1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. buddhalaisuus

Vanhalla maatilalla on nyt temppeli ja oma hengellinen johtaja – Uusi ilmiö: Suomen buddhalaisyhteisöt levittäytyvät kaupungista maalle

Buddhalaisyhteisöjen määrä kasvaa Suomessa. Videossa pääset kurkistamaan tiibetinbuddhalaiseen temppeliin Jokioisilla.

Buddha-patsaita Dharma-keskus Danakoshassa.
Toimintakeskuksessa buddhalaiset meditoivat ja saavat oppia hengelliseltä johtajaltaan Tulku Dakba Rinbochelta. Meneillään on retriitti, jota ei missään tapauksessa saa häiritä.

Tiibetinbuddhalainen dharmakeskus Danakosha Ling avasi ovensa Jokioisilla viitisen vuotta sitten. Buddhalainen yhteisö hankki itselleen vanhan hämäläisen maatilan rakennukset ja korjasi tilat toimintaansa sopiviksi.

Nyt toimintakeskuksella on Jokioisilla jokirannassa oma temppeli, majoitustilat retriitteihin osallistuville ja oma hengellinen johtaja, lama Tulku Dakpa Rinpoche. Hän on toinen kahdesta Suomessa opettavasta lamasta.

Tähän mennessä Suomeen on syntynyt buddhalaisuuden keskittymiä lähinnä pääkaupunkiseudulle ja kasvukeskuksiin. Uusi ilmiö on, että buddhalaisia yhteisöjä on alkanut ilmestyä maaseudulle. Forssan, Loimaan ja Salon seuduilla näyttää syntyvän jopa keskittymä tiibetinbuddhalaisia toimintakeskuksia tai retriittipaikkoja

Jokioisilla käy etupäässä kantasuomalaisia uskonnon harjoittajia. On heitäkin, jotka ovat muuttaneet seutukunnalle toimintakeskuksen takia. Maira Lindeberg hankki kakkosasunnon keskuksen läheisyydestä.

Maira Lindeberg sanoo, että tiibetinbuddhalaisen tukikohdan olemassaolo on yhteisölle tärkeää. Kuva: Dani Branthin / Yle

– On erittäin henkilökohtainen kysymys, miksi minusta tuli buddhalainen. Sanotaan vaikka niin, että se oli minun karmani. Puoleensa vetivät uskonnon systeemi, ajattelutapa ja elämäntapa. Tärkeää oli ehkä myös muutamien tiibetiläisten opettajien kohtaaminen, mikä kypsytti karman ja sai kiinnostuksen kasvamaan.

Jokioisilla on parhaillaan menossa retriitti. Buddhalaiset meditoivat, tekevät mielenharjoituksia ja saavat oppia hengelliseltä johtajaltaan. Osa on aloittanut retriitin jo syksyllä, ja se jatkuu kevääseen.

– Retriitti on elämän uudelleen ehdollistamista, vanhasta elämäntavasta pois oppimista, Lindeberg kuvailee.

Retriitin aikana pöydän taakse asettuu hengellinen johtaja. Kuva: Dani Branthin / Yle

Maaseudun hiljaisuus vetää puoleensa

Toimivia buddhalaisia yhteisöjä on Suomessa listattu kaikkiaan 40. Valtaosa yhteisöistä toimii tätä nykyä rekisteröityinä yhdistyksinä tai rekisteröimättöminä opintopiireinä. Yhteisöjen määrä on kasvanut aivan viime vuosina huomattavasti.

Buddhalaisuutta harjoittavien ihmisten määrää on vaikea laskea. Tilastokeskuksen tietojen mukaan rekisteröityjen buddhalaisten yhdyskuntien jäseniä oli vuoden 2019 lopussa vajaat 2000.

Helsingin yliopiston yliopistonlehtori Mitra Härkönen kuitenkin arvioi, että buddhalaisuutta harjoittavia olisi Suomessa 20 000. Vain muutama prosentti heistä on kantasuomalaisia.

Maaseudulle toimintakeskuksia on alkanut syntyä taloudellisista syistä. Kiinteistöt ovat edullisia, mutta mikä tahansa ei buddhalaiselle yhteisölle kelpaa. Danakosha Ling etsi tiloja pitkin poikin Etelä-Suomea ennen kuin päätyi Jokioisille.

Myös rauha ja luonto ovat tärkeitä. Mietiskely ja meditaatio ovat olennainen osa uskonnon harjoittamista.

Alttari on Jokioisten temppelin sydän. Sen ovat tiibetinbuddhalaiset itse rakentaneet. Kuva: Dani Branthin / Yle

– Ympärillä täytyy olla tilaa, että uskonnon harjoittaja pääsee pois kaupungin kiireestä ja melusta, sanoo Tampereen yliopiston tohtorikoulutettava Kaisa Tolvanen.

Yhteisöillä on nyt tarve retriittipaikoista, sanoo Kirkon tutkimuskeskuksen tutkija Kimmo Ketola.

– Ensimmäinen askel oli meditaatiokeskusten perustaminen. Seuraavaksi yhteisöt haluavat toiminnalleen retriittikeskuksia. Niitä hankitaan nyt.

Uusi toimintakeskus vireillä

Loimaan puolella Alastarolla vanhassa kyläkoulussa on Tiibetin taidekeskus. Ensin kyläkoulussa toimi buddhakoulu. Sittemmin samaan paikkaan siirrettiin Suomeen koottu kokoelma tiibetiläistä taidetta, joka on kerätty muun muassa Nepalista.

Kokoelman Alastarolle on kerännyt yksityishenkilö Pekka Airaksinen. Haastattelussa Tiibetiläisen taidekeskuksen museonjohtaja Maarit Vainio.

Salossa puolestaan on buddhalaisuutta tehnyt näkyväksi taiteilija Jan-Olof Mallander, jolla on Kiskon kirkonkylän vanhassa kyläkoulussa laajasti itämaista taidetta ja kirjallisuutta.

Lounais-Hämeeseen ollaan perustamassa ainakin yhtä uutta buddhalaista toimintakeskusta, mutta yhteisöt eivät halua kommentoida hankkeitaan tarkemmin.

Buddhalaiset eivät tee käännytystyötä, ja buddhalaisuus kunnioittaa kaikkia muita uskontoja.

Korjattu 3.2.2021: poistettu virheellinen lause Kuten kaikki uskonnot, sekin haluaa levitä.. Sekä lause Buddhalaiset ottavat mielellään siipiensä suojaan muihin uskontoihin kuuluvia ihmisiä. Sen sijaan lisätty lause: Buddhalaiset eivät tee käännytystyötä, ja buddhalaisuus kunnioittaa kaikkia muita uskontoja.