1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. meteorologia

Pala tieteen historiaa katoaa

Ilmatieteen laitos oli osa Kaisaniemeä lähes 200 vuotta

Kaisaniemen puiston tienoo on viime ajat ollut iso rakennustyömaa. VR:n pääkonttori on muuttunut hotelliksi, Kansallisteatterin uutta puolta remontoidaan ja sen naapurissa puretaan vanhaa pois.

Säätalosta oli tammikuun lopussa jäljellä enää torso. Talo on ollut tyhjillään jo hetken; Ilmatieteen laitos muutti pois vuonna 2005 ja kulttuurintutkijatkin viitisen vuotta sitten.

Tilalle nousee toimisto- ja hotellirakennus. Puiston ympäristöstä on tulossa hotellikeskittymä, sillä naapurustossa on jo pari hotellia ja päärautatieaseman uusi hotelli avautuu huhtikuussa.

Säätalon myötä Kaisaniemestä häviää palanen suomalaista tieteen historiaa. Paikalla on tehty meteorologisia havaintoja 1800-luvun alkupuolelta lähtien.

Arkkitehti Veli Valorinnan suunnittelema Säätalo valmistui vuonna 1966. Se toimi Ilmatieteen laitoksen päämajana lähes 40 vuotta.

Säätalo sijaitsi osoitteessa Vuorikatu 24. Vuonna 1970 otetussa ilmakuvassa kuutiomainen rakennus näkyy puiston reunalla, Kaisaniemen koulun ja parkkialueen välissä.

Mittauksia Kaisaniemessä oli tehty paljon pidempään. Säätalon tieltä purettiin vuonna 1841 valmistunut vanha observatorio. Se oli kärsinyt jatkosodan pommituksissa ja oli 1960-luvulla jo huonossa kunnossa.

1840-luvulla Kaisaniemen magneettis-meteorologinen observatorio oli kuitenkin tieteen eturintamassa. Maailman ensimmäinen observatorio oli avattu Lontooseen vain 20 vuotta aiemmin, eikä Pohjoismaista löytynyt vastaavaa.

Observatorion ensimmäinen johtaja oli J.J. Nervander. Köyhistä oloista ponnistanut lahjakas Nervander oli kiertänyt Euroopan tiedekeskuksissa ja omaksunut sähkömagnetismin ja meteorologian uutuudet.

Havainnointi aloitettiin Nervanderin johdolla vuonna 1844. Lämpötila, ilmanpaine ja tuuli mitattiin kolme kertaa tunnissa vuoden kaikkina päivinä. Observatorio oli Yliopiston yksiköistä suurin ja kallein.

Kaisaniemen lähes 200 vuoden havaintosarjat ovat maailman mitassakin harvinaisen pitkiä ja niiden avulla voidaan todentaa muun muassa keskilämpötilan nousu.

Tieteen huippuyksikkö sijoitettiin periferiaan, sillä Kaisaniemi oli 1800-luvun alussa lähes maaseutua. Nervander esimerkiksi laidunsi pientä karjaansa observatorion pihalla. Ravintola Kaisaniemessäkin hän saattoi vierailla, sille se oli avattu vuonna 1839.

Kaisaniemestä kehittyi 1800-luvun kuluessa suosittu vapaa-ajanviettokohde. Sieltä löytyi muun muassa keilarata, joutsenlampi, ravintola sekä kuvan laululava.

Magneettikentän mittaus oli alkuun jopa tärkeämpää kuin säähavainnot. Vuonna 1901 mittauspiste oli pakko siirtää muualle, sillä Kaisaniemenkatua kulkenut raitiovaunu sähköistettiin ja se häiritsi mittausta.

Ilmatieteellinen mittaustoiminta näkyi toisinaan ympäri Kaisaniemeä. Vuonna 1975 ilmantutkimusaseman virkaa toimitti Varsapuistikkoon sijoitettu Solifer-asuntovaunu.

Pikkuhiljaa mittaustoiminta laajeni ympäri maata. Sääasemia alettiin pystyttää 1880-luvulla ja samalla alkoi säätiedotusten julkaisu sanomalehdissä. Helsingin Ilmalaan pystytettiin 1900-luvun alussa uusi observatorio.

Ilmalan asemaa johti yksi suomalaisen meteorologian suurmiehistä, Vilho Väisälä (vas.). Hänen perustamansa Vaisala Oy:n mittauslaitteet ovat käytössä ympäri maailman.

Vuodesta 2005 Ilmatieteen laitos on majaillut Helsingin Kumpulassa. Kaisaniemessä on yhä miehittämätön havaintoasema.

Tekijät

Mikko Pesonen

Valokuvat:

Mikko Pesonen, Yle, Jyrki Lyytikkä, Yle

Lähteet

  • Ilmatieteen laitos 170 vuotta, 1838-2008. Heikki Nevanlinna (toim.) Arkistokuvat: Museovirasto

Julkaistu 5.2.

Lue seuraavaksi