Ammattiopisto Tavastian perustason ensihoitajaopiskelijoiden koulutuksessa hälytysajoneuvolla päästään ajamaan yhtenä päivänä koko koulutuksen aikana. Toinen päivä on varattu hälytysajoneuvon teoriaopinnoille. Ajoharjoittelu tapahtuu ajoharjoitteluradalla Lahdessa, mikä mahdollistaa ajamisen hälytysäänet päällä.
Mona Ilmanen ja Eetu Hyvärinen ovat loppusuoralla kolmivuotisessa koulutuksessa. Molempien mielestä opintoihin voisi sisältyä enemmän ajoharjoittelua. Ilmanen aikoo jatkaa ensihoidon opiskelua ammattikorkeakoulun puolella.
– Eihän tästä saa kuin pintaraapaisun siitä, millaista on ajaa isoa ambulanssia, Mona Ilmanen sanoo.
Isompien, yli 3 500 kiloa painavien ambulanssien ajamiseen tarvitaan kuorma-auton C1-ajokortti. Pienempien, kuten nyt harjoituksessa olleen ajamiseen riittää henkilöauton B-ajokortti.
Miltä potilaasta tuntuu kuljetuksen aikana
Eetu Hyvärinen kokeili, miltä potilaasta tuntuu auton takaosassa kuljetuksen aikana, kun ei näe mitään ympäröivästä liikenteestä.
– Vauhdista ei tiedä oikein yhtään mitään. Tuntuu aika pelottavaltakin, kun ei näe minne mennään. Vauhti tuntuu nopeammalta. Kyllä tässä eri näkökulman saa kuin istuessa hoitajan paikalla auton etuosassa.
Ammattiopisto Tavastian lehtori Olli Seppälä neuvoo oppilaita ambulanssin käsittelyssä jäisellä radalla.
– Tärkeintä on ennakointi. Kun tullaan tapahtumapaikalle, tuntuu aina kiireiseltä. Auto pitäisi sijoittaa siten, että kohteessa pystytään toimimaan hyvin.
Lahden jäisella radalla harjoitellaan jarrutusten ja väistöjen lisäksi keilojen väliin peruuttamista sivupeilien avulla.
Hälytysajossa pulssi nousee
Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen lääkintäpäällikkö Ville Lähde on ennen ajoharjoittelua kertonut oppilaille, miten kannattaa ajaa liikenteen seassa.
– Hälytysajoneuvosta kannattaa tehdä mahdollisimman näkyvä ajamalla lähellä keskiviivaa. Ei kuitenkaan kiinni toisen auton puskurissa. Tuolloin jää aikaa reagoida, eikä painosta edellä ajavaa autoilijaa.
Ennen kuin kokemusta karttuu moni nuori ammattiin valmistunut voi kokea hälytysajoneuvolla ajamisen paineisena tilanteena.
– Takaraivossa voi olla ajatus, että ihmishenki on nyt vaarassa. Se voi luoda kuljettajalle sellaista painetta, ettei pysty ajattelemaan niin järkevästi.
Hälytysajossa voi ajaa päin punaisia, mutta se täytyy tehdä hitaasti ja hallitusti. Niin ettei aiheuta vaaraa muille autoilijoille.
Lähde kertoo, että syyttävä sormi kääntyy onnettomuustilanteessa helposti osoittamaan hälytysajoneuvon kuljettajan suuntaan. Onnettomuuksia hälytysajoissa sattuu kuitenkin hyvin harvoin.
– Kolhuista ja onnettomuuksista 90 prosenttia tapahtuu parkkialueella ja talojen pihoissa.
Lue myös: