1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Myanmar

Mitä Myanmarin sotilasvallankaappaus ja Aung San Suu Kyin pidättäminen merkitsevät? Kuusi kysymystä Aasian uusimmasta kriisistä

Ylen Aasian-kirjeenvaihtaja Kirsi Crowley kokosi yhteen kiinnostavimmat kysymykset ja vastaukset.

Sotilaspoliisit pystyttivät tänään tiesulun Myanmarin parlamenttiin johtavalle tielle. Kuva: Getty Images

Myanmarin armeija kertoi tänään maanantaina nouseensa valtaan sen jälkeen, kun maan johtaja Aung San Suu Kyi sekä presidentti Win Myint pidätettiin. Myanmariin on nyt julistettu poikkeustila.

Yle listasi kuusi kysymystä ja vastausta Aasian uusimmasta kriisistä.

1. Mitä Myanmariin julistettu poikkeustila tarkoittaa?

Poikkeustila tarkoittaa sitä, että Myanmar on palannut sotilaiden valtaan lyhyen demokratiaan pyrkineen ajanjakson jälkeen. Armeija on johtanut maata kovilla otteilla suuren osan sen itsenäisyyden ajasta.

YK:n Myanmarin erikoislähettiläs Tom Andrews
YK tuomitsee Myanmarin tapahtumat

Armeija ei ole irrottanut otettaan vallasta demokratisoitumisen aikanakaan. Neljäsosa parlamentin paikoista ja useita ministeriöitä on ollut sen hallussa.

Nyt armeija näyttää kyllästyneen vallan jakamiseen siviilihallinnon ja erityisesti suositun valtiokanslerin Aung San Suu Kyin kanssa.

Myanmarin asevoimat pidätti maanantaina aamuvarhain Suu Kyin, maan presidentin Win Myintin ja useita muita siviilihallinnon edustajia ja tukijoita.

Myanmarin presidentti Win Myint pidätettiin maanantaina. Arkistokuva. Kuva: Maung Lonlan / EPA

Armeijan televisiokanavan mukaan asevoimat ovat julistaneet maahan vuoden mittaisen poikkeustilan, ja maata johtaa asevoimien komentaja, kenraali Min Aung Hlaing. Armeijan mukaan poikkeustilan lopuksi maassa järjestetään uudet vaalit.

2. Miksi asevoimat ottivat vallan?

Armeija sanoo ottaneensa vallan, koska sen mukaan marraskuun parlamenttivaalit olivat vilpilliset.

Myanmarin armeijan kannattajat juhlivat heiluttelemalla lippuja autojen ikkunoista Yangonin kaupungissa. Kuva: Nein Chan Naung / EPA

Aung San Suu Kyin johtama Kansallinen demokratia -puolue voitti ne ylivoimaisesti. Puolue sai 83 prosenttia äänistä. Armeijan tukema puolue taas kärsi tappion.

Vaalituloksessa kävi selväksi, että Aung San Suu Kyilla on kansan laaja tuki.

Armeijan mukaan hallitus ei kuunnellut sen väitteitä vaalivilpistä. Armeija on väittänyt löytäneensä yli kymmenen miljoonaa vaalirikettä ja vaatinut vaalikomissiota vastuuseen.

Kuva: Harri Vähäkangas / Yle

Kun asevoimien vaatimusta ei noudatettu, komentaja Min Aung Hlaing sanoi, että perustuslaki voidaan perua, jos sitä ei kunnioiteta.

Armeijan TV-kanavalla kerrottiin myös, että vaaleja olisi pitänyt siirtää koronaviruspandemian takia.

3. Olivatko vaalit vilpilliset?

Kansainvälisten ja paikallisten tarkkailijoiden mukaan marraskuussa pidetyt parlamenttivaalit olivat vapaat ja oikeudenmukaiset.

Vaaleja on kuitenkin arvosteltu siitä, että rohingya- ja muut vähemmistöt eivät saaneet osallistua siihen. Lähes kaksi miljoonaa maan 37 miljoonasta äänestäjästä ei saanut äänestää.

4. Kuka pidätetty Ang Sang Suu Kyi on?

Aung San Suu Kyi nousi demokratia-aktivistista Myanmarin johtajaksi viisi vuotta sitten.

Suu Kyi on Myanmarin itsenäisyyden puolesta taistelleen ja surmansa saaneen kenraali Aung Sanin tytär. Aung San Suu Kyi ryhtyi vapaustaistelijaksi Burman sotilasjunttaa vastaan. Hän sai Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 1991.

Aung San Suu Kyille pidätys toistaa historiaa. Kun hänen Kansallinen demokratia -puolueensa voitti vaalit vuonna 1990, armeija mitätöi vaalituloksen ja Suu Kyi vietti 15 vuotta kotiarestissa.

On epäselvää, missä maanantaina pidätetty Suu Kyi on parhaillaan.

Valtionkansleri Aung San Suu Kyin nykyistä olinpaikkaa ei tiedetä. Kuva: Thet Aung / AFP

Suu Kyi johti NLD-puolueensa vaalivoittoon vuonna 2015 maan ensimmäisissä vapaissa vaaleissa 25 vuoteen. Hänet nimitettiin valtionkansleriksi ja ulkoministeriksi.

Aung San Suu Kyi on joutunut taiteilemaan armeijan vaikutusvallan alla maan demokratiakehityksestä huolimatta.

Maailma paheksui Aung San Suu Kyitä kyvyttömyyttä tuomita Myanmarin armeijan vaino rohingya-vähemmistöä kohtaan. Muun muassa ihmisoikeusjärjestö Amnesty perui hänelle myöntämänsä ihmisoikeuspalkintonsa ja Kanada mitätöi Kyin kunniakansalaisuuden.

5. Miten muu maailma on suhtautunut vallankaappaukseen?

Kansainvälinen yhteisö on ollut enimmäkseen tyrmistynyt vallankaappauksesta.

YK:n pääsihteeri Antonio Guterres sanoi vallankaappausta vakavaksi iskuksi demokratialle.

Yhdysvaltain ulkoministeri Antony Blinken vaati vapauttamaan johtajat ja kunnioittamaan demokraattisten vaalien tulosta. Australia ja Singapore ovat tuominneet tapahtuneen.

Japanissa asuva myanmarilainen osoittaa Tokiossa mieltään repimällä armeijan komentajan Min Aung Hlaingin kuvan. Kuva: Franck Robichon / EPA

Myanmarin lähialueella Thaimaa ja Kambodža kuittaavat vallankaappauksen Myanmarin sisäiseksi asiaksi.

Myanmarin rajanaapuri Kiina toivoi, että osapuolet voivat käsitellä erimielisyytensä perustuslain puitteissa turvaten maan vakauden. Ulkoministeriön edustaja Wang Wenbiun totesi, että Kiina tutkii tilannetta parhaillaan ymmärtääkseen sen paremmin.

Vallankaappauksen voi kuitenkin nähdä hyödyttävän Kiinaa suurvaltojen taistelussa vaikutusvallasta Kaakkois- ja Etelä-Aasiassa.

Kiina toimitti aseita Myanmariin sotilasjuntan hallinnon aikana. Demokratiakehityksen myötä Myanamarin suhteet Yhdysvaltoihin, Japaniin ja Etelä-Koreaan lähenivät.

Rohingya-kriisin alettua länsi tuomitsi Myanmarin, mutta Myanmarin suhteet Kiinaan lämpenivät jälleen.

Kiinan johtaja Xi Jinping vieraili Myanmarissa viime vuoden alussa. Tavatessaan Aung San Suu Kyin he allekirjoittivat sopimuksia yhteisprojekteista Vyö ja tie -hankkeesta.

6. Miten sotilasvallankaappaus vaikuttaa rohingya-vähemmistön tilanteeseen?

Sotilasvallankaappaus vaikeuttaa rohingya-vähemmistön jo ennestään kurjia oloja.

Myanmar ja Bangladesh ovat neuvotelleet vainotun rohingya-väestön palauttamisesta Myanmariin. Bangladeshissa asuu 1,1 miljoonaa rohingyaa, jotka pakenivat armeijan hyökkäyksiä reilut kolme vuotta sitten.

Rohingyat uskaltautuvat vaarallisille merimatkoilla päästäkseen hakemaan turvapaikkaa esimerkiksi Thaimaasta tai Malesiasta. Ainakin 15 rohingyaa hukkui Bengalinlahdella helmikuussa 2020. Kuva: EPA

Ennen pakoaan muslimivähemmistö oli elänyt suljetuilla leireillä Myanmarin armeijan julman vainon kohteena vuosikausia. YK on luokitellut rohingya-väestön vainon “oppikirjaesimerkiksi etnisestä puhdistuksesta”.

Vainotut rohingyat ovat vedonneet kansainväliseen yhteisöön, jotta se auttaisi demokratian palauttamisessa Myanmariin. Rohingyojen edustaja Dil Mohammed sanoi uutistoimisto Reutersille puhelimessa Dhakasta, että sotilasvallankaappaus on yritys tappaa demokratia.

Rohingyakansaan kuuluva 3-vuotias Estehara asuu Malesiassa.
Video: Keitä ovat Myanmarin rohingyat?

Lue lisää:

Myanmarin armeija kaappasi vallan ja lupaa uudet vaalit ensi vuonna – maan johtaja Aung San Suu Kyi otettiin kiinni

Aung San Suu Kyin puolue murskavoittoon Myanmarin vaaleissa - 1,5 miljoonaa jäi ilman äänioikeutta

Essee: Miksi Suomi avasi lähetystön maahan, jota syytetään rotuerottelusta? Rauhannobelistin johtama Myanmar sai rumat kasvot