Hyppää sisältöön

Lasten koronarokotetutkimusten arvioidaan valmistuvan keväällä – rokotusaikatauluista jo varovaisia arvioita

Käynnissä olevat rokotetutkimukset arvioivat, onko koronarokote turvallinen 12–15-vuotiaille nuorille.

Rokotetutkimuskeskuksen johtajan Mika Rämetin mukaan alle 12-vuotiaiden tutkimukset aloitetaan vasta kun tuloksia on saatu ja rokotuksia aloitettu 12–15-vuotiailla. Rämetin mukaan alle 12-vuotiaiden rokotustutkimustuloksia olisi aikaisintaan saatavilla ehkä vuoden 2021 loppupuolella. Kuvituskuva. Kuva: Tiina Jutila / Yle

Koronarokotuksia tutkitaan jo lapsilla, mutta ensimmäistäkään myyntilupaa ei vielä ole 0–15 vuotiaiden rokottamiseen.

Biontechin ja Pfizerin koronavirusrokote on tällä hetkellä ainoa rokote, joka on tarkoitettu yli 16-vuotiaille. Toistaiseksi muiden myyntiluvan saaneiden rokotteiden ikäraja on 18. Useissa maissa lasten rokottamiseen on kuitenkin jo varauduttu.

Myös Suomessa lasten rokotukset voidaan sosiaali- ja terveysministeriön (siirryt toiseen palveluun) mukaan käynnistää, kun rokotteet ovat saaneet myyntiluvan myös lasten rokottamiseen.

16-17-vuotiaat riskiryhmiin kuuluvat saavat Suomessa Biontechin ja Pfizerin rokotteen. Heidän vuoronsa tulee rokotusjärjestyksessä sitten, kun 70-vuotta täyttäneille on tarjottu tätä rokotetta. Valtioneuvoston asetuksessa altistavan sairauden vuoksi riskissä olevat tulevat iäkkäiden jälkeen.

Kysyimme asiantuntijoilta lasten ja nuorten rokottamisen perusteluista ja aikatauluista. Kysymyksiin vastaavat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri Hanna Nohynek ja Tampereen yliopiston Rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet.

Mitä tutkimuksia on tehty tai tekeillä koronarokotteiden tehosta lapsiin tai sopivuudesta 0–15-vuotiaille lapsille?

Rämet: Vielä ei ole julkaistua tietoa. Pfizer laajensi tutkimuksensa yli 12-vuotiaisiin lokakuussa ja Moderna aloitti yli 12-vuotiaiden rokotetutkimukset joulukuussa.

Milloin ensimmäiset 12–15-vuotiaiden rokotetutkimukset valmistuvat?

Rämet: 12–15 vuotiailla tutkimustuloksia voisi olla tulossa jo keväällä Pfizerin ja Modernan rokotteista.

Millaisilla rokoteaihioilla on tutkittu?

Nohynek: mRNA:lla (Biontechin ja Pfizerin ja Modernan rokotevalmisteilla), adenovirusvektoreilla ja proteiiniadjuvanteilla (Novavaxin ja SAnofiGSK:n rokoteaihiot).

Kuinka todennäköistä on, että lapsille jossakin vaiheessa kehitetään oma rokote?

Rämet: Todennäköisemmin käyttöön tulee myös lapsilla joku jo aikuisilla käytössä oleva rokotevalmiste tai tutkimuksessa pitkällä oleva rokoteaihio.

Millainen koronaviruksen tai sen muunnoksen pitäisi olla, että lasten rokottaminen tulisi ajankohtaiseksi?

Nohynek: Sellainen, että lasten sairastuminen olisi yleisempää ja vakavampaa kuin nyt.

Millaisessa tilanteessa lapsia ryhdyttäisiin rokottamaan?

Nohynek: Sitten kun lasten tautitaakka ymmärretään paremmin, samoin heidän roolinsa viruksen levittämisessä ja jos rokote estää hyvin tartuttavuutta, niin se olisi lisäsyy lasten rokottamiselle.

Rämet: Jos virus muuttuu vaarallisemmaksi lapsille tai jos epidemiatilanne sitä vaatii. Jos rokote antaa pitkäaikaisen suojan, voi sen antaa jo lapsille.

Mikä merkitys muilla lasten hyvinvointiin liittyvillä seikoilla tällä hetkellä on lasten rokottamispäätökseen?

Nohynek: Kyllä ne tietysti ovat osana siinä arvioimisessa, mutta tärkeintä on ensin tietää, että rokote todella estää limakalvoinfektiota ja tartuttavuutta. Olisi äärimmäisen tärkeää, että pääsisimme laajentamaan lasten elämänpiiriä ja pääsisimme normaaliin rokottamalla heitä ja sillä tavalla estämään lasten osuutta tartuntaketjuissa.

Onko lapsiryhmiä, jotka hyötyisivät koronarokotteesta?

Nohynek: Riskiryhmiin kuuluvat lapset ja riskiryhmien lähipiiriin kuuluvat lapset.

Minkä ikäinen lapsi on nuorin, joka voi saada rokotteen ja millä perusteilla lapsia rokotetaan?

Nohynek: Monet valmistajat tähtäävät siihen, että rokotekehitys ulottuu imeväisiin asti.

Rämet: Periaatteessa rokotteita voi antaa jo varhaisessa lapsuudessa, jos rokote on turvallinen ja suoja pitkäkestoinen. Tällainen on esimerkiksi vihurirokkorokote, joka annetaan lapsuudessa, mutta jolla suojataan erityisesti raskaanaolevien naisten kehittyviä sikiöitä myöhemmässä elämänvaiheessa.

Onko nykyinen koronavirus tai sen muunnokset sellaisia, että myös lapset tulisi rokottaa niitä vastaan?

Nohynek: Suomessa lasten tautitaakka on toistaiseksi vähäinen, mutta jos virus muuntuu ja jos rokote estää hyvin oireetonta viruksen kantajuutta ja sitä kautta tartuttavuutta, olisi lisää syitä rokottaa. Esimerkiksi Yhdysvalloissa on päätetty rokottaa myös lapset. Siellä lasten sairastuminen koronaan on yleisempää kuin meillä, mikä saattaa johtua suurista eroista eri etnisten ryhmien ja yhteiskuntaluokkien välillä.

Mikä on arviosi, milloin 16–18-vuotiaat rokotetaan?

Nohynek: 16–18-vuotiaat tulevat saamaan rokotteen, mutta vasta kun iäkkäät ja heitä vanhemmat ikäryhmät on rokotettu. Myös riskiryhmään kuuluvat nuoret rokotetaan ennen terveitä nuoria.

Mikä on arviosi, milloin teini-ikäiset eli 12–15-vuotiaat rokotetaan?

Nohynek: Kyllä se syksyyn, loppuvuoteen menee sen vuoksi, että näitä rokoteannoksia on saatu vähemmän kuin on toivottu ja se suurin tautitaakka on ikääntyneissä. Ikä on suurin riskitekijä ja ikääntyneitä on päästävä suojaamaan ja vauhdilla. Sen jälkeen suojataan lääketieteellisiä riskiryhmiä ja vasta sen jälkeen tulevat nuoremmat ikäryhmät.

Milloin lasten rokottaminen Suomessa aikaisintaan tulisi kyseeseen?

Nohynek: Ensin pitäisi olla lapsille myyntiluvallinen rokote, ja sitten myös tautitaakka jota estää, ollaan ensi vuoden puolella.

Rämet: Jo nyt voi tutkimusten ja myyntiluvan puolesta rokottaa periaatteessa yli 16-vuotiaita Biontechin ja Pfizerin rokotteella. Tutkimusten puolesta yli 12-vuotiaita ehkä syksyllä, nuorempien lasten kohdalla menee pidempään.

Ketkä kuuluvat 16–18-vuotiaiden riskiryhmään?

Nohynek: Esimerkiksi Downin syndroomasta tiedetään, että se kymmenkertaistaa vakavan taudin riskin. Riskiryhmässä saattaa olla syöpäsairaita tai nuoria, joilla muuten on vajausta immuniteetissaan. Olemme analysoimassa THL:ssä suomalaista tietoa Suomessa sairastuneista ja heidän riskitekijöistään, ja näitä tietoja käytetään apuna, kun teemme yksityiskohtaisempaa rokotussuunnitelmaa ja -järjestystä.

Mitkä ovat keskeiset eettiset kysymykset lasten rokottamisessa?

Nohynek: Samat kuin aikuisillakin, eli riskianalyysin pitää olla reilusti hyötyjen puolella. Sen lisäksi on kysymys: kuka antaa rokotusluvan, lapsi itse vai hänen vanhempansa vai molemmat yhdessä.

Rämet: Lapsille annettavia rokotteita on täytynyt tutkia lapsilla ja todeta tehokkaaksi ja turvalliseksi.

Mitä erityispiirteitä ja ongelmia lasten rokotetutkimuksessa on?

Rämet: Henkilökunnan tulee olla tottunut toimimaan lasten kanssa. Vaatii myös erityisosaamisen lastentaudeista. Lapset ja nuoret sinänsä ovat erinomaisia tutkimukseen osallistujia.

Miten lasten tutkiminen poikkeaa aikuisten tutkimisesta?

Rämet: Tutkimisessa menee aikaa, koska erityisesti turvallisuuden takaamisen vuoksi eri välianalyyseja joudutaan tekemään paljon. Tutkimus myös aloitetaan vanhemmista lapsista tai nuorista. Jos turvallisuus ja siedettävyys ovat hyviä vanhemmissa testiryhmissä, voidaan edetä nuorempiin lapsiin.

Esimerkiksi Israelissa aiotaan rokottaa myös 16–18-vuotiaat. Onko tämänsuuntaisesta keskusteltu rokotusasiantuntijatyöryhmässä?

Nohynek: Suosituksemme on rokottaa myyntiluvan mukaisesti, eli Biontechin ja Pfizerin rokotetta suositellaan myös meillä tälle ikäryhmälle kunhan muut riski- ja ikäryhmät on rokotettu.

Lue myös:

Uusimmat tiedot koronaviruksesta.