1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. sukupuolten tasa-arvo

Näin naisten määrää nostettiin Ylen uutisten haastateltavissa – media seuraa sukupuolten tasa-arvoa yhä tarkemmin

Yleisradio tavoittelee uutis- ja ajankohtaisohjelmiensa haastateltaviksi samassa suhteessa miehiä ja naisia. Onko Suomi moniäänisempi?

sukupuolten tasa-arvo
Toimittaja Heikki Valkama haastattelee, tv-kuvaaja Markku Rantala kuvaa Sörnäisten Kurvissa lokakuussa 2020, aiheena elintarvikelain muutos.
Naishaastateltavien osuus oli viime vuonna Ylessä 45 prosenttia. Toimittaja Heikki Valkama haastatteli ihmisiä Sörnäisissä elintarvikelain muutoksesta lokakuussa 2020.Silja Viitala / Yle

Suomi on moniääninen maa, mutta huomaako sen myös mediassa?

Miehiä ja naisia on yhteiskunnassa suurin piirtein yhtä paljon, mutta pitkään mediassa on haastateltavina esiintynyt enemmän miehiä kuin naisia.

Moni mediatalo on viime vuosina alkanut kiinnittää huomiota haastateltavien sukupuolijakaumaan. Näin tekevät muun muassa Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminta sekä Helsingin Sanomat.

Yle on ottanut mallia sukupuolijakauman tavoittelussa Britannian yleisradioyhtiö BBC:ltä (siirryt toiseen palveluun).

Seurannan aloittamisen jälkeen sukupuolijakauma Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksessa on saatu tasoittumaan. Naishaastateltavien osuus oli viime vuonna 45 prosenttia. Parannusta edellisvuoteen oli tullut kolme prosenttia.

Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan johtaja Jouko Jokinen on tuloksiin tyytyväinen.

– Näyttää siltä että olemme vieneet kehitystä oikeaan suuntaan ja 50:50-malli toteutuu Ylellä oikein hyvin. Tavoitteemme on pysähtyä miettimään, mitä vaihtoehtoja meillä on haastateltavien ja studiovieraiden suhteen, jotta tasapainoa löytyisi, Jokinen sanoo.

Jouko Jokinen
Jouko Jokinen toivoo, että suomalaiset kokisivat heidän elämänsä näkyvän ja kuuluvan Ylen sisällöissä. Tiina Jutila / Yle

Helsingin Sanomilla on ollut vuodesta 2017 alkaen käytössään laskuri (siirryt toiseen palveluun), jolla seurataan naisten ja miesten osuutta digitaalisista jutuista numeerisesti. Laskuri näyttää naisten osuuden päiväkohtaisesti HS:n verkkosivuilla.

Helsingin Sanomien toimituspäällikkö Esa Mäkinen kertoo, että kaikille avoimesti esillä olevia lukuja seurataan toimituksessa päivittäin.

– Jos päiväkohtaiset luvut ovat olleet erityisen huonoja, käymme toimitusten kanssa keskustelua, että mistä tämä johtuu, Mäkinen sanoo.

Mäkisen mukaan edistystä on tapahtunut etenkin urheilu-uutisten saralla.

– Urheilutoimituksessa on tietoisesti pyritty saamaan avausjutuiksi muutakin kuin miesten jääkiekkoa ja jalkapallosarjaa ja siinä he ovat onnistuneet oikein hyvin, Mäkinen kertoo.

Esa Mäkinen
Helsingin Sanomien toimituspäällikön Esa Mäkisen mukaan edistystä tasa-arvossa on tapahtunut etenkin urheilu-uutisten saralla.Yle

Iltalehden vastaava päätoimittaja Erja Yläjärvi kertoo, että Iltalehdessä ei ole asetettu 50:50-tavoitetta.

Yläjärven mukaan on aihepiirejä, joissa väkisin tulee puhuttua pääsääntöisesti enemmän miehistä tai naisista. Esimerkiksi urheilutulosten uutisoinnissa miesten sarjojen urheilijat ovat isompia tähtiä kuin naisten sarjoissa.

– Ilman muuta tasa-arvon pohtiminen pitää kuitenkin olla osana päivittäistä toimittajan työtä, samoin se, miten eri sukupuolista tai ihmisryhmistä puhutaan, Yläjärvi painottaa.

Iltapäivälehdissä on Yläjärven mukaan tapahtunut valtava muutos sitten 1980-luvun seksistisen naiskuvan.

– Sen kehityksen on jatkuttava tästä eteenpäin. Olemme ajassa elävä media ja on erittäin hyvä, että tasa-arvosta puhutaan laajasti mediassa, Yläjärvi sanoo.

"Monimuotoisuus on journalismin perusajattelua"

Ylen uudessa strategiassa monimuotoisuus ja moniäänisyys kuuluvat ja näkyvät vahvasti. Mutta mitä sillä tarkoitetaan käytännössä?

Monimuotoisuus mediassa on muun muassa etnisten yleisöjen, erilaisten kulttuurien, taloustaustojen ja vähemmistöjen ymmärtämistä.

Jouko Jokinen myöntää, että moniäänisen yleisön huomioimisessa löytyy aina parantamisen varaa, vaikka tasa-arvoasioissa ollaankin edistytty.

– Meidän on jatkuvasti varmistettava, että suomalaiset kokisivat heidän elämänsä näkyvän ja kuuluvan meidän sisällöissä. On mietittävä, painottuuko jonkun ääni enemmän kuin jonkun toisen. Monimuotoisuus on journalismin perusajattelua, Jokinen sanoo.

Jokisen mukaan parempia juttuja syntyy, kun eri näkemyksiä kuullaan mahdollisimman laajasti.

Esa Mäkinen on moniäänisyydestä samoilla linjoilla ja kertookin Helsingin Sanomien kiinnittävän asiaan jatkuvasti huomiota.

– Moniääninen journalismi on parempaa journalismia.

Erja Yläjärvi
"Tasa-arvon pohtimisen pitää olla osana päivittäistä toimittajan työtä", sanoo Iltalehden vastaava päätoimittaja Erja Yläjärvi.Laura Hyyti / Yle

Erja Yläjärven mukaan keskustelua vähemmistöistä käydään Iltalehden toimituksessa "hirvittävän paljon".

– Meillä on iltapäivälehtenä valtava vastuu, miten me uutisoidaan esimerkiksi rikoksista ja maahanmuuttajista, Yläjärvi sanoo.

Vähemmistöjen näkyminen toimituksissa on tavoite, mutta sen toteutuminen käy käytännössä hitaasti.

– Toivoisimme, että meille tulisi töihin mahdollisimman erilaisista taustoista olevia ihmisiä, maahanmuuttajia tai muita vähemmistöjä. On totta, että toimituksessa näyttää samalta kuin 10 vuotta sitten. Varmasti voisimme tehdä enemmänkin tässä suhteessa, Mäkinen sanoo.

Lue lisää:

Naispuoliset asiantuntijat tasa-arvoisesti esiin! – Näin Yle on onnistunut kohentamaan ohjelmiensa sukupuolijakaumaa

Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminta: Haastateltavien valinnassa tavoitteena sukupuolten tasa-arvo

Heikki Valkama: Medialla on tapana valita haastateltavaksi mies pätevämmän naisen ohi

Lue seuraavaksi