1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Myanmar

Myanmarin armeija kaappasi vallan ja lupaa uudet vaalit ensi vuonna – maan johtaja Aung San Suu Kyi otettiin kiinni

Armeija perustelee pidätyksiä marraskuun vaaleissa ilmenneellä vilpillä.

”Opettelemme lentämään ja nyt armeija katkaisi siipemme”, sanoo myanmarilainen opiskelija
”Opettelemme lentämään ja nyt armeija katkaisi siipemme”, sanoo myanmarilainen opiskelija

Myanmarin armeija kertoo ottaneensa vallan maassa sen jälkeen, kun maan johtaja Aung San Suu Kyi sekä presidentti Win Myint pidätettiin, armeijan lähteet kertovat.

Armeija kertoo julistaneensa maahan hätätilan ja vallan siirtyneen armeijan komentaja Min Aung Hlaingille. Armeijan omistamalla televisiokanavalla lähetetyssä tiedotteessa kerrotaan, että armeija aikoo pitää vallan käsissään hätätilan nojalla yhden vuoden ajan.

Sotilaat vartioivat tiesulkua parlamenttitalon läheisyydessä maanantaina. Kuva: AOP

Vuoden poikkeustilan jälkeen maassa on määrä järjestää demokraattiset monipuoluevaalit, armeija lupaa.

Armeija kertoo tehneensä pidätykset marraskuun vaaleissa ilmenneen vilpin vuoksi.

Ensimmäisenä pidätyksistä kertoivat maan valtapuolueen NLD:n lähteet. Myös puolueen muita johtajia on pidätetty.

Kuva: Harri Vähäkangas / Yle

Puolueen tiedottajan Myo Nyuntin mukaan Myanmarin armeija teki pidätykset varhain maanantaina paikallista aikaa, uutistoimisto Reuters kertoo.

– Tämänhetkisten tapahtumien valossa näyttää siltä, että armeija on tekemässä vallankaappausta, hän lisää.

Nyunt kertoo, että todennäköisesti hänet pidätetään myös.

– Haluan kehottaa kansaa toimimaan lain velvoittamalla tavalla ja välttämään hätäisiä reaktioita, tiedottaja toteaa.

NLD-puolue sanoo Aung San Suu Kyin haluavan sanoa kansalle, ettei se hyväksyisi vallankaappausta, joka veisi maan uudelleen diktatuuriin.

Tietoliikenteessä häiriöitä, pankit suljettu

Myanmarin valtiollinen televisio kertoo Facebook-julkaisussaan, että sillä on teknisten häiriöiden vuoksi ongelmia television ja radion lähetysten kanssa. Maan pankit on suljettu.

Matkapuhelin- ja puhelinyhteydet pääkaupunki Naypyitawissa ja Yangonissa ovat kärsineet häiriöistä, kertoo Reuters. Myös internetyhteyksissä on ollut katkoja koko maassa, kertoo Netblocks-järjestö.

Ihmiset jonottivat pankkiautomaatille suljetun pankin edustalla Yangonissa maanantaina. Kuva: Lynn Bo Bo / EPA

Britannian yleisradioyhtiö BBC:n Kaakkois-Aasian kirjeenvaihtaja kertoo, että Myanmarin pääkaupungin Naypyidawin ja suurimman kaupungin Yangonin kaduilla on sotilaita.

Myanmarin parlamentin oli tarkoitus kokoontua maanantaina ensimmäistä kertaa marraskuun vaalien jälkeen.

Vastalauseita ulkomailta

Armeijan vallankaappaus on tuomittu eri puolilla maailmaa. Yhdysvallat varoittaa Myanmarin armeijaa vastatoimilla, jos pidätettyjä ei vapauteta. Maan uusi ulkominsteri Antony Blinken ilmoitti tiedotteessaan olevansa hyvin huolissaan pidätettyjen tilanteesta.

– Vaadimme Burman sotilasjohtoa vapauttamaan valtion viranomaiset ja yhteiskunnalliset johtajat, ja kunnioittamaan Burman kansan demokraattisissa vaaleissa osoittamaa tahtoa. Yhdysvallat seisoo Burman kansan tukena sen pyrkiessä kohti demokratiaa, vapautta, rauhaa ja kehitystä.

EU:sta Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel ja EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen tuomitsivat vallankaappaukse. Niin teki myös Britannian pääministeri Boris Johnson ja vaati siviilijohtajien vapautusta.

Kiinasta ja Venäjältä otettiin lievemmin kantaa. Kiina toivoi osapuolten ratkaisevan erimielisyytensä, ja Venäjän mukaan tilannetta oli vielä liian aikaista arvioida.

Australian ulkoministeri Marise Payne sanoo, että Myanmarin armeijan on välittömästi vapautettava laittomasti vangitut johtajat. Samalla hän ilmaisee huolensa siitä, että Myanmar on jälleen päätymässä armeijan haltuun.

YK:n pääsihteerin toimisto tuomitsi Myanmarin armeijan toimet "iskuna demokraattista kehitystä vastaan".

Armeija kiisti suunnittelevansa vallankaappausta

Viime viikolla Myanmarin armeijan edustaja kertoi, että armeija ei suunnittele maan perustuslain kumoamista. Huhut mahdollisesta vallankaappauksesta saivat alkunsa aikaisemmin viime viikolla, kun armeijan komentaja Min Aung Hlaing sanoi, että jos perustuslakia ei kunnioiteta, se pitää ehkä poistaa käytöstä.

Myanmarin armeija on toistuvasti väittänyt, että maan marraskuussa pidetyissä vaaleissa esiintyi laajalti vilppiä. Aung San Suu Kyin NLD-puolue sai vaaleissa yli 80 prosenttia äänistä.

Armeijan lausunnon mukaan sen komentajan lausuntoja on tulkittu väärin ja sotilaat ovat täysin sitoutuneita perustuslain ylläpitämiseen.

Perustuslain mukaan armeija saa automaattisesti 25 prosenttia parlamentin paikoista.

Marraskuun vaalit olivat vasta toiset Myanmarissa sotilasvallan päättymisen jälkeen.

Viime viikolla useat maat, Yhdysvallat mukaan lukien, tuomitsivat mahdolliset yritykset muuttaa marraskuussa järjestettyjen vaalien tulosta.

Moni tuomitsi vaalien läpinäkyvyyden puutteen sekä sen, että äänestys estettiin monilla etnisten vähemmistöjen asuttamilla alueilla "turvallisuussyihin" vedoten. Maassa on 37 miljoonaa äänioikeutettua, joista noin 1,5 miljoonalta on viety äänioikeus.

Myanmarin vainotuilta rohingya-muslimeilta on viety kansalaisuus ja siihen kuuluvat oikeudet, myös äänioikeus. Maassa on jäljellä noin 600 000 rohingya-muslimia, joista noin puolet on äänestysikäisiä.

Aung San Suu Kyi kuvattuna viime tammikuussa ennen vallankaappausta. Kuva: Thet Aung / AFP

Ihmisoikeustaistelusta etniseen vainoon

Aiemmin Burmana tunnettua Myanmaria hallitsi sotilasjuntta vuoteen 2011. Tuona aikana Suu Kyi vietti useita vuosia kotiarestissa.

Suu Kyi nähtiin pitkään ihmisoikeusaktivistina, joka antoi vapautensa haastaakseen maan sotilasjuntan. Vuonna 1991 hänelle myönnettiin Nobelin rauhanpalkinto. Sittemmin kuva hänestä ihmisoikeuksien puolustajana on muuttunut.

Suu Kyi johti NLD-puolueen vaalivoittoon myös vuonna 2015. Maan perustuslaki esti Suu Kyita tulemasta maan presidentiksi, sillä hänen lapsillaan on ulkomaan kansalaisuus. Valtionkanslerina toimiva 75-vuotias Suu Kyi nähdään kuitenkin maan todellisena johtajana. BBC:n mukaan Suu Kyi on laajalti suosittu buddhalaisenemmistöisessä Myanmarissa.

Hänen johtaessaan maat sadat tuhannet vainotut rohingya-muslimit ovat joutuneet pakenemaan naapurimaa Bangladeshiin. Suu Kyita aiemmin tukeneet kansainväliset tahot ovat syyttäneet tätä siitä, että tämä ei ole tehnyt mitään raiskausten, murhien ja mahdollisen kansanmurhan estämiseksi. Myanmariin on kohdistunut syytöksiä uskonnollisen vähemmistön kansanmurhasta.

Myanmar itsenäistyi Britannian siirtomaahallinnasta vuonna 1948.

Aiheesta lisää:

Mitä Myanmarin sotilasvallankaappaus ja Aung San Suu Kyin pidättäminen merkitsevät? Kuusi kysymystä Aasian uusimmasta kriisistä

Aung San Suu Kyin puolue murskavoittoon Myanmarin vaaleissa - 1,5 miljoonaa jäi ilman äänioikeutta

Aung San Suu Kyi: Kansanmurhasyytteet epätäydellisiä ja harhaanjohtavia

Kansanmurhasta syytetty Myanmarin johtaja puolustaa maataan tuomioistuimessa – mielenosoittajat kehottivat Suu Kyita häpeämään