1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. rasismi

Jalkapallotähden somemöläytys paljasti hellittelypuheen rasismin Etelä-Amerikassa, jossa "musta" ja "läski" ilmaisevat lempeyttä

Arkea maailmalta: Jalkapalloilija Edinson Cavanin Instagram-kohu nosti kielipoliittisen myrskyn Uruguayssa, kirjoittaa Ylen Latinalaisen Amerikan -toimittaja Johanna Pohjola.

Kuva: Petteri Sopanen / Yle, kuvankäsittely Harri Vähäkangas / Yle

MONTEVIDEO Kaksi someen viattomasti kirjoitettua sanaa Englannissa ovat repineet auki syviä haavoja Atlantin toisella puolen.

Gracias negrito. Niin kiitti Manchester Unitedin uruguaylaishyökkääjä Edinson Cavani loppuvuonna Instagramissa fania, joka oli onnitellut häntä maaleista.

Negrito on mustaa ihmistä tarkoittavan negron diminutiivi ja yleinen hellittelynimi ainakin Uruguayssa ja Argentiinassa myös muille kuin tummaihoisille. Minuakin on kerran kutsuttu negraksi.

Englannin jalkapalloliitto piti Cavanin kommenttia rasistisena ja määräsi tälle sakot ja pelikiellon.

Etelä-Amerikassa englantilaispäätös on raivostuttanut ja hämmästyttänyt. Sitä on pidetty kulttuurisokeana, ja siinä on nähty kieli-imperialistisia sävyjä.

Etelä-Amerikan ja Uruguayn jalkapalloliitot riensivät puolustamaan Cavania, samoin Argentiinan ja Uruguayn kieliakatemiat. Cavanin "tueksi" lanseerattiin myös Gracias Negrito -niminen viini (siirryt toiseen palveluun).

Uruguaylaispelaaja Edinson Cavani pyysi Instagram-kommenttiaan anteeksi ja poisti sen. Kuva: Getty Images

Ulkonäköön perustuvat nimitykset, kuten gordo (lihava) tai flaco (laiha) diminutiivimuotoineen, kuuluvat kanssakäymiseen Uruguayssa ja Argentiinassa. Ne eivät välttämättä viittaa puhuteltavan ulkonäköön vaan viestivät läheisyyttä. (Naisen tapauksessa o on a.)

– Asiakkaat kutsuvat minua pullukaksi (gordita). En tiedä olenko sitä vai en, mutta sana tuntuu luonnolliselta ja luottamukselliselta, lähikaupan normaalipainoinen naismyyjä kertoo.

Myös ystäväni kutsuu hoikkaa poikaansa rakkaudella läskiksi, on kutsunut vauvasta saakka. Poika ei ole kuulemma koskaan protestoinut.

Vastaavasti minä koin ystävän käyttämän negra-ilmaisun läheiseksi ja mukaan ottavaksi. (Läski voisi tosin edelleen tuntua joltakin muulta.)

Mutta miten negriton kokevat ne, joita se konkreettisimmin koskee? Osa tiedotusvälineistä hoksasi kysyä asiaa heiltä, nimittäin Uruguayn afrikkalaisperäiseltä väestöltä.

Afrouruguaylaisia on maan asukkaista noin kahdeksan prosenttia. Suuri osa on naapurista Brasiliasta paenneiden afrikkalaisten orjien jälkeläisiä. Orjuus lakkautettiin Uruguayssa vuonna 1843 ja Brasiliassa Amerikkojen viimeisenä maana vuonna 1888.

Dago Pereira, 8, ja Isabel Ramírez, 62, ovat afrouruguaylaisia. "Syrjinnän vähentäminen on pitkä työ", afrouruguaylaisten kulttuurijärjestöä johtava Ramírez sanoo. Kuva: Johanna Pohjola / Yle

Katugallup afrouruguaylaisten parissa paljastaa, että negrito ei ole niin neutraali sana kuin Cavanin puolustusmyrskyn perusteella saattaisi ajatella.

Sana ilmentää samaan aikaan lempeyttä ja voi silti satuttaa, toteaa puheenjohtaja Isabel Ramírez Casa de la Cultura Afrouruguaya -järjestöstä.

– Vaikka negrito on hellittelynimi, se tekee meistä lapsenomaisia ja perustuu ihonväriin. En minäkään kutsu valkoihoisia blanquitoiksi (pieni valkoinen). Haluan, että minua kutsutaan mieluummin nimelläni, Ramírez sanoo.

Hän muistuttaa, että negro on orjakauppiaiden orjista käyttämä nimitys, kun taas afroamerikkalainen viittaa juuriin, alkuperään ja ihmisarvoon. Järjestö on aiemmin pyytänyt (siirryt toiseen palveluun), että Espanjan kuninkaallinen kieliakatemia poistaisi sanakirjastaan esimerkiksi kovan työnteon ilmaisun "työskennellä kuin musta" (trabajar como un negro).

Opettaja Lucia Martínezin mukaan sanassa on kyse tiedostamattomasta ja rakenteellisesta rasismista: kaikki eivät voi valita, miten haluavat tulla kutsutuiksi.

– Minua on järkyttänyt raivokkuus, jolla uruguaylaiset ovat puolustaneet Cavania ja oikeuttaan negrito-sanaan. Tuntuu kuin ihmiset olisivat sokeita. He eivät suostu näkemään tuskaa ja rasismia sanan takana, Martínez sanoo.

Lucia Martínez (vas.) ja Isabel Ramírez muistuttavat, että sanat voivat olla samaan aikaan helliä ja syrjiviä. Kuva: Johanna Pohjola / Yle

Afrouruguaylaisen opiskelijan Martín Rorran mukaan Cavanin tapaus voisi parhaimmillaan johtaa laajaan keskusteluun rasismista ja kielestä todellisuuden luojana. Niin ei ole kuitenkaan käynyt.

– Asiasta on kohuttu pinnallisesti mutta ei keskusteltu kriittisesti. Ihmisillä on vahvoja reaktioita, mutta heidän on vaikeaa tarkastella syviä asenteitaan, Rorra sanoo.

Monia maanmiehiään avarammin asiaan taisi suhtautua Edinson Cavani itse. Hän poisti Instagram-postauksensa, pyysi sitä anteeksi ja hyväksyi saamansa rangaistuksen protestoimatta – rasismin kitkemisen nimissä.

Lue lisää:

Tutkimus: Afrikkalaisten orjakauppa ja sen julmuudet näkyvät monilla tavoilla Amerikkojen geeniperimässä