1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. ruokahävikki

Näin toimii ruokahävikin vähentämiseen kehitetty älyvaaka – voi aiheuttaa lounastajalle huonon omatunnon, jos lautasta ei syö tyhjäksi

Katso videolta, miten hävikkiruoan vartijaksikin kutsuttu Biovaaka-järjestelmä toimii.

ruokahävikki
Biovaaka auttaa ruokahävikissä
Biovaaka auttaa ruokahävikissä

Suomalainen hävikkiruoan innovaatio, Biovaaka-palvelujärjestelmä leviää kovaa vauhtia ammattikeittiöiden käyttöön.

Innovaatio on kehitetty Saimaan ammattikorkeakoulun (nykyinen LAB-ammattikorkeakoulu) ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston (nykyinen LUT-yliopisto) tiimien yhteistyönä.

Älylaite mittaa, kuinka monta grammaa asiakas on heittänyt ruokaa biojäteastiaan. Samalla saadaan tärkeää tietoa ruokahuollon suunnitteluun. Laitteen käyttö vähentää merkittävästi ruokahävikkiä.

Kuntien ruokapalvelut avainasemassa

Siilinjärven Ahmon koulun isossa keskuskeittiössä valmistuu päivässä lähes pari tuhatta ruoka-annosta. Tähän saakka ruokaa on mennyt jätteeksi päivittäin toistakymmentä kiloa.

Biovaaka on ollut käytössä vasta puoli vuotta, mutta jo lyhyt aika osoittaa vaa'an vaikuttavuuden. Hävikin määrä on saatu pienenemään noin viidenneksen.

Meiju metsäjoki, Ruokapalveluesimies, Siilinjärvi
Meiju Metsäjoki on nähnyt työpaikkaan hävikin vähenevän vaa'an ansiosta.Sami Takkinen / Yle

Ruokapalveluesimies Meiju Metsäjoki on yllättynyt, miten nopeasti muutos on tapahtunut.

– Erittäin ihana laite. Olemme pystyneet seuraamaan, miten lautashävikki on pienentynyt ja pienentynyt.

Järjestelmän avulla voidaan jatkossa seurata myös hävikin aiheuttamia euromääräisiä kustannuksia ja sen hiilijalanjälkeä. Metsäjoki arvioi säästöjen muodostuvan merkittäviksi.

Hävikki tehdään näkyväksi

Ahmon koulun ruokalistalla on porkkanapihvit. Se ei ole ihan lempiruokaa 7.-luokkalaisille Onni Kavilolle ja Jaakko Jauhiaiselle. He keräävät lautaselle ruokaa sen verran kuin jaksavat syödä. Biovaaka on vaikuttanut ruokailukäyttäytymiseen.

– Välillä otan ruokaa aika paljon. Sitten jos se ei ole lempiruoka, otan kohtuullisesti, ettei sitäkään menisi biojätteisiin. Jauhiainen kertoo, että ennen hän ei miettinyt niin tarkkaan, paljonko ruokaa ottaa. Biojätettä jäi paljon enemmän.

Jaakko Jauhiainen ja Onni Kavilo syömässä kouluruokaa Siilinjärvellä
Onni Kavilo ja Jaakko Jauhiainen keräävät lautaselle ruokaa sen verran kuin jaksavat syödä. Sami Takkinen / Yle

Onni Kavilo myöntää, että vaaka on vaikuttanut asenteisiin.

– Kyllä tulee huono omatunto, kun vaaka näyttää suoraan paljonko heitit sinne.

Biovaaka-järjestelmän tuottamaa ruokahävikkitietoa voidaan käyttää monilla tavoin ammattikeittiöiden toiminnan kehittämiseen. Tiedon perusteella voidaan esimerkiksi muokata ruokalistoja.

Tieto ruokahävikin määrästä osoittaa myös helposti, mikä ruoka ei maistu. Seurannan perusteella voidaan pohtia, pitäisikö ruokalistaa jollakin tapaa muuttaa.

Biovaa'an kehitysjohtaja Jukka Hänninen kertoo esimerkkinä, miten eräässä koulussa tomaattikastikepohjaisen kalaruuan hävikki oli todella suuri. Kun kastike vaihdettiin kermapohjaiseksi, hävikki loppui lähes kokonaan.

Hänninen korostaa, että etenkin kouluympäristössä biovaa'alla on tärkeä pedagoginen merkitys.

– Kun ruokahävikki tehdään näkyväksi asiaksi hyvin varhaisessa vaiheessa, vaikutukset voivat kantaa läpi koko eliniän.

Pieni laite, isot vaikutukset

Muun muassa Kouvola, Nurmes ja Varkaus ovat olleet kouluruokailussa biojätteiden seurannan edelläkävijöitä jo pidemmän aikaa.

Nyt uusia laitteita asennetaan Keski-ja Ylä-Savossa kahdeksalle paikkakunnalle; Joroisiin, Leppävirralle sekä Ylä-Savossa Iisalmen, Lapinlahden, Kiuruveden ja Vieremän kuntiin. Lisäksi Siilinjärvellä järjestelmä otetaan käyttöön Suininlahden koulussa.

Ruokahävikin järjestelmällisen seurannan toteuttaminen tällä alueella on osa KESTO – Kestävän energiankäytön, materiaalitehokkuuden ja ilmaston seudullista toimintasuunnitelma-hanketta.

Tavoitteena on, että hävikin seuranta jää pysyväksi käytänteeksi kuntiin myös kokeilun päätyttyä.

Myös Pohjois-Karjalassa ja Kaakkois-Suomessa Biovaaka-järjestelmä on käytössä useissa kunnissa, erilaisissa asiakaskohteissa.

Asiakkaina on ympäri Suomen kunnallisia ruokapalveluita, sekä muita ravintola -ja ruokapalvelualan toimijoita. Asiakaskohteisiin näillä alueilla kuuluu useita korkeakouluja, ammattiopistoja, kouluja ja päiväkoteja.

Biovaakaa ryhdytään markkinoimaan myös yhä voimakkaammin yksityiselle ravintola-alalle.

Biovaaka on ollut jo pian vuoden käytössä muutamissa pääkaupunkiseudulla sijaitsevassa Rax-ketjun ravintoloissa. Myös siellä hävikki on saatu merkittävästi vähentymään, Hänninen kertoo tyytyväisenä.

Jukka Hänninen, kehitysjohtaja, Biovaaka
Biovaa´an kehitysjohtaja Jukka Hänninen.Sami Takkinen / Yle

Ruokahävikki on globaali ongelma.

MaRan mukaan noin 16 prosenttia ravitsemispalveluiden tuottamasta syömäkelpoisesta ruoasta päätyy Suomessa jätteeksi. Hävikkiä syntyy yhteensä 61 miljoonaa kiloa vuodessa.

Koko Euroopan tai EU:n jäsenvaltioiden mittakaavassa määrä on varmasti vähintään monikymmenkertainen.

Ympäristövastuullisuus ja kestävän kehityksen tavoitteet tulevat aina vaan tärkeämmiksi. Tähän saakka ruokahävikki on ollut näkymätön ongelma.

Jukka Hänninen korostaa, että ratkaisuja tarvitaan ruuan koko tuotantoketjun varrella. Biovaa'an merkitys on tehdä ongelma näkyväksi.

– Se, että pystytään vaikuttamaan ihmisten asenteisiin ja käyttäytymiseen on todella tärkeä keino.

Lue lisää:

Kouvolan kouluissa syntyi kuuden päivän aikana yli tuhat kiloa ruokahävikkiä – se vastaa 3 000 euroa

Uusi keksintö auttaa ratkomaan EU:n ruokahävikkiongelmaa - Suomalainen biojätevaaka opettaa ottamaan ruokaa vain sopivasti

Herkkuruoka aiheutti ikävän ilmiön koulussa – nyt koulun on pakko miettiä herkkuruokien vähentämistä

Lue seuraavaksi