1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. tekijänoikeus

Hajonneista astioista nousi haloo: Fiskars kielsi taiteilijoita myymästä lautasistaan ja kupeistaan tehtyjä koruja – lain mukaan estettä ei ole

Fiskars perustelee kieltoa kuvioiden tekijänoikeuksilla ja sillä, ettei se pysty valvomaan muokattujen korujen laatua.

tekijänoikeus
Lasiartesaani Minna Enqvistin tekemiä lasikoruja sekä esineitä.
Kotkalainen lasiartesaani Minna Enqvist hyödyntää töissää kierrätyslasia. Fiskars haluaa kieltää astioidensa tunnistettavan käytön, jos koruja tehdään myyntitarkoituksessa. Käsityöläistä tämä hämmästyttää.

Lasiartesaani Minna Enqvistiä ei harmita, jos designmaljakko putoaa lattialle ja särkyy. Samalla hetkellä siitä tulee hänelle materiaalia.

Enqvist rakentaa rikkinäisistä posliiniastioista tai lasista koruja. Hän on hyödyntänyt koruissaan niin Kivi-tuikkuja kuin Oiva Toikan lasilintuja. Esimerkiksi pöllön silmä sulaa Enqvistin käsissä pyöreäksi riipukseksi.

– Jos minä omasta astiakaapistani rikon Iittalan Kastehelmi-juomalaseja, pienennän sopiviksi vasaralla, hion niitä, panen sulatusuuniin ja teen niistä korvikset ja kaulakorun, ajattelen sen omana työnäni. Olen sen astian ostanut ehjänä kaupasta, maksanut ja se on minun. Jatkojalostan sitä, kun en enää tarvitse, perustelee Enqvist

Vuodenvaihteen jälkeen hän ja monet muut korutaiteilijat hämmästyivät. Fiskars ilmoitti, ettei heidän astioitaan saa muunnella koruiksi kaupallisessa tarkoituksessa.

Fiskars perusteli kieltoa sillä, ettei se pysty valvomaan muokattujen korujen laatua, joten korut voisivat aiheuttaa haittaa brändille.

Tieto levisi Facebookissa Arabiakirppis & keskustelu -ryhmässä. Ylläpitäjän välittämä ilmoitus kirvoitti satojen kommenttien viestiketjun, joka herätti tunteita puoleen ja toiseen. Lopulta ylläpitäjä sulki keskustelun.

Keskustelussa myös kyseenalaistettiin Fiskarsin kielto.

Lasiartesaani Minna Enqvist esittelemässä lasiteostaan kodissaan Kotkassa.
Lasiartesaani Minna Enqvist ei aio luopua kierrätyslasin käytöstä.Antro Valo / Yle

Fiskars omistaa Arabian, Iittalan ja Hackmanin tuotemerkit, jotka ovat Suomen tunnetuimpia. Yhtiö kieltäytyi Ylen haastattelusta. Se kuitenkin ilmoitti sähköpostitse, että kyse on myös tuotteissa esiintyvien kuvien tekijänoikeuksista ja mahdollisista lisenssioikeuksista, joita he yrityksenä haluavat suojella.

– Emme valitettavasti voi antaa lupaa kaupalliseen toimintaan, jossa käytetään kuvioitamme tai tuotemerkkejämme alkuperäisestä käyttötarkoituksesta poikkeavasti, todetaan viestintäpäällikkö Mirka Paasikankaan lähettämässä sähköpostissa.

Korutaiteilija pohtii lopettamista

Arabian astioista tehdyt korut katosivat verkkokaupoista nopeasti. Lahtelainen Nenna Vaskelainen poisti korut myynnistä luettuaan aiheesta Iltasanomien verkkosivuilta (siirryt toiseen palveluun). Mitään henkilökohtaista yhteydenottoa Fiskarsilta hän ei koskaan saanut.

Vaskelainen on tehnyt astiakoruja päätyönään reilun vuoden ajan, ja Fiskarsin ilmoitus oli hänelle järkytys.

– Palkkasin tekijänoikeuksiin erikoistuneen lakimiehen selvittämään, että voiko näin tehdä, tuskailee Vaskelainen.

Vaskelainen käyttää koruissaan kierrätysmateriaaleja niin paljon kuin mahdollista. Hän kertoo, ettei ole Fiskarsin ilmoituksen jälkeen pystynyt menemään työhuoneelleen ja pohtii jo jopa koko toiminnan lopettamista.

Myös kotkalainen lasiartesaani Minna Enqvist on kiellosta hämmästynyt.

– Minkä takia heittää astiaa roskiin, kun sen voi kierrättää?

Enqvist on toiminut lasin parissa 25 vuotta. Hänellä oli aikoinaan myös oma lasinpuhaltamo Töysässä. Nykyään hän tekee lähinnä kotonaan koruja, sisustuslasia ja tilaustöinä esimerkiksi koristeikkunoita. Hänen käyttämästään lasista noin puolet on kierrätysmateriaalia.

Fiskars: Tunnistettavia kuvioita ei saa olla

Lasimassan hyödyntämistä Fiskars pitää hyväksyttävänä, ellei korussa tai muussa tuotteessa näy tunnistettavia kuvioita. Jos kuviot ovat näkyvissä, yhtiö viittaa tekijänoikeuteensa.

Myös lähes 10 vuotta yrittäjänä toiminut kouvolalainen koruartesaani Netta Herranen suunnitteli Arabia-astioiden sirpaleista korusarjaa. Hän kysyi Fiskarsilta lupaa ensimmäisen kerran viime kesän lopulla saamatta vastausta. Syksyllä hän kysyi lupaa uudelleen ja saikin joulukuussa vastauksen.

Sen mukaan omaan käyttöön koruja saa tehdä, mutta kaupallinen valmistus ei ole sallittavaa.

– Ihmetyttää, mutta kunnioitan heidän päätöstään. Korussa olisin halunnut kunnioittaa alkuperäisen suunnittelijan työtä ja vaalia rikkoutuneeseen astiaan liittyviä muistoja uudessa muodossa koruna. Ennemmin tämä olisi minusta vain nostanut Arabia -tuotteiden arvostusta, sanoo Herranen.

Herranen on aiemmin käyttänyt koruissaan kierrätyslasia. Siksi myös astioiden kierrätys olisi sopinut hänen valikoimaansa.

– Harmittaa, että kauniit ja käyttökelpoiset sirpaleet tulisi hävittää, vaikka niistä voisi jalostaa uusia käyttötuotteita.

Tekijänoikeuslaki sallii muuntelun

Kauppaoikeuden professori Tuomas Mylly Turun yliopistosta ei näe Fiskarsin kieltoa välttämättä perusteltuna. Hän arvioi asiaa yleisellä tasolla, koska ei ole tutustunut koruihin tarkemmin. Tekijänoikeuslain (siirryt toiseen palveluun) 4§ mukaan tekijänoikeudensuojaa rajoittaa vapaa muunteluoikeus.

Jos joku käyttää teosta vapaasti saaden aikaan uuden ja itsenäisen teoksen, hänen tekijänoikeutensa ei riipu tekijänoikeudesta alkuperäisteokseen.

– Siinä on saamani käsityksen mukaan käytetty osaa alkuperäisestä kupista tai lautasesta, joka saa mahdollisesti teoksena tekijänoikeussuojaa. Jos astiaa käytetään materiaalina ja siitä on tehty ihan uusi teos, kuten tällainen koru, niin se voi mennä vapaan muunteluoikeuden piiriin, linjaa Mylly.

Mitä pienemmässä roolissa tekijänoikeuden suojaama astianpala on ja mitä enemmän koru muuntelee alkuperäisen teoksen merkitystä, sitä selvemmin ollaan vapaan muunteluoikeuden piirissä.

Lisäksi tekijänoikeuslain 22 §:n sitaattioikeuden perusteella julkistetusta teoksesta on lupa hyvän tavan mukaisesti ottaa lainauksia tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa.

– On mahdollista, että kyseessä on tällainen sitaatti. Koru ei voi kuitenkaan koostua pelkistä sitaateista eli siinä tulee olla muutakin sisältöä, mikä saattaakin täyttyä, kun kyseessä on eri taidemuodossa oleva kohde. Sitaatin pitää myös olla dialogissa alkuperäisen teoksen kanssa, mikä mahdollisesti tässä täyttyisi, Mylly pohtii.

Professori: saisi myydäkin

Jos palaset ovat pieniä ja astian kuviosta toistuu vain hyvin pieni tai tekijänoikeudellisesti merkityksetön osa, on todennäköistä, että tällaisen yksittäisen palasen osalta teoskynnys ei täyty. Silloin tekijänoikeuden haltija ei voi kieltää astian osan käyttöä.

Tässä tapauksessa ei ole tarve pohtia vapaata muunteluoikeutta tai sitaattioikeutta, vaan tällaisten osien käyttö olisi lähtökohtaisesti täysin vapaata.

Mahdollinen tavaramerkkioikeuskaan ei Myllyn mukaan rajoita toimintaa, jos koruja ei markkinoida Arabian koruina eikä käytetä astioiden valmistajan tavaramerkkejä tavaramerkkien tapaan.

– Saisin myydä niitä elinkeinotoimintanakin, kunhan en luo sellaista mielikuvaa, että minulla ja astioiden alkuperäisellä valmistajalla olisi jokin erityinen yhteys. En saa antaa ymmärtää, että olisin esimerkiksi osa virallista jakeluverkostoa tai organisaatiota.

Myllyn mukaan korun valmistaja voi jopa ilmoittaa informatiivisesti, että tuote on valmistettu Arabian tai Iittalan astiasta.

– Sen informaation voi markkinoinnissa kertoa, että mitä osia tuotteessa on käytetty.

Fiskars ei halua, että koruilla tehdään bisnestä

Fiskarsin mukaan astioista valmistetut korut eivät ole tekijänoikeuslaissa tarkoitettuja vapaita muunnelmia. Korujen valmistaja on yhtiön tulkinnan mukaan muuttanut astiat toiseen fyysiseen ulkomuotoon, mutta tekijänoikeuden suojaamia kuvioita on hyödynnetty koruissa sellaisenaan.

Fiskars vetoaa sähköpostissaan tekijänoikeusneuvoston lausuntokäytäntöön. Siinä todetaan, että muunnelman tekijän on saatava alkuperäisteoksen oikeudenhaltijan suostumus muunnelman tekemiseen.

Kauppaoikeuden professori Tuomas Mylly korostaa yksilöllisen taidekäsityön osalta taiteen- ja sananvapautta. Hän huomauttaa, että olemassa olevia teoksia ja tavaramerkillä varustettuja tuotteita – etenkin käyttötaidetta ja pakkauksia – on käytetty laajalti osana taidetta ainakin 1900-luvusta alkaen.

– Se selviää kiertelemällä hieman modernin taiteen museoissa tai lukemalla taidekirjoja. Tällaiset eivät pääsääntöisesti edellytä lupia, sanoo kauppaoikeuden professori Tuomas Mylly.

Fiskars ei edellytä erillistä lupaa, jos tuotetta muokataan omaan käyttöön. Yhtiön mukaan kiertotalous on keskeinen osa sen vastuullista toimintaa.

– Haluamme tuotteidemme tuovan iloa käyttäjilleen mahdollisimman pitkään. On hienoa nähdä, miten luovasti ihmiset kierrättävät ja keksivät vanhoille esineille uusia käyttötarkoituksia, kirjoittaa Fiskarsin viestintäpäällikkö Mirka Paasikangas.

Käsityöläiset odottavat mielenkiinnolla, mihin keskustelu lopulta päättyy. Ainakin Minna Enqvist on jatkanut korujen tekemistä kiellosta huolimatta.

– Odotan kyllä, että tuleeko jotain ennakkotapauksia tai jotain muuta. Siihen asti todennäköisesti jatkan ja käytän lasia hyväkseni ja teen siitä koruja, vannoo lasiartesaani Minna Enqvist.

Varasuunnitelmiakin on.

– Toisaalta voisin ryhtyä myymään astioiden sirpaleita, josta asiakas voisi teettää tilaustyönä haluamansa korun. Tätä ei ainakaan voi mikään pykälä kieltää, miettii Vaski designin toimitusjohtaja Nenna Vaskelainen

Lue lisää: Koruja vanhoista posliiniastioista

Voit keskustella aiheesta. Keskustelu sulkeutuu 29.1. kello 23.

Lue seuraavaksi