Konkurssilakia muutettiin väliaikaisesti viime toukokuussa. Tavoitteena oli suojata koronakriisin seurauksena maksuvaikeuksiin joutuneita terveitä yrityksiä konkursseilta.
Helmikuun alussa päättyvä väliaikaislaki näyttäisi tehneen tehtävänsä. Vireille pantujen konkurssien määrä väheni viime vuonna lähes viidenneksellä, kertoo Tilastokeskus.
Pirkanmaalla etenkin loppuvuodesta konkurssiasioita tuli käräjillä vireille selvästi edellisvuotta vähemmän. Kun vuonna 2019 Pirkanmaan käräjäoikeuteen saapui 279 konkurssiasiaa, oli luku viime vuonna yli 30 prosenttia pienempi eli 192.
Konkurssisuoja raukeaa ensi viikolla.
– Uskon, että konkursseja tulee nyt enemmän. Siellä on selvästi patoutuneita hakemuksia, ja luulisin, että jonkinmoinen piikki tulee, sanoo Pirkanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Pasi Mäkinen.
Verovelka on usein merkittävin syy yrityksen kaatumiseen, joten verottajan asenne ratkaisee nyt paljon. Verohallinnosta kerrotaan, että jokaisen yrityksen tilanne tarkastellaan huolella.
Myös verohallinnosta ennakoidaan konkurssien määrän kasvua keväällä, mutta kasvun suuruutta on vaikea arvioida.
Syksyyn saakka ulottuva uusi väliaikaislaki sanoo, että tilapäisten tai pienten maksuvaikeuksien takia yritystä ei saa hakea konkurssiin. Yrittäjillä on aiemman 7 päivän sijasta 30 päivää aikaa järjestää rahoitusta saatuaan konkurssiuhkaisen maksukehotuksen.
Yrittäjäjärjestössä uskotaan, että velkojat pääsääntöisesti noudattavat lain henkeä.
Yrittäjillä syvä huoli selviämisestä
Pirkanmaan yrittäjäjärjestöön on tullut tuhansia puheluita talousvaikeuksiin joutuneilta yrittäjiltä korona-aikana. Mäkisen mukaan on hyvin vaikea arvioida, miten moni yritys joutuu konkurssiin tai lopettaa toimintansa vapaaehtoisesti.
– Tiedän, että moni ala on tällä hetkellä vaikeuksissa. Kuinka pian rokotus tulee ja kuinka pian näitä rajoituksia pystytään purkamaan, niin se näyttää suunnan.
Toimitusjohtaja Pasi Mäkinen muistuttaa, miten sopeutuvaisia yrittäjät ovat.
– Meillä on myöskin upeita tarinoita siitä, kuinka sieltä kuilun partaalta selviydytään.
Konkurssi on peikko, jota velattomankin yrityksen vetäjä pelkää, kun koronakriisi söi kaksi kolmasosaa liikevaihdosta.
– Mielessä se on käynyt, totta kai, ja uhkakuvana se on kaiken aikaa. Kukaan ei tiedä tulevaisuudesta vieläkään, eli jatko on ihan arvaamatonta. Meillä ei ole välitöntä vaaraa, että joku hakisi meidät konkurssiin, Mainostoimisto Mainion toimitusjohtaja Hannele Hyödynmaa sanoo.
Hyödynmaa perusti mainostoimistonsa vuonna 1999. Yritys on hänelle kuin oma lapsi.
Hyödynmaa kertoo viettäneensä unettomia öitä kuukausitolkulla sen jälkeen, kun kaikki pysähtyi maaliskuussa. Hän on joutunut irtisanomaan ja lomauttamaan työntekijöitään sekä säästämään kaikessa, missä voi. Palkkaa hän ei ole nostanut itselleen koko korona-aikana.
– Jos raaka metafora sallitaan, niin se on kuin olisi oma lapsi teho-osastolla letkuissa kuolemankielissä. Se on todella karsea ajatus ja tunne. Se vie yöunet, Hyödynmaa kuvailee.
Yrittäjäjärjestössäkin on huomattu, että yrittäjien mielenterveys on ollut kovilla koronavaikeuksien keskellä.
– Kun on oikein vaikeaa, kaikkein tärkeintä yrittäjälle on kuunteleminen ja vertaistuki, Pasi Mäkinen Pirkanmaan Yrittäjistä sanoo.
Lue myös:
Vireille pantujen konkurssien määrä väheni rajusti viime vuonna – koronasuoja vaikutti