihuvilarivistö muistuttaa Hangon pitkistä perinteistä nimenomaan kesän matkailukohteena.

Vuonna 1888 rakennettu Villa Maija on edelleen matkailukäytössä ja pian kenties historiansa suurimman muutoksen edessä.

Vuonna 1888 rakennettu Villa Maija on yksi Hangon kuuluisimmista kesähuviloista.
Vuonna 1888 rakennettu Villa Maija on yksi Hangon kuuluisimmista kesähuviloista. Paula Tiainen / Yle

Huvilavanhus remontoidaan ensi kesän jälkeen entistä pidempiaikaiseen ja ympärivuotiseen, myös etätyöntekijöiden käyttöön sopivaan kuntoon.

– Tähän mennessä olemme yleensä olleet auki pääsiäisestä lokakuuhun. Kyllähän täällä talvellakin pärjää, mutta kovilla pakkasilla sisällä on viileää, toimintaa pyörittävän perheyrityksen Niklas Rosenberg kuvailee.

Kasvavan kysynnän vauhdittaman remontin yhteydessä myös talon kolmas kerros on tarkoitus palauttaa majoituskäyttöön ja nykyiset huoneet kunnostetaan sopimaan jopa viikkojen mittaiseen majoittumiseen.

Niklas Rosenbergin vanhemmat ostivat Villa Maijan vuonna 2013 ja pian siitä tuli koko perheen yhteinen yritys.
Niklas Rosenbergin vanhemmat ostivat Villa Maijan vuonna 2013 ja pian siitä tuli koko perheen yhteinen yritys. Paula Tiainen / Yle

– Ei voi olettaa, että esimerkiksi perheet syövät kaikki ateriansa ravintoloissa, eli keittomahdollisuus täytyy olla ja sitä kysytään paljon.

Myös Regatta Spa Hotel uskoo myyvänsä kaikki tulevan kesän viikonloppupaketit heti, kun ne tulevat varattaviksi hiihtolomakauden jälkeen.

Pikkukaupungin rauha vetoaa vilkkaimman sesongin ulkopuolella

25 vuotta kiireisenä yrittäjänä toiminutta ja nyt uuteen ammattiin opiskelevaa Vesa Kallionluotoa viehättää Hangossa erityisesti vilkkaimman kesäsesongin ulkopuolinen rauha.

– Täällä ei ole minkäänlaista kiireen tuntua ja kiireettömyys parantaa mielestäni elämänlaatua. Ehkä tämä on jotain keski-iän jorinaa, mutta kyllä ihmisen ajatukset ihan oikeasti muuttuvat iän myötä, Kallionluoto miettii.

Ympäröivä luonto ja meri tekevät Kallionluotoon vaikutuksen joka päivä.

– Tämä hiekan ja meren tuoksu on aivan huumaava!

Hän kehuu vuolaasti kaupungin asukkaita. Koiraihmisenä Kallionluoto arvostaa myös lemmikkinsä keräämää huomioita. Perhoskoira Penny saa lähes aina erään pyöräkorjaamon ohi kulkiessaan herkkupalan liikkeen omistajalta.

Kallionluoto ulkoilee Hangossa kenties enemmän kuin koskaan aikaisemmin: "Turha kännykän räplääminen on jäänyt."
Kallionluoto ulkoilee Hangossa kenties enemmän kuin koskaan aikaisemmin: "Turha kännykän räplääminen on jäänyt."Paula Tiainen / Yle

– Ihmiset ovat auttavaisia, puheliaita ja ystävällisiä. Ehkä juuri siksi koen kuuluvani tänne.

Kallionluoto käykin nyt lähes jokapäiväistä keskustelua Hankoon muuttamisesta kaupungista kotoisin olevan, mutta kauan muualla asuneen puolisonsa kanssa.

Hankoon sijoittamistaan euroista Kallionluodon tai Lundelinin ei ainakaan tällä hetkellä tarvitse olla huolissaan: molemmat ovat jo nyt saaneet ainakin sivullisen korvin hyvin houkuttelevia osto- ja vuokratarjouksia asunnoistaan.

– En tietenkään myy, minne minä itse sitten menisin? Salla Lundelin parahtaa.

Hänkin haaveilee lopulta muuttavansa kaupunkiin pysyvästi.

Voit keskustella etätyön tuomista mahdollisuuksista torstaihin kello 23 asti. Napauta alla näkyvää keskustele-painiketta.

Lue myös:

Täällä tehdään ennätyksiä, kun muu matkailuala kärsii: kiirepäivänä paistuu yli 1 000 pizzaa, hotelli myy ei-oota ja loma-asuntoja ostetaan jopa sokkona

Hangon kylpyläkulttuuri herää henkiin kymmenien vuosien hiljaiselon jälkeen

Miksi kesäparatiisi ei vedä? Hankolaiset vastaavat miksi kaupunki jää vetovoimassa muiden jalkoihin

Lue seuraavaksi