Suomen EU-jäsenmaksut nousevat 210 miljoonaa vuodessa EU-velanoton vuoksi – Näin hallitus perustelee elpymisrahastoa

Hallitus haluaa kriisinkestävämmän EU:n, selonteko on ensimmäinen kahdeksaan vuoteen.

Tuppurainen valottaa hallituksen EU-politiikkaa
Tuppurainen valottaa hallituksen EU-politiikkaa

Suomen hallitus haluaa vahvistaa EU:ta erilaisten kriisien varalta. Se haluaa unionin toimivan vahvemmin esimerkiksi lääkehuollon järjestämisessä tulevaisuudessa.

Hallitus linjaa EU-politiikkaa tänään valmistuneessa selonteossa (siirryt toiseen palveluun). Kriisinkestävyys on sen punainen lanka, Eurooppa-ministeri Tytti Tuppurainen (sd.) sanoo.

Samalla hallitus antoi eduskunnalle esityksensä (siirryt toiseen palveluun) EU:n niin kutsutuista omista varoista. Omilla varoilla tarkoitetaan tulevien seitsemän vuoden jäsenmaksuja, muita tulonlähteitä ja rahanjakoa.

Esitys pitää sisällään myös päätöksen paljonpuhutusta elpymisrahastosta.

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) EU-selonteko on pitkään aikaan ensimmäinen Suomen hallituksen EU-politiikan perusteellinen pohdiskelu.

Edellisen on laatinut Jyrki Kataisen (kok.) hallitus vuonna 2013. Sipilän, Stubbin ja Rinteen hallitukset linjasivat EU-politiikkaa lähinnä hallitusohjelmissa.

Eduskunta käsittelee EU-rahoja ja selontekoa tulevina viikkoina. Listasimme niiden avainkohdat.

EU:n rahanjako: “Suomi pärjäsi neuvotteluissa hyvin”

Hallitus katsoo Suomen onnistuneen EU:n rahanjaossa kokonaisuudessaan hyvin. Suomen maksuosuus seitsenvuotisella jaksolla kasvaa vähemmän kuin useimmilla mailla.

Tämänkertaisessa rahoituspaketissa kaikkien jäsenmaksut kasvoivat Britannian EU-eron vuoksi. Suomi onnistui kuitenkin neuvottelemaan oman maksunsa nousun pieneksi: vain Tanskan ja Maltan maksut kasvavat vähemmän.

Seitsenvuotisen budjetin ohessa EU sopi elpymispaketista. Koko rahoituspaketin koko on yhteensä 1 850 miljardia euroa.

Kokonaisuudessaan Suomen maksut kasvavat hallituksen mukaan uudella kaudella noin neljä prosenttia, kun keskimäärin jäsenvaltioiden maksut nousevat kymmenisen prosenttia.

Jos Suomen maksut olisivat nousseet brexitin vuoksi “keskimääräisesti”, ne nousisivat seitsemän vuoden jaksolla 1,6 miljardilla nyt sovitun vajaan 700 miljoonan euron sijaan, hallituslähde laskee.

Elpymisrahaston laina lisää EU-laskua

EU yrittää puhaltaa ilmaa koronan heikentämään talouteen 750 miljardin elvytysrahastolla, joka rahoitetaan ensimmäistä kertaa EU-historiassa jäsenmaiden yhteisellä velanotolla.

Poikkeuksellista rahastossa on myös se, että yli puolet siitä eli 390 miljardia euroa jaetaan jäsenmaille vastikkeettomina avustuksina.

Suurin hyötyjä on tämänhetkisten tietojen mukaan Espanja. Suomen osuus voi pienentyä alimmillaan 1,55 miljardiin euroon tai kasvaa muutamalla sadalla miljoonalla eurolla, riippuen talouskehityksestä tänä vuonna.

Suomen maksuosuus 30 vuoden aikana (2028–2058) olisi noin 1200 euroa kansalaista kohden. Lainaa lyhennetään enintään 7,5 prosenttia summasta vuodessa.

Jos lainaa maksetaan pois tasaisesti vuoteen 2058 asti, kaikkien EU-maiden yhdessä ottamien lainojen lyhennykset olisivat noin 13 miljardia euroa vuodessa. Tällöin Suomen maksuosuus olisi noin 210 miljoonaa vuodessa, hallitus laskee.

Jos taas lainaa maksetaan maksimimäärän verran eli 7,5 prosenttia vuodessa, Suomen EU-lasku nousee noin 500 miljoonalla eurolla vuodessa 13 vuoden ajan. Suomi on maksanut EU:lle jäsenmaksuja viime vuosina vajaat kaksi miljardia euroa vuodessa.

– Karkeasti arvioiden Suomen vuosittaisiin EU-maksuihin tulee vuoden 2027 jälkeen noin 210–500 miljoonan euron korotus lisättynä korkokuluilla, hallituksen päätöksessä sanotaan.

“Elpymisrahasto turvaa EU:n olemassaolon”

Opposition mukaan elpymisrahasto vie EU:ta kohti yhteisvastuuta ja tulonsiirtounionia. Hallitus kiistää väitteet sillä perusteella, että kaikki jäsenmaat vastaavat velvollisuuksistaan elpymisrahastossa EU:n normaalien budjettisääntöjen mukaan.

Hallituksen mukaan rahasto on “poikkeuksellinen, kertaluontoinen ja väliaikainen”, eikä sillä pysyvästi siirretä toimivaltaa unionille.

Hallitus korostaa myös, että jäsenmaiden vastuut veloista on rajattu selvästi. Jos muut eivät hoitaisi vastuitaan velanmaksusta, komissio voisi pyytää Suomelta enintään 1,4 miljardia lisää rahaa vuosittain.

Rahasto on tarpeellinen, koska se vauhdittaa EU-alueen talouden toipumista koronakriisistä ja edistää jäsenvaltioiden rakenteellisia uudistuksia, hallitus perustelee. Suomen vientivetoiselle taloudelle Euroopan nopea toipuminen kriisistä on tärkeää.

Hallituksen mielestä rahasto on osoitus jäsenmaiden solidaarisuudesta, ja ilman rahastoa jopa unionin olemassaolo voisi olla uhattuna.

Jäsenmailla on aikaa esitellä suunnitelmansa tukien käytöstä – ja vaikuttaa myös tukien lopullisiin jakoperusteisiin – huhtikuun loppuun asti, jolloin lopulliset maakohtaiset suunnitelmat julkistetaan.

Suomen mielestä rahoja pitää ohjata ennen kaikkea kasvua ja kilpailukykyä parantaviin rakenteellisiin uudistuksiin sekä ilmastotoimiin.

“Yksimielisyys veropäätöksissä säilytettävä”

EU etsii tulevina vuosina uusia rahanlähteitä menojen rahoitukseen. Näin jäsenmailta tarvittaisiin vähemmän rahaa velkojen takaisinmaksuun.

Esillä ovat olleet rajoilla yrityksiltä perittävät hiilitullit, digivero ja transaktiovero. Myös päästökauppaa aiotaan laajentaa uusille aloille kuten meriliikenteeseen.

Muovivero sisältyy nyt pöydällä olevaan rahoituspakettiin. Se on hallituksen mukaan Suomelle edullinen, koska kansallinen maksuosuus pienenee sen ansiosta. Muoviveron osuus unionin rahoituksesta on 3–4 prosenttia.

Suomi vaatii, että veropäätökset tehdään tulevaisuudessa yksimielisesti.

Mitä seuraavaksi?

Eduskunta äänestää hallituksen esittämästä niin sanotusta omien varojen päätöksestä, ja se voi joko hyväksyä tai hylätä esityksen.

Perustuslakivaliokunnasta riippuu, riittääkö hyväksymiseen yksinkertainen enemmistö vain tarvitaanko siihen 2/3 äänistä.

Hallituksen mielestä päätös voidaan hyväksyä yksinkertaisella enemmistöllä.

Ensimmäinen EU-selonteko vuosiin: "EU:sta kriisinkestävämpi"

EU-jäsenyydestä on ollut hyötyä Suomelle sekä vaikutusvallan kasvussa, turvallisuudessa että taloudellisesti, Marinin hallitus muistuttaa selontekonsa alkuriveillä.

Kaikkien kriisien keskellä unionista on luotava nykyistä kriisinkestävämpi.

“EU:lla on ollut kykyä selvitä kriiseistä, ja siltä odotetaan nytkin johtajuutta globaalien ongelmien ratkaisemiseksi”, hallitus muistuttaa.

Suomen haaveissa EU olisi maailmanlaajuisesti nykyistä vaikutusvaltaisempi. Se pystyisi kääntämään ilmastonmuutoksen vastaisen taistelu ja digitalisaation vahvuuksikseen ja hyötymään niistä myös taloudellisesti.

“EU:lle lisää valtuuksia terveysasioissa”

Koronakriisissä on käynyt ilmi, miten puutteellisesti Euroopassa on valmistauduttu pandemioihin. EU on toiminut myös yhdessä, vaikka terveydenhuolto ei varsinaisesti kuulu EU:n toimivaltaan.

Unioni on saanut kritiikkiä siitä, että koronan pahimmin runtelemat maat eivät heti saaneet apua muilta. Myös yhteisissä rokotehankinnoissa on ollut paitsi onnistumisia myös epäonnistumisia.

Suomi haluaa, että EU vahvistaa kykyään toimia vastaavissa tilanteissa. Esimerkiksi lääkkeiden saatavuus voidaan varmistaa kriisien aikana tehokkaammin EU-tason järjestelmällä kuin kansallisesti. Toimivaltaa ei kuitenkaan pidä siirtää jäsenmailta unionille, eikä EU:n pidä puuttua esimerkiksi terveyspalveluiden järjestelyihin.

“EU:n on pystyttävä vastaamaan turvallisuudestaan”

Suomi haluaisi unionille lisää vaikutusvaltaa maailman tilanteeseen. Se tarkoittaa esimerkiksi vahvempaa yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.

Vastapuolella on esimerkiksi Kiina, joka vahvistaa omaa rooliaan määrätietoisesti. EU:n pitää puolustaa etujaan vahvemmin, Suomi toivoo. Venäjään taas pitää suhtautua yhtenäisesti ja jatkaa nykyisiä pakotteita niin pitkään, kunnes niiden syyt poistuvat.

Suomi haluaa vahvistaa ja kehittää EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa.

“EU:n on pystyttävä kantamaan vastuuta omasta ja lähialueidensa turvallisuudesta”, hallitus toteaa.

“Rikkomusmenettelyt käyttöön”

Jotta unioni voisi kasvattaa rooliaan, sen pitää pysyä yhtenäisenä. Tätä uhkaavat esimerkiksi koronan aiheuttama eriarvoisuus ja oikeusvaltioperiaatteen kyseenalaistaminen monissa jäsenmaissa.

Arvojen rapautumisen estämiseksi Suomi haluaa, että periaatteiden rikkojia myös rangaistaisiin.

Suomi on perinteisesti kantanut huolta oikeusvaltioperiaatteesta, esimerkiksi perusoikeuksien ja demokratian toteutumisesta. Tähän asti esimerkiksi Unkari ja Puola eivät todellisuudessa ole saaneet EU:lta rangaistuksia,

Suomi aikoo edistää unionin vahvistamista toimimalla itse avoimesti ja yhtenäisyyden puolesta.