Pohjoinen napajää sulaa

Pohjoinen jäämeri nähdään jäättömänä jo 2030-luvulla. Jääpeitteen pieneminen tulee vaikuttamaan myös Suomen säähän.

Arktiksen jääpeiton pieneneminen näkyy satelliittikuvissa vuosina 1979 – 2020. (Kuvat ovat syyskuusta, jolloin vuotuinen jääpeite on aina pienimmillään)

1980- ja 1990-luvuilla muutos oli vielä melko pientä, 2000-luvulla sulamisvauhti on kiihtynyt.

1980-luvulla oli merijäätä 22 Suomen verran, 2010-luvulla enää 13:n.

Jää alkaa sulaa joka kevät aikaisemmin ja jäätyminen alkaa joka syksy myöhemmin.

Jään pinta-ala kutistuu. Jää myös ohenee eli sen massa pienenee.

“Arktisen alueen lämmetessä merijään massasta on sulanut jo yli 75 %. Aiemmin alueen jää oli paksumpaa ja myös vanhempaa. 1980-luvulla valtaosa jäästä oli 2-4 vuotta vanhaa, mutta kymmenen viime vuoden aikana niin sanottu monivuotinen jää on käytännössä kadonnut. Jää on lähes pelkästään vuoden ikäistä.” (Petteri Taalas: Ilmastonmuutos, Tammi 2021)

Ilmatieteen laitoksen ja Helsingin Yliopiston tutkijoita on mukana pohjoisen napa-alueen jäätä tutkivassa Mosaic-hankkeessa.

Suomalaiset - osana kansainvälistä tutkimusryhmää - ajelehtivat viime vuonna kuukausikaupalla jäälauttojen mukana.

Tutkimustuloksia julkaistaan myöhemmin, mutta on selvää, että merijääkenttä on haurastunut ja sen ajelehtimisnopeus kasvanut.

Tutkimuslaiva Polarsternin tutka havainnoi jääkenttää yli 50 neliökilometrin alueelta.

Videoon on liitetty yhteen tutkan ottamia kuvia kymmenen minuutin välein.

Railoja ja valleja syntyy koko ajan talvella.

Heinäkuussa otetussa videossa jää liikkuu nopeasti ja on selvästi rakeisempaa.

Matkalla mukana olleen Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Jari Haapalan mukaan jäätiköt tulevat sulamaan ja pohjoinen jäämeri on ensimmäistä kertaa kesällä jäätön jo 2030-luvulla.

Talvisin jäätä taas muodostuu.

Jääpeite pienenee, säteily lämmittää avointa merta ja lämpeneminen voimistuu.

Merijään sulaminen vaikuttaa ilmakehään suurimmillaan syksyllä ja talvella. Vaikutukset ovat kuitenkin monimutkaisia.

Nyt jo on todettu että arktiset pohjoispuhurit ovat leudompia kuin ennen, mutta sulaminen vaikuttaa myös laajemmin.

Vaikutukset näkyvät ilmakehän virtauksissa ja pyrkivät eri osatekijöiden kautta suosimaan korkeapaineiden esiintymistä Suomessa. Tämä aiheuttaa kylmää säätä talvella.

Ilmaston lämmittävät ja kylmenevät vaikutukset pyrkivät kompensoimaan toisiaan, mutta taustalla vaikuttava maailmanlaajuinen lämpeneminen tulee olemaan kuitenkin se vahvin tekijä.

Talvet siis lämpenevät isossa kuvassa voimakkaasti, mutta arktisen lämpenemisen myötä ilmenee jatkossakin yksittäisiä kylmiä talvia tai talvikuukausia.

Jään sulaminen tietää ankeita aikoja esimerkiksi jääkarhuille (siirryt toiseen palveluun), joiden pääravintoa ovat merijään lautoilta pyydystettävät hylkeet.

Myös esimerkiksi mursujen ja norppien elinalue pienenee.

Vaikutusta on myös kasvi- ja eläinplanktonlajeihin ja saman tien koko ravintoketjuun merilintuihin, kaloihin ja valaisiin saakka.

Jään väistyessä rahtilaivat pystyvät yhä useammin seilaamaan Koillisväylää Venäjän yli Aasiaan.

Reitin mataluus ja ajoittainen jäätilanne hillitsevät liikennettä.

Öljyn ja kaasun helpottunut etsintä kuitenkin lisää ympäristöonnettomuuksien, mm. öljyvuotojen, mahdollisuutta.

Mikään ei viittaa siihen, että Arktiksen lämpeneminen lähivuosikymmeninä pysähtyisi.

Tekijät

Anne Borgström

Olli-Pekka Lukka

Jyrki Lyytikkä

Lähteet

  • Valokuvat: Alfred-Wegener-Institut sekä "MOSAiC leg 4 participant".
  • Videot: Tuija Jokinen (Helsingin yliopisto), Jari Haapala (Ilmatieteen laitos ja MOSAiC-tutkimushanke) sekä Alfred-Wegener -instituutti.
  • Tutkijalähteet: Tuija Jokinen (Helsingin yliopisto), Timo Vihma ja Jari Haapala (Ilmatieteen laitos)

Julkaistu 7.2.2021