Hyppää sisältöön

Kuntatutkijan resepti johtajakriiseihin: "Aika usein tangoon tarvitaan kaksi" – pulmat pitäisi osata tunnistaa ajoissa

Kuntatutkija Jenni Airaksisen mielestä kuntasektorista välittyy huono kuva työnantajana, jos ykkösjohtajan paikka on kovin tuulinen.

Kunta- ja aluejohtamisen yliopistonlehtori Jenni Airaksinen Tampereen yliopistosta. Arkistokuva. Kuva: Matias Väänänen / Yle

Useita vuosikymmeniä saman kunnan kärkipaikalla eläkeikään saakka pysyneet johtajat alkavat olla nykyään mennyttä aikaa. Viime aikoina julkisuuteen on noussut pestien tuulisuus: kunnanjohtajia lähtee tämän tästä joko omasta halustaan tai sitten luottamuspulan vuoksi.

Kunta- ja aluejohtamisen yliopistonlehtori Jenni Airaksinen Tampereen yliopistosta tunnistaa tuulisuuden lisääntyneen kuntien johtopaikoilla.

– Kyllä se siltä vaikuttaa. Valitettavasti.

Tutkijan mielestä kuntasektori ei anna itsestään hyvää kuvaa työnantajana, jos ykkösjohtajan paikka on kovin tuulinen.

– Usein jää vielä epäselväksi, mistä oli kyse ja mitä varten kunnanjohtaja niin yhtäkkiä irtisanoutui, kun sopimusten nojalla osapuolet pitävät suunsa supussa.

Kuntatutkija Airaksinen toivoo, että kunnissa opittaisiin tunnistamaan johtamiseen liittyvät pulmat, ennen kuin ne kärjistyvät kriisiksi. Hän perää sovinnollisuutta puolin ja toisin sekä luottamushenkilöiltä että johtajilta.

– Aika usein tangoon tarvitaan kaksi. Sen sijaan, että mennään nopeasti kauhean isoihin manöövereihin tilapäisine valiokuntineen ja erottamisineen, pitäisi pystyä sovittelemaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Siihen meillä ei ehkä ole osaamista kunnissa.

"Kovaa duunia uskomattomassa paineessa"

Kunnanjohtajapaikoilta on myös normaalia urakiertoa, mutta sekin on muuttunut. Nykyään johtopaikoille myös tullaan kuntien ulkopuolelta, ja kunnista myös siirrytään muualle.

– Aikaisemmin kunnanjohtajan ura kulki usein pienestä kunnasta suurempaan, mutta nyt ura voi löytyä jostain muualta, vaikkapa organisaatiosta, joka tekee yhteistyötä kuntien kanssa.

Kuntatutkija arvostaa kunnnanjohtajan työtä vuorovaikutusammattina, jossa pitää hallita monia asioita.

– Kunnanjohtajat tekevät uskomattomassa paineessa uskomattoman kovaa duunia.

Sosiaalinen media osaksi kuntajohtamista

Kunnanjohtajan työ on ollut aina näkyvää, mutta nykyään julkisuuden painetta viran hoitoon tuo myös sosiaalinen media.

–Se tuo painetta, mutta myös helpottaa vuorovaikutusta., jos johtaja osaa rakentavasti viestiä oleellisista kysymyksistä. Toisaalta on haastavaa, että sosiaalisessa mediassa voivat helposti yksittäiset asiat saada kokoaan suuremman merkityksen. Ongelmia tulee, jos joku epätosi asia tai huhu pääsee leviämään, miettii kuntatutkija Jenni Airaksinen.

Hän arvioi, että osa kuntajohtajista osaa käyttää hyvin sosiaalista mediaa yhtenä johtamisen välineenä.

Satakunnassa kaksi eroon johtanutta kärhämää

Satakunnassa on 16 kuntaa. Niistä yhdessätoista johtaja on vaihtunut vuoden 2015 jälkeen. Suurin osa vaihdoksista on tapahtunut ilman kärhämää, lähinnä eläköitymisen takia.

Harjavallassa kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa päätyi vuonna 2017 itse eroamaan sen jälkeen, kun Harjavallan valtuusto perusti tilapäisen valiokunnan pohtimaan Karrimaan erottamista tai siirtämistä toisiin tehtäviin.

Tuoreeltaan Satakunnassa kunnanjohtajan paikan tuulisuus konkretisoitui äskettäin Kokemäellä, kun vain pari vuotta kaupunkia johtanut Nina Kivi joutui irtisanoutumaan luottamuspulan vuoksi.

Poria vuodesta 2004 asti johtaneen kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkosen asemasta on vuosien varrella käyty julkisuudessa kovaakin keskustelua.

Satakunnassa pisimpään yhtäjaksoisesti johtopaikallaan on pysynyt Jyrki Peltomaa, joka aloitti Huittisten johdossa vuonna 1999.

Lähimpänä eläköitymistä Satakunnassa on Merikarvian kunnanjohtaja, 64-vuotias Kimmo Puolitaival, joka aikoo jäädä lupauksensa mukaisesti eläkkeelle vuonna 2023. Aino-Maija Luukkonen, 62, puolestaan sanoo eläköityvänsä Porin johdosta viimeistään marraskuun alussa vuonna 2026.

Miten kunnanjohtajat itse kokevat työnsä?

Yle Pori kysyi Satakunnan kunnanjohtajilta mielipiteitä työnsä arvostuksesta ja johtopaikan tuulisuudesta?

1) Mitä mieltä olet väittämästä "Kunnanjohtajuus on nykyään varsin tuulinen paikka"?

2) Mistä mielestäsi johtuu, että nykyään kunnanjohtajien paikoilla vaihtuvuus on suurempaa kuin menneinä vuosina, jolloin kunnanjohtajat tekivät usein pitkän työuran saman kunnan palveluksessa?

3) Minkälaiseksi koet työsi arvostuksen?

"Kuntajohtajan arvostus ei aina kärkikymmenikössä"

62-vuotias Aino-Maija Luukkonen on johtanut Porin kaupunkia vuodesta 2004 lähtien. Satakunnan pääkaupungissa on miltei 84 000 asukasta.

1)

– Olen täysin samaa mieltä tuulisuudesta.

2)

– Jos haluaa eteenpäin kuntauralla, aloittaa pienemmästä kunnasta ja pyrkii sitten suurempiin kuntiin ja haasteellisimpiin tehtäviin. Myös siirtyminen kunnanjohtajan tehtävistä täysin muihin, yksityisen tai kolmannen sektorin, tehtäviin on aika yleistä – tehtäviin, joissa ei tarvitse elää jatkuvan julkisen paineen alla.

– Tiedossa olevat kuntatalouden haasteet ja kuntien tehtäväkentän tuleva kaventuminen soten myötä voivat myös aiheuttaa vetoa toisenlaisiin tehtäviin. Kuntien tehtäväkentän kaventuminen tultaneen myös ottamaan huomioon kuntajohtajien palkkauksessa, eikä nykyiselläänkään (todennäköisesti) palkkaus ole kilpailukykyinen vaikkapa yksityisen sektorin palkkauksen kanssa.

– Kunnanjohtajan tehtävässä työn ja vapaa-ajan välillä ei ole juuri eroa eli ollaan töissä 24/7. Yksityisellä sektorilla työn ja vapaa-ajan erottaminen toisistaan lienee helpompaa.

3)

– Joku arvostaa, joku ei. Kun katselee lehdistä eri ammattiryhmien arvostusta, ei kuntajohtajan ammatti yleensä ole ihan kärkikymmenikössä.

"Populismi ja vastakkainasettelu nostanut päätään"

54-vuotias Johanna Luukkonen aloitti Rauman kaupunginjohtajana viime kesänä. Raumalla on runsaat 39 000 asukasta.

1)

– Jos viime vuotta ja erityisesti syksyä on seurannut kuntakentällä, on useampi kollega siirtynyt toisiin tehtäviin tai johtajasopimukseen perustuen siirtynyt pois virasta, niin voi todeta kuntajohtajien paikkojen olevan tällä hetkellä hieman tuulisia. Syy ei varmaan ole yksi tietty syy, mutta jostain kertoo poikkeuksellisesti kasvanut määrä.

2)

– Yksi syy lyhyempiin kuntajohtajatehtäviin on varmasti kuntajohtamisen muuttuminen ammattijohtajan työksi ja ylipäätään työhön asennoitumisen muutos. Kuntajohtajien joukossa harvoin kuulee mainintaa ”eläkevirka” ja uskon, että tulevien sukupolvien tullessa tulevaisuudessa valituiksi virkoihin, on heidän ajatuksensa eläkevirasta toinen kuin aikanaan julkisen viran osalta on ollut.

– Työn murros on meneillään myös kuntakentällä suurten sukupolvien eläköityessä. Toiseksi irtisanomisten tai irtisanoutumisten syyt eivät varmaan ole yksi tietty syy. Mutta jostain kertoo se, että jo vuosia työtä tehneitä kuntajohtajia on irtisanoutunut tai luottamuspulan vuoksi irtaantunut virasta.

– Talouden haasteet ovat nousseet viimeisen 4-5 vuoden aikana yhä useamman kunnanjohtajan työpöydälle. Työ ei ole ainakaan helpottunut. Myös julkinen kirjoittelu on saanut toisinaan aika ikäviä piirteitä. Onko tällä vaikutusta, kun kuntajohtaja virkatehtävänsä hoitamiseksi joutuu nostamaan vaikeita asioita päätettäväksi ja siten yhteistä näkemystä saatetaan joutua etsimään? Saattaa ollakin.

– Keskustelun merkitys on korostunut viime aikoina, kun populismi nostanut päätään. Lisäksi kunnanjohtaja on aina yksin, kun vastassa on kokonainen valtuusto tai valtuuston osa. Asetelma ei ole koskaan helppo.

3)

– Johtava viranhaltija saa osakseen arviointia. Näin on ollut aina. Mutta kirjoittelun taso ja tapa on viime vuosina muuttunut. Vaatii asioiden taakse avoimuutta, mikä ei sinällään ole ollenkaan huonoa.

– Vaikka työpöydällä on ollut haasteita ja erilaista ajattelua, niin omalta osaltani olen enemminkin saanut kokea yhteistyössä toimimista ja työn vahvaa arvostusta sekä luottamusta. Haluan myös kiittää siitä, että oman työhistorian varrelle on osunut kaupunginhallituksen puheenjohtajia, joilla on kyky koota poliittisesti rivit sekä toimialuottamuksellisena ”esimiehenä” johtajalle.

– Näen yhdeksi tärkeäksi asiaksi sen, että ymmärretään toiminnan rajat: luottamushenkilön strateginen työkenttä ja vastaavasti kuntajohtajan operatiivinen työkenttä. Niiden sotkeminen puolin jos toisinkin voi johtaa epäselvyyteen ja siten epäluottamukseen. Kyse on vuorovaikutuksesta.

– Populismi ja vastakkainasettelu on nostanut myös viime aikoina päätään valtakunnallisesti yhteiskunnallisessa keskustelussa. On ollut ikävä seurata kollegoista epäasiallista kirjoittelua, joka on muuttunut sävyltään epäasiallisemmaksi vuosien saatossa. Olen myös nostanut huoltani asiasta Kuntaliiton suuntaan.

"Työurat ovat muuallakin pirstaloituneet"

Pohjois-Satakunnan suurinta kuntaa Kankaanpäätä on johtanut 48-vuotias Mika Hatanpää vuodesta 2016 lähtien. Honkajoen kunta liittyi Kankaanpäähän vuoden alussa. Liitoksen jälkeen Kankaanpään asukasluku on miltei 13 000.

1)

– Tuulisuus on mielestäni ehkä turhan painokkaasti sanottu.

2 )

– Työurat on muuallakin pirstaloituneet, ei enää olla välttämättä saman työnantajan palveluksessa koko työuraa. Tämä kehitys on myös yksityisellä puolella ollut havaittavissa.

3)

– Koen, että kaupunginjohtajan työtä arvostetaan. Pohjois-Satakunnassa on mukava yhdessä eteenpäin katsomisen meininki.

"Työelämä on muuttunut laajemminkin"

Ulvilan runsaan 12 800 asukkaan kaupunkia johtaa Mikko Löfbacka. Viime vuoden alussa työnsä aloittanut 40-vuotias Löfbacka on Satakunnan nuorin kunnanjohtaja.

1)

– Viimeaikaisenkin uutisoinnin osalta tuulisuus näyttäisi pitävän paikkansa. Erityisesti Lapissa ja Pirkanmaa-Keski-Suomi akselilla on ollut viime aikoina paljon vaihtuvuutta.

2)

– Osa on lähtenyt omasta halusta ja osa luottamuksen menettäneenä. Työelämä on muuttunut laajemminkin. Nykyään saatetaan katsoa, että kehittämisen eteen on annettu oma panoksensa jollain aikavälillä, jonka jälkeen on seuraavan vuoro antaa panoksensa ja itse siirtyä uusien haasteiden pariin. Varsinkin nuorempi kunnanjohtaja sukupolvi voi ajatella asian näin.

– Oman osansa varmasti tekee keskustelukulttuurin muutos mm. somen ansiosta. Asioista nousee ehkä aiempaa herkemmin erilaisia kuohuja. Somessa asiat saattavat saada myös todellisuutta isomman painoarvon. Kielenkäyttö on muuttunut rajummaksi ja kovemmaksi, joka saattaa luoda myös paineita johtavassa asemassa olevalle.

– Kuntien taloudellinen tilanne on tiukentunut koko ajan. Niukkenevien resurssien johdosta sopeutustoimia joudutaan tekemään. Tämä ei varmasti aina kaikkia miellytä ja tästä voi seurata erilaisia ristiriitoja.

3)

– Toivoisin, että ainakin suurin osa arvostaisi kunnanjohtajan työtä. Ihan kaikki ei varmastikaan arvosta. Työssä joutuu tekemään myös päätöksiä, jotka ei voi kaikkia miellyttää. Kunnanjohtajan työ on erittäin paljon aikaa ja paneutumista vaativaa. Osaamista pitäisi myös olla laaja-alaisesti huomioiden kunnan monialaiset tehtävät. Kunnanjohtajan roolit ovat myös moninaiset.

"Muidenkin instituutioiden arvostus on heikentynyt"

59-vuotias Juha Majalahti johtaa noin 11 600 asukkaan Euraa. Eura on pysynyt kuntana, eikä ole ottanut kaupunki-nimikettä. Majalahti aloitti työnsä Euran johdossa vuonna 2015.

1)

– On helppo yhtyä käsitykseen tuulisuudesta, koska jatkuvasti nousee uusia tapauksia kuntajohtajan ja luottamustoimielinten erimielisyyksistä. Syyt ovat usein hyvin erilaisia ja syitä löytyy varmasti luottamushenkilöiden odotuksista kuin myös kuntajohtajan mahdollisuuksista ja kyvystä vastata odotuksiin.

2) –

3)

– Kuntajohtajien arvostus on yleisesti heikentynyt samaan aikaan kun arvostus muitakin instituutioita ja päätöksentekijöitä kohtaan on heikentynyt. On kuntajohtajan työ silti tänäkin päivänä erityinen ja arvostettu.

"Politiikka voi yllättää kuntaelämän ulkopuolelta tulleita"

Runsaan 10 000 asukkaan Huittista johtava 59-vuotias Jyrki Peltomaa on virkaiältään Satakunnan vanhin johtaja. Hän aloitti Huittisten kaupunginjohtajana vuonna 1999.

1)

– Mitään dramaattista muutosta ei mielestäni ole viime vuosina tapahtunut, vaikkakin ihan lähiaikoina on usea kuntajohtaja joutunut ristiriitojen ja luottamuspulan vuoksi eroamaan. Aika näyttää, olivatko nämä yksittäistapauksia vai ovatko kunnalliskulttuuri ja toimintatavat muuttumassa tältä osin pysyvämmin?

2)

– Tämä pätee muuallakin työelämässä. Sitoutuminen pitkään saman työnantajan palvelukseen on vähentynyt ja ihmiset haluavat tehdä ja kokea erilaisia asioita ainutkertaisessa elämässä. Tosin politiikka ja siinä toimiminen voi yllättää erityisesti kunta-alan ulkopuolelta tulleita. Lisäksi nykyisenä some-aikana viran julkisuus on entisestään lisääntynyt. Arvostelu ja asiaton keskustelu erilaisilla foorumeilla on omiaan vähentämään virassa viihtymistä.

3)

– Koen arvostuksen ihan hyväksi.

"Muita johtotehtäviä julkisempaa työtä"

51-vuotias Vesa Lakaniemi on johtanut Eurajokea vuodesta 2017 lähtien. Eurajoella on noin 9 400 asukasta.

1)

– Tämä työ on muihin johtotason tehtäviin verrattuna tietenkin enemmän julkinen. Kuntien asioista kerrotaan julkisuudessa huomattavasti enemmän mitä yksityisen puolen asioista. Vaihtuvuutta löytyy myös muiden alojen johtotehtävistä, niistä ei vaan kerrota yhtä laajasti.

– Kunnanjohtajan työn konteksti on hyvin laaja verrattuna muihin johtotehtäviin. Loppupeleissä päätöksenteossa demokratia ratkaisee ja sen päätöksen mukaan toimitaan.

2)

– Nykyajan työn tekemisen kulttuuri on muuttunut, koska on enemmän mahdollisuuksia erilaisiin työtehtäviin ja jopa alan vaihtoon. Sama pätee muillakin aloilla, ei se ole vain kunnanjohtajan hommissa. Nykyajan työuralle on ominaista useammat lyhyemmät työsuhteet.

3)

– Koen työtäni arvostettavan. Täytyy muistaa, että meillä kaikilla on erilaisia mielipiteitä ja se on hyväksyttävä. Asiallinen kritiikki on samalla kehittävää ja yhteistyöllä näitä hommia hoidetaan!

"Varsinkin nuoremmat haluavat edetä urallaan"

Satakunnan uusin kunnanjohtaja on runsaan 7 000 asukkaan Kokemäen johtajaksi valittu Teemu Nieminen. 48-vuotias Nieminen aloitti työnsä kaupunginjohtajana helmikuun alussa.

1)

– Kun seuraa nyt Kuntalehden työpaikkauutisia, niin kyllä viime aikoina on ollut useita luottamuspulaan liittyviä syitä kunnanjohtajien irtisanoutumisiin. Minulla ei ole tarkempaa tietoa siitä, onko tämä ollut pidempiaikaista vai vain nyt viimeaikainen ilmiö.

2)

– Tietysti vaihtuvuutta muodostuu myös siitä, että varsinkin nuoremmat kunnanjohtajat haluavat edetä urallaan ja hakeutuvat tämän johdosta isompien kuntien palvelukseen. Myös yksityisellä puolella on usein tilanne se, että johtajat vaihtavat työtehtäviä useasti työurallaan.

– Kuntien haastava taloudellinen tilanne ajaa usein tilanteisiin, joissa joudutaan tekemään vaikeitakin palveluja leikkaavia päätöksiä ja näin myös punnitsemaan eri vaihtoehtojen vaikutuksia. Tällöin myös arvoristiriitoja voi syntyä ja tämä voi johtaa näkemyseroihin virkamiehen ja luottamushenkilöiden välillä.

– Myös kunnissa toimintaympäristöön vaikuttavien tekijöiden johdosta joudutaan entistä useammin tekemään päätöksiä tilanteissa, joissa päätöksentekijöille ei aina ole saatavissa riittävästi valmista tietoa päätöksenteon tueksi ja näin ollen ei myöskään pystytä etukäteen arvioimaan päätösten aiheuttamia vaikutuksia. Nämäkin epävarmuuteen liittyvät tekijät voivat aiheuttaa näkemyseroja ja sitä kautta eskaloitua luottamuspulaan.

– Myös avoimen keskustelun ja vuorovaikutuksen puute henkilöiden välillä voi olla yksi suuri ongelma.

3)

– Arvostuskysymykseen on sinänsä vaikea vastata, kun en ole vielä ollut tehtävää hoitamassa, mutta yleisesti uskon kuitenkin arvostuksen olevan korkealla. Yhdessä olemme kehittämässä omaa paikkakuntaa entistä elinvoimaisemaksi.

"Tuulista on kai ollut jo aikaisemminkin"

Harjavallan miltei 7 000 asukkaan kaupunkia johtaa 59-vuotias Hannu Kuusela. Hän aloitti työnsä Harjavallassa vuonna 2017.

1)

– Tuulista on kai ollut jo aikaisemminkin. Tietty epävarmuus työn jatkuvuudesta on ollut tiedossa tähän tehtävään hakiessani.

2)

– Maailma muuttuu kiihtyvällä tahdilla. Kuntatalouden haasteet pakottavat etsimään uusia ratkaisuja.

3)

– Koen työni arvostuksen hyväksi.

"Koen arvostuksen ihan kohtuullisen hyväksi"

57-vuotias Teijo Mäenpää on johtanut runsaan 6 700 asukkaan Säkylää vuodesta 2009 lähtien.

1)

– Kunnanjohtajan paikan tuullisuus vaihtelee varmasti alueittain ja kunnittain.

2)

– Osa kuntajohtajista haluaa edetä isompiin kuntiin. Joissain paikoissa syy on varmasti myös liian isot odotukset ykkösjohtajaa kohtaan.

3)

– Koen arvostuksen ihan kohtuullisen hyväksi.

"Urasuunnittelu on lisääntynyt myös kuntapuolella"

Nakkilan noin 5 300 asukkaan kuntaa johtava 49-vuotias Nina-Mari Turpela aloitti työnsä vuonna 2019.

1)

– Tuulisuus pitää osittain paikkansa.

2)

– Osittain ainakin kuntalain uudistuksesta ja johtajasopimuksen ”ääneen lausutusta” mahdollisuudesta toimia kuten yksityissektorilla erorahakorvauksen myötä. Lisäksi urasuunnittelu on yleistynyt myös kuntapuolella. Kuntajohtaminen on ammattimaistunut ja haasteita haetaan myös kunnallisella puolella, joka saattaa vaikuttaa ”sitoutumattomuudelta”.

3)

– Työn arvostus vaihtelee. Esimerkiksi kuntalaiset tunnistavat ja arvostavat kunnanjohtajan vaativan ja monipuolisen tehtäväkentän ja itse olen kokenut riittävää arvostusta. Sen sijaan yksityissektorilla saatetaan vielä kyseenalaistaa kuntapuolen johtamisosaamista ja tätä arvostusta vähentävät jotkut ns. poliittiset valinnat ja toisaalta myös se, että työn tuloksellisuuden arviointi on haastavaa.

"Kunnanjohtajan tehtävänä on olla myyntimies"

64-vuotias Kimmo Puolitaival aloitti Merikarvian kunnanjohtajana vuonna 2018. Merikarvialla on runsaat 3 000 asukasta.

1)

– Pitää paikkansa. Tuulisuus voi olla seurausta luottamuspulasta, mutta se voi olla seurausta myös siitä, että toimintaympäristö on nopeassa muutoksessa (väestörakenne vanhenee, kaupungistumiskehitys/väestökato, digitalisaatio, kuntien lakisääteiset tehtävät, talous). Kun tuohon muutoskenttään sijoitetaan kunta tai kaupunki, jolla on valtavan laaja tehtäväkenttä, kaksoisjohdettu organisaatiorakenne, monialainen henkilöstö- ja esimiesrakenne, asiakasrajapinnassa kuntalaiset, yritykset ja yhdistykset, niin kyllä haasteita riittää.

– Yhteiskunnassa tapahtuva arvomurros ja keskustelukulttuurin muutos populistisempaan suuntaan voi osaltaan lisätä vastakkainasettelua myös kuntakentässä eri mielipideryhmien välillä.

2)

– Tehtävä perustuu luottamukseen. Luottamus on kyettävä rakentamaan kaikkien poliittisten ryhmien suuntaan. Luottamus ansaitaan olemalla luottamuksen arvoinen. Kunnanjohtajan tehtävä on myyntimiehen tehtävä. On kyettävä tunnistamaan asiakastarpeet ja kyettävä löytämään ja argumentoimaan niihin toimivat ratkaisut.

– Asiakastarpeet voivat liittyä tavattoman moniin asioihin – alkaen varhaiskasvatuksesta aina vanhuspalveluihin asti tai kulttuurista yritysinvestointeihin ja työpaikkojen luomiseen asti. Myyntityö vaatii paljon strategista näkemystä, faktojen tunnistamista ja kommunikointia. Työn tulosta on myös kyettävä mittaamaan.

– Ehkä toimintaympäristö muuttuu nyt nopeammin kuin aikaisemmin ja samalla kuntien haasteet väestökehityksen myötä kovenevat. Muutos edellyttää yhä rohkeampia linjauksia ja selkeää kommunikointia, yhteisen tahtotilan muodostamista. Jos tässä ei onnistuta, ristiriitoja syntyy ja luottamus murenee.

3)

– Arvostus on hyvä. Kuntalaisten, poliitikkojen ja yritysten palaute rohkaisee, samoin henkilökunnan. Kunnanjohtajan tehtävästä on jokaisella kuntalaisella joku näkemys ja odotusarvo. Kunnanjohtaja hoitaa tehtäväänsä niin työssä kuin vapaa-ajallakin.

"Itse en ole kokenut tuulisuutta"

Karvian runsaan 2 300 asukkaan kuntaa johtaa 54-vuotias Tarja Hosiasluoma. Hänen pestinsä alkoi vuonna 2009.

1)

– Onhan vaihdoksia tapahtunut useissa kunnissa nopeallakin aikataululla ja olosuhteet voivat muuttua, mutta itse en ole tuulisuutta kokenut.

2)

– Ehkä se on osaksi ajan henki, halutaan vaihtaa useammin työpaikkaa kuin aiemmin ja myös keskinäinen luottamus täytyy säilyä luottamusmiesten ja kunnanjohtajan kesken ja ehkä siinä tulee ongelmia, kun halutaan vaihtaa työpaikkaa. Toki perheen tilannekin vaikuttaa työuraan.

3)

– Arvostuksesta täytyisi kyllä kysyä muilta, luottamushenkilöiltä, työkavereilta, kuntalaisilta ja yhteistyökumppaneilta, mutta koen arvostuksen normaaliksi, sellaiseksi kuin missä tahansa muussakin työssä.

"Korona on rajannut ajatustenvaihtoa"

Pomarkkua johtava Jari Rantala on 57 vuoden iästään huolimatta virkaiältään Satakunnan nuorimpia kunnanjohtajia. Hän aloitti työnsä viime vuonna runsaan 2 000 asukkaan kunnan johdossa.

1)

– Tältähän se vähän näyttää, että tuulista on. Oma kokemukseni kunnanjohtajan työstä on lyhyt, joten en voi puhua kokemuksesta, eikä minulla ole vielä keskusteluita asiasta muiden kunnanjohtajien kanssa – korona on tehokkaasti rajannut ajatustenvaihtotilaisuuksia. Mutta arvioisin lukemani ja kuulemani perusteella, että pikaiset vaihtuvuudet ovat lisääntyneet, varsinkin erimielisyyksien takia.

2)

– Osasyy on varmaan se, että kunnanjohtajat haluavat edetä urallaan. Toisaalta aiemmin kunnanjohtajaksi valittiin paikkakunnalla jo asuva ja sinne juurtunut henkilö, joka halusi pysyä pitkään alueella. Erityisesti pienemmissä kunnissa oli enemmän henkilöstöä ja kunnan johtaminen oli enemmän kokonaisuuden johtamista.

– Nyt kunnanjohtaja tekee pienemmissä kunnissa töitä, joihin aiemmin oli sihteeri. Työmäärä ja mekaaninen tekeminen ovat lisääntyneet huimasti ja resurssit toiminnan hyväksi toteuttamiseksi vähentyneet. Kunnanjohtajiin kohdistuu kuulemani ja lukemani mukaan ylisuuria odotuksia ja kun odotukset eivät toteudu voi siitä seurata voimakasta ja kohtuutontakin kritiikkiä.

3)

– Kunnanjohtajan työtä arvostetaan ja siitä annetaan myös hyvää palautetta. Se on tullut jo tällä lyhyelläkin koronan rajoittamalla kaudellani selväksi. Tuo arvostus on välillä myös sellaista, että kunnanjohtajan ajatellaan pystyvän tekemään ja ratkaisemaan asioita, joihin nykyisillä valtuuksilla sekä resursseilla hänellä ei ole mitään mahdollisuutta. Tietenkin tulee myös rakentavaa kritiikkiä ja niin pitääkin. Koen arvostuksen hyväksi.

"Paikoin voi olla kohtuuttoman tuulista"

45-vuotias Markus Ojakoski johtaa Jämijärveä. Hän on ollut runsaan 1 700 asukkaan kunnan johdossa vuodesta 2019.

1)

– Julkisen vallan käyttäjän paikan sopiikin olla tuulinen suhteessa siihen, paljonko valtaa on. Toki voi paikoin olla kohtuuttoman tuulista.

2)

– Mahdollisesti lisääntyneen tuulisuuden lisäksi monet eivät ylipäätään tavoittele pitkää uraa yhden työnantajan palveluksessa.

3)

– Arvostus ylipäätään kuntajohtajan tehtävää kohtaan vaihtelee mielestäni rajusti riippuen siitä, miten todellisuutta vastaava kuva tehtävästä arvostelijalla on. Itse tehtävää pidän haastavana, koska se vaatii useiden eri alojen ja osaamisalueiden hallintaa. Lisäksi tehtävä mielestäni vaatii ristiriitaisiakin elementtejä sisältäviä ominaisuuksia, kuten diplomaattisuutta ja jämäkkyyttä sekä nöyryyttä ja periksiantamattomuutta.

– Arvelen, että iso osa kuntajohtajaan kohdistuvasta tai kohdistumattomasta arvostuksesta liittyy kuitenkin henkilökohtaisen työsuorituksen onnistumiseen tai epäonnistumiseen arvostelijoiden näkökulmasta.

"Joillekin kunnanjohtaja on välttämätön paha"

Satakunnan asukasmäärältään pienintä kuntaa johtaa 46-vuotias Viveka Lanne. Hän on ollut runsaan 1 400 asukkaan Siikaisten johdossa vuodesta 2015 lähtien.

1)

– Minulla ei ole niin pitkää perspektiiviä, että voisin kokemuksesta sanoa, että tilanne on muuttunut. Koko minun kunnanjohtaja-aikani kollegoita on vaihtunut niin eläke- , urakehitys- kuin eroamissyistäkin aika tiuhaan. Erimielisyydet ovat saaneet näkyvyyttä ja johtopäätöksiä puolin ja toisin tehdään ehkä herkemmin kuin ennen. Aiemmin ennen johtajasopimuksia on ehkä kitkuteltu huonoissakin tilanteissa kauemmin.

2)

– Sama taitaa koskea työtä yleensä. Työmarkkinoilla vaihdetaan työpaikkaa, työtä ja alaa entistä useammin ja herkemmin. Toimintaympäristömuutokset ovat nopeita, niin lainsäädännössä kuin taloudessakin. Myös henkilökohtainen elämä on vähemmän sidoksissa yhteen ympäristöön ja uudelleen kouluttautuminen on helpommin mahdollista.

– Kunnalliselämässä myös päättäjät odottavat muutoksia. Päättäjät vaihtuvat säännöllisesti ja sielläkin henkilövaihdoksia ja muutoksia tulee nopeammalla tahdilla. Moni päättäjä toivoisi johtavia viranhaltijoita, etenkin kunnanjohtajaa, jota olisi itse valitsemassa –edellisten päättäjien valinnat eivät aina miellytä.

3)

– Koen arvostuksen vaihtelevaksi. Joillekin kunnanjohtaja on ”välttämätön paha”, mutta useimpien mielestä ainakin jossain määrin tarpeellinen. Koen, että lähiesimieheni arvostaa työtäni, mikä tietysti työn mielekkyyden takia on tärkeää.

Millaisia ajatuksia sinulle tulee kunnanjohtajan työstä tai sen tuulisuudesta? Voit keskustella aiheesta Yle Tunnuksella 1.2. klo 24.00 asti.

Lue aiheesta lisää:

Taas lähti yksi, kaupunkien ja kuntien johtajia irtisanoutunut urakalla: Pirkanmaalla on todelliset johtajien vaihtoviikot

Kuka enää haluaa kuntajohtajaksi? Maalittaminen kiihtyy – luottamushenkilö ei aina ymmärrä rooliaan kuntajohtajan esimiehenä

Kokemäen kaupunginjohtaja irtisanoutuu menetettyään poliitikkojen luottamuksen

Kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkosen taivalta Porin johdossa ovat varjostaneet syytökset pelokkaan työilmapiirin luomisesta

Harjavallan kiistelty kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa sai eron