Jättimäinen alue vapautuu rakentamiselle Etelä-Helsingissä ja muuttaa merellisen maiseman täysin – tutkija: “tässä rakennetaan lähiökaupunkia”

Helsingin kaupunki uskoo, että rakennusfirmat keksivät Eteläsataman alueelle parhaan mahdollisen suunnitelman.

Rakentamiseen vapautuva alue alkaa Eteläsataman eteläpuolelta ja päättyy Kolera-altaalle Kauppatorin kupeeseen. Kuva: Suomen Ilmakuva / Helsinki Marketing, Jyrki Lyytikkä / Yle

Kansallismaiseman muokkaus jatkuu Helsingissä. Kauppatorin ympäristön ilme muuttuu todennäköisesti dramaattisesti lähitulevaisuudessa, kun Makasiinirannan ja Olympiarannan rakentaminen käynnistyy.

Alue on tuttu Vanhasta kauppahallista ja ruotsinlaivoista. Se on Laivasillankadun ja merenrannan välinen kaistale, joka alkaa Kauppatorilta ja päättyy Olympiaterminaalin eteläpuolelle.

Alueelle on kaavailtu uutta arkkitehtuuri- ja designmuseota, mutta se on todennäköisesti vain pieni osa alueelle nousevaa rakennusten kokonaisuutta. Tarjolle tuleville tonteille on mahdollista rakentaa parikymmentä metriä merenpinnasta nousevia taloja ja jopa sitä korkeampia, jos perustelut ovat riittävän painavia.

Helsingin kaupunki järjestää alueesta laatu- ja suunnittelukilpailun tänä keväänä, ja alueen suunnittelun periaatteet on jo julkaistu.

Kaupungin järjestämä kilpailu on tarkoitettu rakennus- ja kiinteistöalan yrityksille tai niiden muodostamille konsortioille. Samalla idealla etsittiin Keski-Pasilan pilvenpiirtäjille tekijää.

Yle kertoi aiemmin tänä vuonna, miten Keski-Pasilaan suunnitellut pilvenpiirtäjät muokkaavat merellisen Helsingin siluettia. Merellinen Helsinki on yksi Suomen hienoimmista kansallismaisemista (siirryt toiseen palveluun), ja seuraavaksi se muuttuu C. L. Engelin suunnitteleman empirekeskustan tuntumassa.

Kauppatorin ja Olympiaterminaalin eteläpuolelle rajatun alueen sisälle jää kolme kulttuurihistoriallisesti arvokasta rakennusta, jotka pitää säilyttää alueen suunnitelmissa: 1800-luvun lopulla avattu Vanha kauppahalli, vuoden 1952 kesäolympialaisiin valmistunut Olympiaterminaali sekä sen vieressä oleva Satamatalo.

Kun Makasiiniterminaali puretaan ja autolauttaliikenteen rekkaralli siirtyy Eteläsatamasta muualle, rakentamiseen vapautuu lisää tilaa. Vanha kauppahalli, Satamatalo ja Olympiaterminaali säilyvät Makasiinirannan ja Olympiarannan laatu- ja suunnittelukilpailussa. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ympäristöön nousee uudisrakennuksia. Kuva: Jyrki Lyytikkä / Yle

Avoin tila päättyy museoon

Helsingin kaupungin johtava arkkitehti Marjaana Yläjääski kertoo, että Helsingin kaupunki etsii alueen laatu- ja suunnittelukilpailussa “kokonaisvaltaista, eheää sekä kaupunkikuvallisesti ja rakentamisen laadultaan korkeatasoista ratkaisua, jossa on monipuolisesti toimintoja ja joka on myös toteuttamiskelpoinen”.

Kiinnostavaa on, että alueen suunnittelun periaatteissa ei puhuta rakennusoikeuden määrästä lainkaan. Vain museolle on tehty enintään 9 000 neliön varaus, ja siinä kaikki.

Se tarkoittaa, että alueelle voisi periaatteessa nousta vaikka kuinka monta uudisrakennusta.

Makasiinirannan ja Olympiarannan suunnittelua seurannut kaupunkitutkija Kaarin Taipale muistuttaa, että suunnittelun kohteena oleva alue on yhtä suuri kuin Pohjoisesplanadin ja Aleksanterinkadun väliin jäävä korttelijono Kolmen sepän patsaalta Katajanokan kanavalle.

– Se on mittakaava, josta nyt puhumme. Ja silloin kysymys on tietysti se, miten tiiviisti tämä alue ylipäätään halutaan rakentaa.

Taipale on Arkkitehti-lehden entinen päätoimittaja ja Helsingin kaupunginvaltuuston sosiaalidemokraattisen ryhmän varajäsen. Hän vastusti Guggenheim Helsinki -hanketta äänekkäästi. Uutta arkkitehtuurin ja designin museota kaavaillaan samalle tontille.

– Museohan on vain hyvin pieni osa tästä koko kehittämishankkeesta, Taipale toteaa.

Hän ihmettelee Makasiinirannan ja Olympiarannan alueen suunnittelun ulkoistamista rakennuttajille.

– Minusta se on tässä kaikkein keskeisin kysymys. Että etenemmekö pitkällä aikavälillä rauhallisesti kaupungin omilla ehdoilla vai lähdemmekö siitä, että sijoittaja tietää parhaiten, Taipale toteaa.

– Koska tästä tulee sijoittajahanke, sijoittajia tietysti kiinnostaa rakentaa tähän niin paljon kuin mahdollista, Taipale sanoo.

Vanhan kauppahallin eteläpuolelle kaavaillusta arkkitehtuuri- ja designmuseosta tulee alueen merkkirakennus, ja mahdollisesti ainoa uudisrakennus, joka on kokonaan avoin kaupunkilaisille. Kuva: Jaani Lampinen / Yle

Kaupungin johtavan arkkitehdin Yläjääskin mukaan kaupunki hakee alueelle museotoimintoja tukevia muita toimintoja. Ne voivat hänen mukaansa olla liike-, palvelu- tai toimitilarakentamista sekä myymälöitä.

Myös hotelli on mahdollinen. Alueelle ei tule asuntoja.

– Toivomme katutasoon luonteeltaan avoimia toimintoja, kuten myymälöitä, kahviloita ja ravintoloita. Saamme niillä alueelle viihtyisää kävely-ympäristöä, Yläjääski toteaa.

Alueelle kaavaillusta arkkitehtuuri- ja designmuseosta tulee alueen merkkirakennus, ja mahdollisesti ainoa uudisrakennus, joka on kokonaan avoin kaupunkilaisille.

– Museo muodostaa päätteen Kauppatorin avoimelle tilalle, ja vasta sen jälkeen alkaa muu rakentaminen, Yläjääski sanoo.

Yhdeksän tuhannen neliön kokoinen museorakennus on neliöiltään suurin piirtein samankokoinen kohde kuin Alvar Aallon suunnittelema “sokeripala” eli Enso Gutzeitin pääkonttori Katajanokalla.

Satamatoimintojen keskittämisajatus mahdollistaa alueen täysimääräisen kehittämisen maankäytöllisesti, sanoo johtava arkkitehti Marjaana Yläjääski Helsingin kaupungilta. Kuva: Jaani Lampinen / Yle

Rekkaralli siirtyy muualle, rakentamiselle lisää tilaa

Suunnittelukilpailun kohteena oleva Makasiinirannan ja Olympiarannan alue on tarkoitus siivota lähivuosina autolauttaliikenteeltä. Yle kertoi tammikuun alussa, että ruotsinlaivat ja Tallinnan-laivat on tarkoitus siirtää lähivuosina muihin Helsingin satamiin, jos kaupunginhallituksen esitys menee läpi valtuustossa. Lisäksi tiensä päähän rakennuksena tullut Makasiiniterminaali puretaan. Se tarkoittaa suunnittelukilpailuun osallistuville rakennusfirmoille lisää rakennettavaa maata, kun rekkaliikenne poistuu alueelta autolauttojen mukana.

– Satamatoimintojen keskittämisajatus mahdollistaa alueen täysimääräisen kehittämisen maankäytöllisesti, johtava arkkitehti Marjaana Yläjääski toteaa.

Satama ei täysin kuole, sillä rantaan on tarkoitus jättää paikat kansainvälisille risteilyaluksille. Niiden lisäksi sinne voi myös tulla laiturialueita ja terminaali pika-aluksille.

Makasiinirannan ja Olympiarannan rakentaminen alkaa Yläjääsken mukaan “aika läheltä” Laivasillankatua. Uudisrakennusten korkeudeksi on määritelty 20 metriä meren pinnasta. Se tarkoittaa Yläjääsken mukaan kolmikerroksisia taloja, mutta ne voivat olla myös korkeampia.

– Korkeudesta voisi poiketa vain silloin, jos ratkaisu pystyy säilyttämään suunnitteluperiaatteissa määriteltyjä arvoja ja tuottamaan korkeammalla (kuin 20 metriä) rakentamisella jotain lisäarvoa tähän kokonaisuuteen, Yläjääski toteaa.

Yksi arvoista on merellinen Helsinki, kansallismaisema, jota alueen rakentaminen väkisin muuttaa. Lisäksi alue on osa valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä. Ja näiden päälle tulee vielä Suomenlinnan suojavyöhyke, johon alue kuuluu. Suomenlinna on Unescon maailmanperintökohde.

– Nämä ympäristön arvot tuottavat sellaisen raamin, jonka sisällä alueen kehittäminen voi tapahtua, Yläjääski sanoo.

Koska tästä tulee sijoittajahanke, sijoittajia tietysti kiinnostaa rakentaa tähän niin paljon kuin mahdollista, kaupunkitutkija Kaarin Taipale sanoo. Kuva: Jaani Lampinen / Yle

“Kruununjalokivi sijoittajan salkkuun”

Kaupunkitutkija Kaarin Taipale muistuttaa, että suunnittelun periaatteista huolimatta alueen rakentaminen muuttaa kansallismaisemaa todella paljon.

– Se muuttaa sen täydellisesti. Esimerkiksi Tähtitorninmäestä tulee näkymään enää puiden huippuja, kun kadunvarteen tulee talorivi, jonka korkeus on viisi kerrosta, ja siitä voi vielä tehdä poikkeuksia ylöspäin.

Taipale uskoo, että sijoittajat repivät alueesta kaiken irti.

– Koska sijoittaja haluaa mahdollisimman paljon rakennusoikeutta, niin kyllä niitä poikkeuksia korkeuden suhteen varmaan sitten löytyy, Taipale sanoo.

Hän ihmettelee alueen suunnittelun periaatteita.

– Tässä rakennetaan jonkinlaista lähiö- ja korttelikaupunkia sen sijaan, että rakennettaisiin kansallismaisemaa, Taipale sanoo.

Hänen mielestään Eteläsataman alueelle suunniteltu rakentaminen sopisi paremmin Keski-Pasilaan tai Kalasatamaan.

– Juuri tämä alue ,Eteläsatama, tuntuu siihen erityisen herkältä, Taipale toteaa.

Hän ihmettelee Helsingin kaupungin innostusta ulkoistaa kaupunkisuunnittelu rakennusfirmoille. Kyse on kansainvälisestä trendistä, joka alkaa näkyä Suomessa jo pikkukaupungeissakin.

– Uudesta Makasiinirannan ja Olympiarannan kokonaisuudesta tulee kruununjalokivi sijoittajien salkkuun sen sijaan, että se olisi sitä kaupungin omassa salkussa pitkällä tähtäimellä, Taipale harmittelee.

Makasiinirannan ja Olympiarannan laatu- ja suunnittelukilpalun jury on määrä valita maaliskuussa. Palkintolautakuntaan on tarkoitus ottaa mukaan sekä Suomen arkkitehtiliiton että Suomen maisema-arkkitehtiliiton edustajat.

Kilpailun ensimmäisen vaiheen voittaja on selvillä näillä näkymin vuoden 2022 aikana. Sen jälkeen suunnitelmia tarkennetaan ja alueen asemakaavoitusta jatketaan yhteistyössä alueen tulevan toteuttajan kanssa. Alueen rakentaminen alkaa näillä näkymin aikaisintaan vuonna 2025.

Vanhan kauppahallin eteläpuolelle kaavaillulle arkkitehtuuri- ja designmuseolle järjestetään myöhemmin oma arkkitehtuurikilpailu.