1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Maaperän ja vesistöjen kunnostus

Kemiran vanhan tehdasalueen rakennuksia puretaan vihdoin Vaasassa – pahoin saastunut Pukinjärvi ja maa-alueet odottavat ympäristölupia

Rakennusten purkutyöt ovat olleet käynnissä parin kuukauden ajan. Saastuneen järven kunnostamista on odotettu vuosia – ja odotetaan ehkä vielä kauan.

Maaperän ja vesistöjen kunnostus
Kemiran vanha tehdasalue Vaasassa (ilmakuva)
Kemiran alueen purkamisessa on huomioitava monia turvallisuusnäkökohtia ja myös historiallisia seikkoja, tietää Kemiran projektipäällikkö Teemu Mattila.

Kaivinkone rouhii tiiliseinää vanhalla Kemiran tehdasalueella Vaasassa.

Nelikerroksinen rakennus murenee palasiksi ja siirtyy kaivinkoneen kauhassa sille tarkoitettuun lajitteluastiaan.

Kemira aloitti vanhan tehdasalueen purkutyöt viime vuoden marraskuussa. Aluksi purku keskittyi asbesti- ja irtaimistopurkuun, mutta nyt on päästy aloittamaan myös massiivipurku, eli seinien kaato.

Pukinjärven alueella on ollut teollisuustoimintaa 1800-luvun lopulta saakka. Kemira toimi alueella vuosina 1945-2013.

Kaivinkone hajottaa tiiliseinää, kaksi henkilöä tarkkailee purkua
Rakennusten purkamisen arvioidaan kestävän koko tämän vuoden.Merja Siirilä / Yle

Iso ja haastellinen purkuprojekti

Reilun 40 hehtaarin tehdasalue kätkee sisäänsä 30-40 erikokoista rakennusta, joista monessa on käsitelty haitallisia aineita. Tämä on otettu huomioon purkua suunniteltaessa.

Alueella on tehty laajat selvitykset rakennuksista ja maaperästä ja kartoitettu haitta-aineet.

– Koska puhutaan kemianteollisuudesta, puhumme kemikaaliturvallisuudesta, työturvallisuudesta, purkuturvallisuudesta, ihmisten suojauksesta ja kaiken jätteen oikeasta käsittelystä, kertoo Kemiran ympäristö-, turvallisuus ja laatuasioista vastaava johtaja Anne Helenius-Heir.

Rakennusten purkamisen arvioidaan kestävän koko tämän vuoden. Vaikka purettavaa riittää, eivät aivan kaikki saa kuitenkaan purkutuomiota.

– Vuonna 1899 rakennettu päärakennus eli aluperin olutpanimona toiminut rakennus jää. Se on ainut suojeltu rakennus täällä, kertoo projektipäällikkö Teemu Mattila.

Purkujätettä kertyy noin 50 000 tonnia, joista 40 000 tonnia betonia ja tiiltä.

30 000 tonnia niistä pystytään uusiokäyttämään.

Kaikki materiaalit lajitellaan tarkasti ja kierrätetään sekä uusiokäytetään mahdollisuuksien mukaan.

Kaivinkone hajottaa tiiliseinää, kaksi henkilöä tarkkailee purkua
Reilun 40 hehtaarin tehdasalue kätkee sisäänsä 30-40 erikokoista rakennustaMerja Siirilä / Yle

Vesistö ja maa-alue odottavat ympäristölupaa

Pukinjärven vesistön kunnostamista on Vaasassa odotettu jo yli kahden vuosikymmenen ajan. Kunnostustöihin ei kuitenkaan päästä vielä, sillä maa-alueeet ja vesistö odottavat ympäristölupaa.

– Tietenkin toivomme, että luvat tulevat kohtuullisen nopeasti, mutta käytännössä kaikki on nyt viranomaisista kiinni. Luotamme heidän asiantuntemukseensa ja työhönsä ja odotamme kärsivällisestisitä, että luvat tulevat, Helenius-Heir kertoo.

Helenius-Heir ei osaa sanoa, kuinka kauan ympäristöluvan saamisessa kestää. Sen hän tietää kuitenkin, että vastaavanlaiset prosessit ovat kestäneet pitkään.

– Moni prosessi kestää vuosia.

Lue seuraavaksi: Teollisuuden myrkyttämä järvi on odottanut kunnostamista 20 vuotta – Ranta-asukas : "Viimeiset 10 vuotta tämä on näyttänyt vastuunpakoilulta"

Ilmakuvaa Pukinjärvestä. Oikealla Kemiran tehdasaluetta.
Kaupungin keskustan kupeessa sijaitsevan järven on arvioitu olevan yksi Suomen saastuneimmista järvistä.Jarkko Heikkinen/Yle

Mitä tapahtuu alueelle?

Kemira omistaa edelleenkin reilun 40 hehtaarin suuruisen tehdasalueen. Alueen uusiokäytöstä on keskusteltu.

Eri vaihtoehtoja on kartoitettu Vaasan kaupungin ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa.

– Tämä on iso alue ja se tarjoaa paljon mahdollisuuksia ja olemme avoimia kaikelle yhteistyölle, Mattila kertoo.

Pukinjärven vesialueen omistaa Vaasan kaupunki.

Kaupungin keskustan kupeessa sijaitsevan järven on arvioitu olevan yksi Suomen saastuneimmista järvistä.

28 hehtaarin kokoisen järven keskisyvyys on vain metrin, syvinkin kohta on vain kolme metriä.

Suurin osa järven haitta-aineista on peräisin Kemiran kemikaalitehtaan toiminnasta. Vanhojen tutkimusten mukaan järvestä on löydetty muun muassa 60 000 – 70 000 kiloa arseenia, 10 000 – 20 000 kiloa kromia, 1 000 – 3 000 kiloa kuparia ja 400 – 800 kiloa elohopeaa.

Aiheesta voi keskustella 31.1.21 kello 23:een asti.

Lue lisää:

Kemira aloittaa suljetun tehtaan rakennusten purkutyöt Vaasassa

Syntyykö hyötykäyttöalue vai kaatopaikka? Kemira ja Vaasan kaupunki eri linjoilla Suomen ehkä saastuneimman järven kunnostamisesta

Kemira hakee lupaa Suomen ehkä pilaantuneimman järven kunnostamiselle Vaasassa

Lue seuraavaksi