1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. internet

Jani Halmeen kolumni: Älä ruoki trollia – paitsi jos kyseessä on kerrostalokyttääjä 

Pitäisikö ihmisten tuottama tahallinen törkysisältö vaieta? Kyllä pitää. Trolli kannattaa jättää ruokkimatta, kirjoittaa Jani Halme. 

internet
Jani Halme
Laura Railamaa / Yle

Tasan 20 vuotta sitten internetiin ilmestyi uusi sivu. Se käsitteli naapurikyttäämistä. Etelä-Suomen Kerrostalokyttääjät ry:n nettipalvelu oli tarkoitettu kaikille, joita kiinnosti asumisrauhan tarkkaileminen.

Sivustolta löytyi mittava määrä erilaisia kyttäysvinkkejä. Siellä vaikkapa opastettiin, kuinka tehdä kämmenellä oikeaoppinen kuppiote ovisilmän ympärille ennen suojaluukun auki pyöräyttämistä. Pienikin välkähdys kun saattaa paljastaa käytävään, että on tapahtumassa valvontaa. Paljastuminen on lähtökohtaisesti huono juttu, koska se saattaa vaikuttaa tarkkailtavan ihmisen toimintaan.

Kyttääjissä testattiin paljon Tekniikan Maailman tyylillä. Suuren Ovisilmätestin voitti turvalliseksi kehuttu ruotsalainen Swan-Öga. Se voitti teknisistä ominaisuuksistaan ylistetyn saksalais-sveitsiläiläinen kilpailijansa vain puolen pisteen erolla.

Lapsiakaan ei unohdettu. Valtteri Vasikan Puuhanurkassa perheen pienimpiä opastettiin animaation keinoin epäilemään kaikkea vierasta.

Suurimpia hittejä oli Talolista, jonne kaikkiaan lähes 25 000 suomalaista kävi kirjaamassa oman taloyhtiönsä kyttäyskuulumisia. Sivustolla julkaistiin myös parhaimpia kurinpalautuskirjeitä, heippalappuja. Parhaimmillaan sivu oli 20 suosituimman joukossa koko Suomessa.

Mistäkö tiedän tämän kaiken? Koska olin itse sivuston toinen tekijä turkulaisen kaimani kanssa. Oma alter egoni oli ESKK:n puheenjohtaja, ylivääpeli evp. Keimo Hansio. Yhdessä keksimme kaikki vinkit, testit ja taitoimme tulostusvalmiit kyltit. Opaskylteistä suosituin oli ”Kauppakassien laskeminen hissin lattialle kielletty”.

Halusimme viihdyttää itseämme ja muita pilailemalla ihmisten suvaitsemattomuudella ja medialukutaidottomuudella.

Motiivimme olivat varsin yksinkertaiset. Halusimme viihdyttää itseämme ja muita pilailemalla ihmisten suvaitsemattomuudella ja medialukutaidottomuudella. Osa komiikasta perustui siihen, että iso määrä ihmisiä kuvitteli tuon kaiken olevan totta. Vähintään yhtä moni ymmärsi, ettei moista järjestöä tai järjettömyyttä voi olla olemassakaan. Mutta he jakoivat piruillessaan artikkeleita eteenpäin, koska arvelivat että jossain on joku, joka ei tiedä. Palautemäärästä päätellen he päättelivät ihan oikein.

Oliko Kyttääjissä siis kyse trollaamisesta? Ihmisten tahallisesta härnäämisestä reaktion aikaansaamiseksi? Kyllä. Tismalleen siitä oli kysymys. Juttujemme aikaansaamat hepulit olivat keskeisiä liikkeellä pitäviä voimia.

Jos sisältöön ei olisi reagoitu moisella tuohtumuksella, olisi sen tekeminen loppunut alkuunsa. Voimakkaat reaktiot olivat pieni palkinto myös sille löyhälle faniryhmälle, jossa tiedettiin asian oikea laita. Tyrmistykset olivat myös heille viihdettä ja merkki pilan onnistumisesta.

Nyt Kyttääjät.net ja sen aikainen internet ovat kuin läikähdys viattomuuden ajalta. Suvaitsemattomuus tarkoitti hivenen liian valpasta naapuria. Valeuutiset olivat huumorimielessä keksittyjä Kuukauden Kyttääjien henkilöhaastatteluja.

Trollaamisesta on tullut muutakin kuin keskenkasvuisten kloppien viihdettä. Se on vaikuttamisen väline ja politiikan arkipäivää myös Suomessa. Termi tulee englannista ja tarkoittaa vetouistelua. Trollaaja vetää sanojensa perässä näkymätöntä viehettä, johon hän toivoo tuohtujien tarttuvan.

Netin alkuvaiheen käytöstavoissa painotettiin sitä, ettei trollaukseen tule reagoida. Kun kukaan ei ruoki trollia, se kuolee. Tämä tapa on unohtunut. Se on unohtunut täysin.

Trollia ruokitaan siis juuri sen vuoksi, että hänen ajatuksensa ovat tyhmiä tai jopa vaarallisia. Tästä on tullut toistuva tapa kovin monelle yhteiskunnallisesti aktiiviselle ihmiselle.

Nykyään jaetaan innokkaasti etenkin sellaisia näkemyksiä, joista ollaan täysin eri mieltä. Trollia ruokitaan siis juuri sen vuoksi, että hänen ajatuksensa ovat tyhmiä tai jopa vaarallisia. Tästä on tullut toistuva tapa kovin monelle yhteiskunnallisesti aktiiviselle ihmiselle. Halutaan tuoda näkyväksi omalle seuraaja- tai ystäväkunnalle miten pölvästejä ne muut ovat.

Toiminnassa on kyse omalle seurakunnalle saarnaamisen lisäksi laiskottelusta. Ei tarvitse itse satsata ajatteluun. Riittää, kun etsii jonkun toisen ihmisen kasaan saaman ajatuksen, toteaa sen tyhmäksi ja jakaa sen. Väitän erittäin monen sosiaalisessa mediassa aktiivisen ihmisen tunnistavan ilmiön. Moraaliposeerauksen ja sisällöllisen oikotien houkutusta ei silti haluta vastustaa.

Mikä trolliviestien jakamisessa sitten on niin huonoa? Koska se osaltaan ääripäistää keskusteluilmapiiriä ja sitä kautta koko yhteiskuntaa.

Asiaan on helppo muistisääntö: ihminen, joka sanoo olevansa huolissaan yhteiskunnan kahtia jakaantumisesta ei voi saamaan aikaan jakaa toistuvasti muiden tölväisyjä.

Sama toisin päin: hyvä tapa vastustaa polarisoitumista on jättää tahallisen provokatiivinen kolumni, twiitti tai päivitys vaille lisähuomiota. Näin syntyy tilaa myös punnituille, analyyttisille ja juuri siksi painaville keskitien mielipiteille. Sellaisille, joista juuri nyt on pulaa, oli kyse sitten rokotteista, maahanmuutosta tai Runebergin torttujen soveliaista myyntiajoista.

Pitäisikö sitten muiden ihmisten tuottaman tahallisen törkysisällön edessä olla passiivinen? Vaieta ja olla hiljaa? Kyllä pitää. Trolli kannattaa jättää ruokkimatta.

Ellei kyseessä satu olemaan parikymppisten ihmisten huumoriprojekti. Sellaisia pitää tietenkin tukea kaikin mahdollisin tavoin.

Jani Halme

Kirjoittaja on parikkalais-punavuorelainen luova johtaja, joka kokee kahdessa paikassa asumisen tuovan elämään runsaita henkisiä etuisuuksia.

Kolumnista voi keskustella 24.2. klo 23.00 asti.

Lue seuraavaksi