Hyppää sisältöön

Järjestöjen hiv-testaus uhkaa loppua Helsingin ulkopuolella – “Pelko on, että tartuntatilanne heikkenee”, sanoo Hivpointin toimitusjohtaja

STEA lopetti järjestöjen hiv-testauksen rahoituksen, koska toiminta kuuluu julkisen terveydenhuollon töihin.

SPR:n hiv-testi kestää noin minuutin ja tulos valmistuu testattavan odotellessa vieressä. Kuva: Petri Aaltonen / Yle

Matalan kynnyksen hiv-pikatestaus loppuu Suomen Punaisen Ristin Plus-pisteissä huhtikuun lopussa. SPR tekee testejä tällä hetkellä Turussa, Kuopiossa, Jyväskylässä, Joensuussa ja Seinäjoella.

Testaus päättyy myös Hivpointin Tampereen pisteellä maaliskuun lopussa ja näillä näkymin Oulussakin tämän vuoden aikana.

Toiminta loppuu, koska valtio katkaisi sen rahoituksen vuodenvaihteessa. Järjestöjen testaukset voivat jatkua vielä vähän aikaa esimerkiksi viime vuonna hankittujen testien turvin.

– Pelko on, että hiv-tilanne heikkenee, jos matalan kynnyksen testauspaikkoja ei saada pidettyä auki, sanoo Hivpointin toimitusjohtaja Jukka Keronen.

“Kunnat pystyvät hoitamaan testit anonyymisti”

Järjestöjen hiv-testausta on rahoittanut Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA. Nyt se on linjannut, ettei rahoitusta enää myönnetä toimintaan, joka kuuluu julkisen terveydenhuollon tehtäviin.

– Olemme katsoneet sosiaali- ja terveysministeriön kanssa, että kunnat pystyvät hoitamaan testit anonyymisti, eikä järjestöjä tarvita tässä enää, sanoo STEAn erityisasiantuntija Panu Viinanen.

STEA on karsinut rahoitusta järjestöiltä aiempaa rankemmin, koska sen jaettavissa olevat veikkausvoittovarat ovat vähentyneet koronapandemian takia. Rahaa on tänä vuonna noin 20 miljoonaa viimevuotista vähemmän.

Syyniin ovat joutuneet erityisesti rajapintakohteet eli avustusta saavat järjestöt, jotka hoitavat julkisen palvelun toimiin kuuluvia tehtäviä.

“Anonyymin testin saaminen julkisella puolella hankalaa”

SPR ja Hivpoint ovat tehneet hiv-testejä ilman ajanvarausta ja anonyymisti. Järjestöjen edustajat pelkäävät, että testeihin hakeutuvien määrä romahtaa, kun toiminta päättyy.

– Jatkossa testi jää aiempaa herkemmin ottamatta ihmisiltä, jotka eivät syystä tai toisesta halua tai pysty hakeutumaan julkisen puolen testiin. Jos tartunnan saanut jättää käymättä testissä, hän on potentiaalinen tartuttaja, sanoo Jyväskylän ja Seinäjoen Plus-pisteiden vastaava Janne Säilä.

Julkisen puolen testejä saattavat Säilän mukaan karttaa esimerkiksi sairaalassa työskentelevät henkilöt tai pienten paikkakuntien asukkaat, koska he pelkäävät tiedon leviävän työpaikalla tai ystävien keskuudessa.

– Olemme kuulleet asiakkailtamme, että anonyymin testin saaminen julkisella puolella on vaikeaa, vaikka sen pitäisi olla mahdollista, Säilä toteaa.,

Tältä näyttää SPR:n käyttämän hiv-pikatestipakkauksen sisältö. Asiakkaan sormesta otetaan verikoe, ja veri sekoitetaan erilaisiin liuoksiin. Kuva: Petri Aaltonen / Yle

Hiv-testiin pääsee nyt ja jatkossakin kuntien terveysasemilla, joiden lakisääteisiin tehtäviin toiminta kuuluu.

– Jos pyytää anonyymiä testiä, se on pystyttävä järjestämään, STEAn Panu Viinanen sanoo.

Anonyymiyden takaa esimerkiksi asiointi naapurikunnan terveysasemalla tai pikatestin teko kotona. Terveysasemilla voidaan Viinasen mukaan myös luoda testin ottajalle kertakäyttöiset henkilötunnukset, jolloin hänen henkilötietonsa eivät tule missään vaiheessa julki.

Kaikki vaihtoehdot anonyymiin testiin eivät kuitenkaan välttämättä onnistu pienimmillä terveysasemilla, Viinanen arvelee.

Vuosittain 160–180 uutta tartuntaa

Hivpoint selvittää kevään aikana, miten matalan kynnyksen testausta voitaisiin toteuttaa myös muualla kuin Helsingissä. Järjestön matalan kynnyksen testaus jatkuu pääkaupungissa, jossa kaupunki lähti rahoittamaan sitä.

Suurin osa hiv-tartunnoista todetaan Helsingissä ja Uudellamaalla, mutta niitä on löytynyt säännöllisesti myös muilla paikkakunnilla järjestöjen testeissä.

– Lisäksi testauspisteiden kautta on saatu neuvonnan piiriin ihmisiä, jotka ovat merkittävässä hiv-tartuntariskissä, Hivpointin Keronen sanoo.

Suomessa todetaan vuosittain 160–180 uutta hiv-tartuntaa. Kaikkiaan tartunnan saaneita on viitisentuhatta ja arviolta 600–800 henkilöä on saanut hivin, mutta ei tiedä siitä.

Hivpoint on tehnyt vuosittain parituhatta hiv-pikatestiä, suurimman osan Helsingissä. Niissä on löytynyt joka vuosi 10–20 tartuntaa, mikä on noin 10 prosenttia Suomessa vuosittain todetuista tapauksista. Homo- ja bi-miesten tartunnoista Hivpointilla on todettu neljännes.

– Vaikka meillä tehdään pieni osa Suomen hiv-testeistä, meillä löydetään iso osa tartunnoista. Lisäksi tartunnat löytyvät meillä keskimäärin kaksi vuotta aiemmin kuin terveyskeskuksissa, Keronen sanoo.

SPR:n Plus-pisteillä on otettu vuosittain 680-1020 testiä 2016-2019, ja niissä on löytynyt yksittäisiä tartuntoja. Viime vuonna testejä otettiin vain vajaat 300 koronarajoitusten vuoksi.

Esimerkiksi Jyväskylässä on testattu vuosittain 120–150 henkilöä. Joinain vuosina ei ole todettu lainkaan tartuntoja, toisina korkeintaan yksi.

– Terveydenhuollossa haarukoidaan tarkemmin, onko altistumista tapahtunut ja syytä testille olemassa. Meillä syyksi on riittänyt se, että pelkää tartuntaa. Pelko voi aiheuttaa inhimillistä kärsimystä, SPR:n Säilä sanoo.

“Musta pilvi positiivisten uutisten yllä”

Hivin ennaltaehkäisytyössä on myös iloisia uutisia, sillä tartuntoja ennaltaehkäisevä prep-lääkitys muuttuu käyttäjille maksuttomaksi heinäkuun alussa.

Hivpointin Keronen korostaa, että eri ennaltaehkäisytoimet muodostavat kokonaisuuden ja toimivat tehokkaimmin yhdessä.

– Jotta maksuttomuudesta saataisiin maksimaalinen hyöty, myös matalan kynnyksen palveluiden pitäisi olla hyvin resursoituja. Tämä järjestöjen testaustoiminnan loppu pyörii mustana pilvenä positiivisten prep-uutisten yllä, Keronen sanoo.

.
.