1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. kuntavaalit

Ylen kysely: Sosiaalinen media vaikuttaa lähes joka toisen äänestyspäätökseen kuntavaaleissa – tulos yllätti tutkijankin

Korona voi tehdä kuntavaaleista ennennäkemättömät some-vaalit. Mitä seurauksia sillä on?

kuntavaalit
Muista turvavälit -kyltti Vasemmistoliiton vaaliteltalla
Tänä keväänä sosiaalinen media korvaa osittain perinteiset vaaliteltat kampanjoinnissa. Sosiaalinen media vaikuttaa erityisesti nuorten ja naisten äänestyskäyttäytymiseen, selviää Ylen kyselystä. Kirsi Matson-Mäkelä / Yle

Suomalaisista 43 prosenttia arvelee poliitikon toiminnan ja näkyvyyden sosiaalisessa mediassa vaikuttavan kuntavaalien äänestyspäätökseen erittäin paljon tai jonkin verran.

Asia selviää Ylen Taloustutkimuksella teettämästä kyselystä. Erityisesti nuoret, naiset ja uusimaalaiset kertoivat poliitikkojen some-aktiivisuuden vaikuttavan äänestyspäätökseensä.

Tutkija pitää tulosta yllättävänä.

– Eduskuntavaalien jälkeen neljäsosa äänestäjistä arveli sosiaalisen median vaikuttaneen heidän äänestyspäätökseensä. Nyt luku on noussut 40 prosenttiin, se on yllättävän korkea osuus, sanoo viestinnän professori Pekka Isotalus.

Viestinnän professori Pekka Isotalus Karhupuistossa Helsingissä 29.1.2021.
Viestinnän professori Pekka Isotalus.Jorma Vihtonen / YLE

Isotaluksen mukaan sosiaalisen median merkitys on ylipäätään kasvanut vaali vaalilta, mutta korona näyttäisi kiihdyttäneen kehitystä entisestään.

Kysyimme tutkijoilta ja poliitikoilta itseltään, miten sosiaalisen median kasvava merkitys vaikuttaa politiikkaan ja tuleviin vaaleihin.

Vihreiden Suomela: Vuorovaikutteisuus on tärkeää

Kansanedustaja Iiris Suomela (vihr.) kertoo käyttävänsä sosiaalisessa mediassa työpäivästään tunnin tai pari. Suurin osa ajasta kuluu keskusteluun ja viesteihin vastaamiseen.

Ylen kyselyssä sosiaalisen median merkitys oli suurinta juuri vihreiden kannattajien keskuudessa.

– Vuorovaikutteisuus on tosi tärkeää. On hienoa, että meillä on matalan kynnyksen kanava, jota pitkin ihmiset pääsevät tuomaan esiin, millaista muutosta he haluaisivat minun edistävän.

Suomela on huomannut sosiaalisen median saaneen uusia ihmisiä kiinnostumaan politiikasta.

– Erityisesti moni nuori on kokenut puoluepolitiikan vieraaksi, mutta on kiinnostunut yhteiskunnallisista aiheista. Some madaltaa heidän kynnystään osallistua politiikkaan.

Iiris Suomelan Instagram-päivitys
Suomelan mukaan onnistunut sosiaalisen median postaus kansantajuistaa vaikean asian ja tekee politiikasta henkilökohtaista ja helpommin lähestyttävää.

Parhaimmillaan sosiaalinen media voi helpottaa myös uusien ehdokkaiden pääsyä politiikkaan.

– Sosiaalinen media ei vaadi vakiintuneita taitoja tai resursseja, joten se on luonut uusia mahdollisuuksia erityisesti nuorille viestijöille, toteaa poliittisen kulttuurin ja viestinnän tutkija Aleksi Knuutila.

Tämä korostuu erityisesti kuntavaaleissa.

– Kuntavaaleihin osallistutaan usein melko pienillä resursseilla, se tekee sosiaalisesta mediasta ehdokkaille houkuttelevan kanavan.

Kokoomuksen Häkkänen: En käytä tunteja debatoimiseen Twitterissä

Oppositiopuolueista kokoomuksen kannattajat antoivat sosiaaliselle medialle eniten painoarvoa.

Kokoomuksen varapuheenjohtaja, kansanedustaja Antti Häkkänen sanoo kuitenkin viettävänsä sosiaalisessa mediassa "poikkeuksellisen vähän" aikaa – vain puolesta tunnista tuntiin päivässä.

– Jos koko päivän kiivaasti näppäilee somessa, se voi olla pois asioiden huolellisesta pohtimisesta ja vaikkapa lukemisesta.

– Väitän, että valtaosa suomalaisista arvostaa sitä, että poliitikko paneutuu huolella asioihin ja sitten vasta ilmoittaa kantansa.

Kuvakaappaus
Myös Antti Häkkänen julkaisee Instagramissa henkilökohtaisiakin päivityksiä.

Häkkänen arvelee, että hänen näkökulmansa voisi olla erilainen, jos hän olisi tuoreempi poliitikko.

– Jos en olisi toiminut ministerinä tai puolueeni varapuheenjohtaja, en välttämättä saisi perinteisen median kautta ääntäni kuuluviin. Sellaisessa tilanteessa some olisi varmasti tärkeämpi.

Häkkänen kertoo osallistuvansa keskusteluun mieluiten sosiaalisen median ulkopuolella.

– En käytä tunteja debatoimiseen Twitterissä, koska tiedän, että valtaosa suomalaisista ei käytä Twitteriä. Minusta poliitikolla on velvollisuus käydä keskustelua laajan kansanosan kanssa, ei vain äänekkäimmän.

Aleksi Knuutilan mukaan sosiaalisen median korostuminen kuntavaaleissa voi tosiaan muuttaa niiden "tunneilmastoa".

– Somessa konfliktinhakuinen ja vihaisuutta tai pilkkaa herättävä viestintä lyö helpommin läpi. Some on nostanut politiikan lämpötilaa ja tuonut politiikkaan enemmän vastakkainasettelua.

Kuntavaaleista on tulossa somevaalit

Sekä Antti Häkkänen että Iiris Suomela arvelevat sosiaalisen median roolin korostuvan tulevissa kuntavaaleissa.

– Poliitikkojen on tärkeää huomioida, että moni ei syystä tai toisesta lähde kotoa. Silloin on tärkeää olla tavoitettavissa somessa, Suomela toteaa.

– Vaaleja edeltävä kohtaaminen ja keskustelu ovat tärkeä osa demokratiaa. Nyt meidän on yritettävä luoda sille tilaa verkossa.

Tutkija sanoo odottavansa kiinnostuksella, millaisen digiloikan vaalityö tekee kevään edetessä.

– Suomalaisessa politiikassa ei tähän mennessä ole täysin hyödynnetty digitaalisten kanavien mahdollisuuksia. Esimerkiksi amerikkalaisessa politiikassa on jo pitkään pidetty esimerkiksi live-lähetyksiä Instagramissa, Knuutila toteaa.

– Toivoisin, että ehdokkaat olisivat kekseliäämpiä.

Lisää aiheesta:

Koronarajoitukset voivat hankaloittaa uusien ehdokkaiden läpipääsyä kuntavaaleissa, somen merkitys korostumassa

Lue seuraavaksi