1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. 5G

5G-verkko puhuttaa enemmän kuin aiemmat – Säteilyturvakeskuksen mukaan säteilyn raja-arvojen ja terveyshaittojen välille jää reilu turvaväli

Tutkimusta aiempien sukupolvien verkoista voidaan STUKin mukaan soveltaa luotettavasti myös 5G:hen, jonka osalta terveysvaikutusten tutkimus on vasta alkutaipaleella.

5G
5g tukiasema telemastossa Helsingin Pakilassa.
Osa pelkää 5G-verkon lisäävän kokonaissäteilyä niin, että terveyshaitoilta ei voi välttyä. Ilkka Klemola / Yle

5G-verkon leviäminen Suomessa on aiheuttanut selvästi enemmän kyselyjä ja huolta kuin aiemmat askeleet matkapuhelinverkkojen sukupolvesta toiseen.

Säteilyturvakeskuksen mukaan syytä pelkoon terveysvaikutuksista ei Suomessa ole.

– Toki kokonaisaltistuminen kasvaa hieman, kun varhaisempien tekniikoiden rinnalle tulee uusi. Mutta edelleen altistus jää kauaksi asetetuista raja-arvoista, sanoo erikoistutkija Sami Kännälä Säteilyturvakeskuksesta.

STUK saa 5G-verkosta kysymyksiä niin yksittäisiltä ihmisiltä kuin esimerkiksi kunnilta, joista osa on joutunut ottamaan kantaa verkon pysäyttämistä vaativiin aloitteisiin. STUK myös seuraa aktiivisesti käytävää keskustelua ja tutkimusta.

– Keskustelua on nyt selvästi enemmän kuin esimerkiksi 4G:n kohdalla, sanoo Kännälä.

Lue myös: Levittääkö 5G-säteily koronavirusta ja onko se uhka lasten terveydelle? – näin STUK vastaa 9 somesta löytyvään väitteeseen 5G:n vaaroista

Kännälä arvioi, että selittäjänä voi olla sosiaalisen median voima ja teorioiden, aloitteiden ja mielenilmausten leviäminen helposti globaalisti. Aika on altis myös salaliittoteorioille, arvioi Kännälä.

Joissain maissa 5G-tukiasemiin on kohdistunut myös vandalismia, Suomessa sellaista ei ainakaan ole pystytty todistamaan.

Aiempaan tutkimukseen voi nojata

5G-verkosta huolestuneissa aloitteissa vaaditaan verkon leviämisen pysäyttämistä, kunnes asiasta on riittävästi puolueetonta tutkimusta.

Lue seuraavaksi: Useisiin pohjalaiskuntiin vedottu 5G-verkon pysäyttämiseksi – emeritusprofessori: "On edettävä lain kautta, jos kunnat eivät siihen pysty"

Erikoistutkija Sami Kännälä muistuttaa, että matkaviestinverkon tekniikkaan liittyvää tutkimusta on tehty kansainvälisesti paljon. Terveyshaittoja ei ole voitu osoittaa, kun altistus jää alle raja-arvojen.

Tutkimusta on tehty monesta hypoteesista ponnistaen ja monella tapaa: esimerkiksi solutasolla, eläinkokeilla ja väestötutkimuksilla.

5G:n mahdollisia terveysvaikutuksia ei vielä ole voitu tutkia, koska kyseessä on uusi tekniikka. Nyt tutkimus on tosin jo käynnistynyt kansainvälisesti.

Sen sijaan aiempaa tutkimusta voi Säteilyturvakeskuksen mukaan hyvin hyödyntää arvioitaessa 5G-verkon turvallisuutta, sillä esimerkiksi alussa käytössä oleva 3,5 gigahertsin taajuusalue poikkeaa vain vähän 4G-verkon käyttämästä taajuusalueesta.

– Kaikki tieto esimerkiksi tukiasemien lähetystehoista osoittaa siihen suuntaan, ettei 5G-verkko lisää merkittävästi altistumista radiotaajuiselle säteilylle, sanoo Sami Kännälä.

Millimetriaalloista marginaalitekniikka?

Seuraavaksi käyttöön tuleva, selvästi korkeampi 26 gigahertsin taajuus poikkeaa aiemmista: radioaallon tunkeutuminen ihmiskehoon on selvästi pinnallisempaa.

Sami Kännälän mukaan näiden millimetriaaltojen terveysvaikutuksista on vähemmän tutkimusta, mutta toisaalta lähetystehot ovat hyvin pieniä verrattuna suurempaa aluetta kerrallaan palveleviin niin sanottuihin makrosolutukiasemiin.

Millimetriaallot eivät etene kovin pitkälle, ja siksi niiden varaan rakentuvia tukiasemia pitää olla tiuhemmassa. Operaattoreista riippuu, millaiseen verkkoon ne kustannustehokkuuden nimissä päätyvät.

– Tuskin millimetriaalloilla koko Suomea katetaan. Niitä käytetään todennäköisesti kattamaan pienempiä alueita, joilla on erityistarpeita, sanoo Kännälä.

Raja-arvojen ja haittojen välillä reilusti pelivaraa

5G-verkon pysäyttämistä vaativat sanovat myös, että nykyiset säteilylle säädetyt raja-arvot ovat liian korkeat. Säteilyturvakeskuksen mukaan radiotaajuisen säteilyn ainoa tieteellisesti todennettu vaikutus on kudosten lämpeneminen.

Määritellyn raja-arvon ja terveydelle haitallisen lämpenemisen väliin jää tuntuva turvamarginaali.

– Vaaditaan huomattavasti suurempi teho, jotta kudosten lämpeneminen aiheuttaisi vahinkoa, sanoo erikoistutkija Sami Kännälä.

Hän ei allekirjoita väitettä siitä, että säteilyn muut vaikutukset olisi ohitettu. Niitä on etsitty laajalla kirjolla, mutta vakuuttavaa näyttöä muista kuin lämpenemisestä ei ole saatu.

Vastaavat raja-arvot ovat käytössä valtaosassa Eurooppaa. Sen sijaan esimerkiksi Sveitsissä arvot ovat tiukemmat, ja siellä 5G-verkon rakentamisessa onkin siksi törmätty ongelmiin.

Operaattorit ovat velvollisia huolehtimaan siitä, että altistus ei ylitä sallittuja arvoja niillä tukiasemien lähialueilla, mihin ihmisillä on vapaa pääsy. STUK valvoo operaattoreita ja pyytää tarvittaessa lisäselvityksiä.

Säteilyturvakeskus toteuttaa myös toisinaan mittauskampanjoita, joilla selvitetään erilaisten tekniikoiden ja asennustapojen aiheuttamaa altistusta.

Voit keskutella aiheesta perjantaihin kello 22 saakka.

Lue seuraavaksi