1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. aurinkopaneelit

Miksi aurinkopaneelien omistajien piti odottaa vuosikausia epätasa-arvoisen mittaustavan korjausta? Yle selvitti, mikä kesti

Uudistusta jumitti tulkinta vanhasta EU-direktiivistä, nyt se tehdään direktiivistä huolimatta.

aurinkopaneelit
Espoolainen Ari Siipivirta ja aurinkopaneeleja katolla.
"Pettymyksiä on tullut paljon", kuvailee pientuottajien keskustelua seuraava Espoolainen Ari Siipivirta. Hän kaivoi paneelinsa lumesta Ylen pyynnöstä, koska tammikuussa tuotanto on olematonta lumesta riippumatta. Petteri Juuti / Yle

Aurinkopaneelien omistajat ovat vuosikausia vaatineet muutosta tapaan, jolla heidän sähkön kulutustaan ja tuotantoa mitataan.

Mittaustapa on nakertanut aurinkosähköstä saatavia säästöjä, vaikeuttanut niiden laskemista ennen ostopäätöstä. Tapa myös vaihtelee eri puolilla Suomea, ja on siksi asettanut ihmiset eriarvoiseen asemaan.

Espoolainen Ari Siipivirta hankki omat paneelinsa muutama vuosi sitten ja on seurannut keskustelua alan foorumeilla.

– On ollut suuttumusta, kun mitään ei tapahdu ja sitten loppujenlopuksi alkaa hymyilyttää, kun päättäjät eivät ymmärrä ollenkaan, missä mennään, sanoo Siipivirta.

Ongelman ytimessä on se, milloin aurinkopaneelin tuottama sähkö lasketaan omaan käyttöön ja milloin sähköverkkoon myydyksi. Monimutkaisen mittaustavan takia aurinkopaneelien omistajalle on voinut tulla samalle tunnille sekä sähkön ostoa, että myyntiä.

Sähkön myynti ja osto saman tunnin aikana – tai jopa samalla hetkellä – on taloudellisesti huono kauppa, koska ostosähkön kokonaishinta on liki kolminkertainen sähkön myynnistä saatavaan hintaan nähden.

Pahimmillaan ongelma on voinut vähentää pienen aurinkojärjestelmän säästöjä vuodessa parikymmentä euroa, eli jopa 25 prosenttia.

– Tämä ongelma on kyllä kuumentanut pientuottajayhteisöä jonkun verran. Siihen on tuskastuttu, että miksi sitä ei saada kuntoon, koska asia on ilmiselvä. Jos meillä sähkökauppa toimii tuntitasolla, niin miksi aurinkosähkön tuottajat on eriarvoisessa asemassa, sanoo professori Jero Ahola Lappenrannan-Lahden teknillisestä yliopistosta (LUT).

Ongelma on nyt ratkaistu niinsanotulla tuntinetotuksella.

Ongelmaa ja sen ratkaisua on käsitelty tarkemmin aiemassa jutussamme:

Tämä juttu kertoo siitä, miksi ongelman ratkaisu kesti niin kauan. Ja mikä on se pieni riski, jonka takia ratkaisu voi vielä kaatua EU-oikeudessa.

Ongelmien juuret yltävät vuoteen 2009 saakka

Aurinkosähkön mittaustapoihin liittyvät ongelmat on siis ratkaistu tuntinetotuksella. Jatkossa kaikki tunnin aikana tuotettu aurinkosähkö lasketaan omaan käyttöön, jos sille on tuon tunnin aika löytynyt käyttöä – tarkasta ajanhetkestä tai laitteiden kytkennöistä riippumatta.

Aiemmin aurinkosähköä on voinut valua halvalla myyntiin, vaikka sille olisi ollut omaakin käyttöä saman tunnin aikana. Jatkossa samalle tunnille tulee vain ostoa tai myyntiä.

Tuntinetotuksen toteutustapa johtaa kuitenkin tilanteeseen, joka voidaan tulkita vanhan EU-direktiivin vastaiseksi.

Mutta ennen EU-direktiivien tarkastelua, mennään tapahtumien alkujuurille yli vuosikymmenen päähän menneisyyteen.

Itse idea tuntinetotuksesta ei ole lainkaan uusi. Vuonna 2009 alkoi suuri sähkömittareiden vaihtourakka, kun siirryttiin älymittareihin. Ne esimerkiksi lähettivät kulutustiedot tietoverkkoja pitkin verkkoyhtiölle, eikä lukuja tarvinnut enää käydä lukemassa mittarilta.

Tuntinetotusta valmistelleen virkamiehen mukaan jo näiden ensimmäisen sukupolven älymittareiden oli tarkoitus olla tuntinetottavia. Tarkoitus ei kuitenkaan toteutunut.

– Kansallisessa asetuksessa netotus ei ollut riittävän yksiselitteisesti kirjattuna. EU-tasolla ei ollut suoraa ohjeistusta älymittareiden toiminnallisuudesta, vaikka niitä edistettiin voimakkaasti vuonna 2009 sähkömarkkinadirektiivillä, sanoo työ- ja elinkeinoministeriön ylitarkastaja Tatu Pahkala.

Nyt netotus tehdään mittareiden sijaan vasta tietojärjestelmissä, joihin mittarit mittaamansa tiedot lähettävät.

Se tehdään aluksi verkkoyhtiöiden järjestelmissä sitä mukaa, kun ne saavat tarvittavat muutokset tehtyä. Esimerkiksi Carunan alueella se toimii jo.

Tuntinetotus tulee kaikille käyttöön viimeistään vuoden 2023 alusta, kun kaikki kulutustieto kerätään valtakunnalliseen tietojärjestelmään Datahubiin. Siitä eteenpäin Datahub suorittaa netotuksen.

Jos tuntinetotuksen idea ei ole uusi, niin sitä ei ole valittu toteutustapakaan.

Asetusta valmistellut ylitarkastaja kertoo sanoneensa vuonna 2014, että muutos tulee voimaan "kohta".

– Tilanne on kieltämättä hieman nolo ja kiusallinen, sanoo Pahkala.

Miten vanhaa EU-direktiiviä pitäisi tulkita?

Kantona kaskessa on ollut EU:n mittauslaitedirektiivi. Sen mukaan kuluttajan pitää pystyä tarkistamaan omasta mittarista laskutuksen perusteena olevat tiedot.

EU:n mittauslaitedirektiivi: Kulutusmittauksiin tarkoitetun mittauslaitteen on oltava varustettu kuluttajan helposti ja ilman työkaluja nähtävissä olevalla metrologisesti ohjatulla näytöllä riippumatta siitä, voidaanko mittaustietoja lukea kauko-ohjatusti. Näytössä oleva lukema on mittaustulos, jonka perusteella määritetään maksettava hinta. (EUR-lex -palvelu (siirryt toiseen palveluun))

Tie nousee pystyyn, jos direktiiviä tulkitaan niin, että mittarista pitäisi pystyä lukemaan jälkikäteen kaikki ne tuntitiedot, joiden perusteella verkkoyhtiö on netotuksensa tehnyt.

Suomessa käytettävät älymittarit ovat nimittäin kirjava joukko, jotka näyttävät, mittaavat, netottavat, lähettävät ja varastoivat tietoja toisistaan poikkeavilla tavoilla.

Valtaosa mittareista on sellaisia, että niissä on liian vähän muistia, jotta ne voisivat säilöä kaikki tarvittavat tiedot koko laskutuskauden ajalta, joka on yleensä kuukausi. Näiden tietojen kaivaminen näytöltä "helposti ja ilman työkaluja" on vielä oma ongelmansa.

Jos sähköverkkoyhtiön tai valtakunnallisen Datahubin tietojärjestelmässä tehdään tuntikohtaisia laskutoimituksia, niiden tarkastaminen jälkikäteen omalta mittarilta on käytännössä mahdotonta – ainakin ilman lisälaitteita.

Sähkomittari.
Siipivirran mittarin näytöstä näkyy sähkön kulutus kokonaisuutena sekä päivä- ja yösähköksi eroteltuna.Petteri Juuti / Yle

EU-direktiivin hyvä tarkoitus on suojata kuluttajaa sähköyhtiön virheiltä tai huijauksilta. Mutta nyt siitä tuli hidaste aurinkosähkön pientuottajien toiveiden täyttämiselle.

– Tuntinetotuksen eteneminen olisi vaatinut niin paljon selvittämistä, että päätimme laittaa sen tauolle ja panostaa vähät paukut merkittävämpiin ja kiireellisimpiin hankkeisiin, sanoo Pahkala.

Suomi on elänyt jo vuosikausia ristiriidassa direktiivin kanssa

TEMin perustelut eivät ole aivan vakuuttaneet Lappeenrannan-Lahden teknillisen yliopiston professoria.

– Jos on valinnut tuntisähkösopimuksen, mittarista ei voi nytkään käsittääkseni jälkikäteen nähdä, että millä tunnilla on minkäkin verran kuluttanut tai tuottanut sähköä, sanoo Jero Ahola.

Tuntisähkösopimus tarkoittaa sitä, että kuluttaja maksaa sähköstä eri hintaa eri tunteina markkinahinnan perusteella. Hinnat voivat vaihdella rajustikin tunnista toiseen. Tällainen sopimus on joka kymmenennellä sähkön ostajalla.

Ministeriön Pahkala vahvistaa, että Jero Ahola on oikeassa. Suomessa on paljon tuntisähköä maksavia asiakkaita, joiden mittareista ei voi jälkikäteen tarkastaa, kuinka paljon sähköä on kunkin tunnin aikana kulunut.

TEMissä oli tulkittu direktiiviä niin, että lukemien tarkistaminen verkkoyhtiön järjestelmästä olisi riittänyt.

Mutta kun tuntinetotusta valmisteltiin vuonna 2015, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) huomautti, että direktiiviä voi tulkita myös toisin.

Miksi Suomi siis nyt uskaltaa uhmata mittauslaitedirektiiviä?

TEM ilmoitti ongelmista EU:lle, eikä vastustusta ole kuulunut

Kuusi vuotta sitten Pahkala kirjelmöi EU:lle, että Suomessa ja koko Euroopassa on menetelty tavalla, joka saattaa olla ristiriidassa direktiivin kanssa.

Pahkala kertoi kirjeessä Suomen olevan huolissaan siitä, että mittauslaitedirektiivi vesittää ministeriön suunnitelmat ja kysyi, miten asiassa pitäisi edetä.

– Komissiossa asia tipahti kahden pääosaston väliin, eikä edennyt byrokratian rattaissa useista muistutuksista ja keskusteluista huolimatta, harmittelee Pahkala.

Ilmassa oli myös rohkaisevaa hijaisuutta: poikkipuolisia sanoja Suomen mittauskäytännöistä ei kuulunut.

Vastalauseiden puuttumisen lisäksi Suomen rohkeutta pönkittävät kaksi uudempaa EU:n direktiiviä: sähkömarkkinadirektiivi ja uusiutuvan energian direktiivi.

Niissä pyritään edistämään esimerkiksi uusiutuvaa energiaa ja kuluttajien mahdollisuuksia osallistua sähkön tuotantoon.

Tuntinetotus edistää molempia, kun aurinkopaneelien säästöt kasvavat ja niiden arviointi etukäteen helpottuu.

Suomi on veturi ja edelläkävijä

Suomi toimii nyt tienraivaajana, sanotaan mittareita valvovasta Tukesista.

– Kyllä Suomi on ehdottomasti veturi ja edelläkävijä. Meillä on varmaan ensimmäinen verkko, jossa kaikki ovat älymittareita ja siksi ensimmäisenä törmätty tähän ongelmaan, sanoo johtava asiantuntija Tuomo Valkeapää.

Uudet mittarit tai direktiivi voivat ratkaista ongelman lopullisesti

Jos Suomi astuu epävarmuuden aikaan, sitä ei välttämättä kestä ikuisesti.

Tukesin Valkeapää istuu EU-työryhmässä, jossa asiaa pohditaan. Yksi vaihtoehto on se, että mittauslaitedirektiiviä muutetaan.

– Tosin direktiivien maailma uusiutuu aika hitaasti, muistuttaa Valkeapää.

Toinen vaihtoehto on muuttaa mittareita.

Parin vuoden kuluttua alkaa älymittareiden vaihto toisen sukupolven laitteisiin. Uusilta mittareilta voidaan vaatia tietojen tallentamista tarvittavalla tarkkuudella.

– Ei se ole tekninen ongelma. Se riippuu halusta ja jonkin verran kustannuksista, mutta esimerkiksi muisti on todella paljon halvempaa kuin kymmenen vuotta sitten, sanoo Tukesin Valkeapää.

Voit keskustella aurinkosähköstä sunnuntaihin kello 23 asti. Napauta alla näkyvää keskustele-painiketta.

Lue myös:

Aurinkopaneelien omistajia suututtanut mittaustapa korjattiin vuosien odotuksen jälkeen – professori: “Vääryydet on nyt korjattu”

Lue seuraavaksi