1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. vieroitushoito

27-vuotiasta narkomaania pelottaa retkahtaminen, koska hän ei saanut jatkaa laitoshoidossa – päihdepalveluissa on isoja alueellisia eroja

Edes valvova viranomainen Valvira ei tarkkaan tiedä, millaisia päihdepalveluita kunnissa on tarjolla. 

Patrik Lindblomin tavoite oli kuntoutua laitoksessa perusteellisesti, mutta Vantaa päätti jatkaa hoitoa avopalveluna. -Minä olen pöyristynyt siitä, että nyt sitä apua ei anneta, kun minä sitä vilpittömästi pyydän. Kuva: Heikki Haapalainen / Yle

Päihdepalveluiden tarjonta on Suomessa monenkirjavaa. Se millaista hoitoa päihderiippuvainen saa, on kiinni hänen kotikunnastaan.

Kunnat ja kuntayhtymät tekevät päihdepalveluita koskevat päätökset itsenäisesti.

Tässä kohtaan kuvaan astuu mukaan kuntien rahatilanne. A-klinikka Oy:n lääketieteellinen johtaja ja toimitusjohtaja Kaarlo Simojoki näkee työssään aitiopaikalta suomalaisen päihdepalvelukentän sirpaleisuuden kunnissa.

– Yhtenäistä tapaa ei ole. Käytössä oleva budjetti saattaa vaikuttaa linjauksiin.

- Nyt minun pitäisi periaatteessa kyetä kantamaan vastuu itestäni ja pojastani - koko paketista. Että siinä ei ole varaa niin kuin yhteenkään virheeseen, Patrik Lindblom pohti kotiutuksen kynnyksellä. Kuva: Heikki Haapalainen / Yle

Yksi esimerkki, mihin tilanne voi johtaa on osunut vantaalaisen narkomaanin kohdalle.

27-vuotias Patrik Lindblom vietti hiljattain kolme kuukautta laitoshoidossa Pohjois-Karjalassa Vantaan kaupungin kustantamana.

Huumeista eroon pyrkivä pienen pojan isä koki tarvitsevansa lisää laitoshoitoa, mutta sitä ei myönnetty.

Vantaan kaupungin näkemyksen mukaan hoidon tavoitteet voidaan saavuttaa myös kotoa käsin eli avokuntoutuksena.

– Olen käyttänyt yli kymmenen vuotta suonensisäisiä huumeita, eikä siitä elämästä eroon pääseminen onnistu hetkessä.

Paluu takaisin arkeen hirvittää. Lindblom kertoo, että avohoidossa hän hakee joka aamu korvaushoitolääkkeitä Helsingin Sturenkadun pisteestä samanaikaisesti muiden huumeidenkäyttäjien kanssa.

– Siellä on porukkaa jonoksi asti. Osa heistä käyttää yhä. Retkahtamisen riski on suuri. Se pelottaa.

Lindblom teki Vantaan kaupungin päätöksestä oikaisuvaatimuksen. Peruste, miksi jatkoa ei myönnetty, jäi huumeriippuvaiselle epäselväksi.

Ryhmissä ja kuntosalilla käyminen olivat Patrik Lindblomille tärkeitä asioita laitoskuntoutuksen arjessa. Oma huone tarjosi tarvittaessa omaa rauhaa. Kuva: Heikki Haapalainen / Yle

Päihdehuoltolain mukaan palveluja on annettava henkilön, hänen perheensä ja muiden läheistensä avun, tuen ja hoidon tarpeen perusteella. Asiakasta on kuultava ja hänen etunsa huomioitava.

– Kysymys on rahasta eikä siitä, mitä tarvitsen. Kaupunki on linjannut, että yli kolmen kuukauden laitoskuntoutusta ei myönnetä, kertoo Lindblom ja näyttää asian vahvistavaa sähköpostia.

Sähköpostissa lukee, että Vantaan päihdepalveluiden yleinen linjaus on, ettei yli kolmen kuukauden kuntoutuksia myönnetä. Kirjeen on allekirjoittanut päihdepalveluiden ostopalvelukoordinaattori.

Vantaan päihde- ja mielenterveyspalveluiden palvelupäällikkö Hanna Ahokas kieltää väitteen laitoskuntoutuksen pituutta koskevasta linjauksesta.

– Ei pidä paikkaansa. Vantaalla ei rikota päihdehuoltolakia, eikä ole mitään kategorista rajaa laitoskuntoutuksen pituudelle, Ahokas vakuuttaa.

Palvelupäällikön mukaan hoidon tarve arvioidaan aina yksilöllisesti yhdessä asiakkaan, hoitopaikan ja tilaajan kanssa.

– Avohoito on Vantaalla ensisijainen hoitomuoto, Ahokas toteaa.

Ahokas epäilee, että sähköpostiviestin ja väitteen takana on vaikeuksissa oleva palveluntarjoaja, jolla on pulaa asiakkaista.

Vantaan kaupunki ohjasi Patrik Lindblomin laitoksesta jatkopolkua pitkin avopalveluihin, joita on tarjolla neljänä päivänä viikossa.

Peruste, miksi jatkoa laitoshoidolle ei myönnetty, jäi Patrik Lindblomille epäselväksi. Kuva: Heikki Haapalainen / Yle

“Päätöksen perustelun pitää olla hyvä”

Päihderiippuvaisten laitoskuntoutusta järjestävien yrittäjien mukaan myös muissa kunnissa on linjattu laitoskuntoutuksen maksimipituus 2–3 kuukauteen.

Tällaista aikakattoa ei saisi olla. Asiaa ohjaa laki, muistuttavat sekä Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n päihdeasiamies Tuula Sillanpää sekä Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valviran ylitarkastaja Lilli Autti.

Palvelutarpeen arvion tekee kunnasta riippuen esimerkiksi sosiaalitoimi.

– Laitoskuntoutusta täytyy saada myös pidempään, jos se on tarpeen asiakkaan hoidon ja kuntoutumisen kannalta, sanoo Autti.

– Kirjallisiin päätöksiin voi aina hakea muutosta: ensin oikaisuvaatimus ja sitten valitus, toteaa Sillanpää.

A-klinikan mukaan ristiriitaa aiheuttaa usein se, että päätöksiä perustellaan heikosti eikä päihdekuntoutuja ymmärrä, miksi jatkoa ei ole myönnetty.

– Tämä on oikeusturvakysymys. Eli perustelu sille, miksi tukea ei ole myönnetty, pitää olla hyvä. Ei riitä, että ei ole tarvetta vaan vaihtoehto pitää olla, toteaa Kaarlo Simojoki.

Kuntien päihdepalvelut ovat pahimmillaan jäykkiä ja joustamattomia. Ja hoidon suunnittelu on hankalaa, kun hoitojaksot ovat lyhyitä, toteaa A-klinikka Oy:n toimitusjohtaja ja työelämäprofessori Kaarlo Simojoki. Kuva: Tiina Jutila / Yle

Takavuosien pitkät laitosjaksot ovat muuttuneet viikkojen pätkiksi

Lain mukaan päihdepalvelut tulee järjestää ensisijaisesti avohuollon toimenpitein.

Valviran Lilli Autin mukaan suurin osa kunnista myöntää laitoskuntoutusta yleensä 4–6 viikkoa. Jatkoaikaa voi saada erillisellä hakemuksella kuukausi kerrallaan.

Laitoskuntoutuksen osalta yksi epäkohta on lyhytjänteisyys. Kun kuntoutusta myönnetään vain kuukausi kerrallaan, on hoidon suunnittelu hankalaa ja tilanne kuntoutujalle stressaava.

Vielä kymmenen vuotta sitten puolen vuoden laitoskuntoutus oli yleistä. Mutta nykykäsityksen mukaan pitkän laitoskuntoutuksen tarve on harvinaista mutta ei poikkeuksellista.

Tarpeet ovat yksilöllisiä.

– Tässä tulee esiin kunnallinen jäykkyys, jos yksilöllistä joustovaraa ei löydy, toteaa Kaarlo Simojoki.

Simojoen mukaan pitkä laitoskuntoutus voi kääntyä itseään vastaan, mutta silti se ei saisi olla poissuljettua:

– Pitkä kuntoutusjakso laitoksessa voi olla tarpeellinen pitkän huumetaustan omaavalle tai vastasynnyttäneelle äidille.

Tarkkaa tietoa kuntien myöntämän laitoskuntoutuksen pituudesta tällä hetkellä ei ole olemassa, koska esimerkiksi Kela ei tilastoi kuntoutusrahan osalta kuntoutuksen pituutta.

Kunnilla "aika vapaat kädet"

Sosiaali- ja terveysministeriön lääkintäneuvos Helena Vorma vahvistaa, että päihdepalvelujen järjestämisessä kuntien välillä on suuria eroja.

Osa kunnista ja kuntayhtymistä järjestää palvelut itse ja osa ostaa ne yksityiseltä yritykseltä. Lisäksi palveluita tarjoavat järjestöt ja säätiöt.

Laajin skaala kuntien välillä lienee päihderiippuvaisten avokuntoutuksessa. Erot voivat liittyä palvelujen, kuten esimerkiksi opioidikorvaushoidon saatavuuteen.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja Valvira alkavatkin tänä vuonna tutkia päihdepalveluita ja niiden toimivuutta. Valvira keskittyy avohoidon perkaamiseen.

– Kunnilla on aika vapaat kädet järjestää päihdepalveluita. Nyt tiedonkeruun avulla halutaan tarkastella, miten palveluketjut toimivat ja onko tarpeellisia palveluita tarjolla kunnissa, toteaa ylitarkastaja Lilli Autti Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvirasta.

Valvira kerää ensin tietoa kotoa käsin tapahtuvan eli avokuntoutuksen palveluista. Valvontatoimenpiteitä on luvassa ensi vuodesta alkaen. THL taas on käynnistämässä laitoskuntoutusta koskevan tutkimuksen.

Kuva: Heikki Haapalainen / Yle

Päihdehuoltolaki on aikansa elänyt ja vaatii päivittämistä

Päihdehuoltoa ohja päihdehuoltolaki, joka on vuodelta 1987.

Laki on auttamatta vanha, ja vaatisi se Valviran Lilli Autin mukaan uudistamista.

Lakimuutos lähtikin jo liikkeelle, mutta unohtui sote-uudistuksen jalkoihin.

– Päihdehuoltolain uudistamista tulisi jatkaa ja katsoa, miten sitä voidaan täydentää ja miten turvataan, että päihdekuntoutuja voi päästä heti palvelujen piiriin ja saada myös tarvitsemaansa laitoskuntoutusta, Autti toteaa.

Nykytilanteessa ihmisten yhdenvertainen mahdollisuus saada palveluita asuinpaikasta riippumatta ei toteudu aina päihdepalveluidenkaan osalta.

– Nyt pitää arvioida, miten riittävät ja laadukkaat palvelut voidaan jatkossa taata asuinpaikasta riippumatta ja että tulevat sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukset sen mahdollistavat, Autti sanoo.

Juttua korjattu 4.2.2021 klo 11: Tarkennettu ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n määritelmää ja oikaistu päihdeasiamies Tuula Sillanpään etunimi.

Juttua korjattu 8.2.2021 klo 10.30: Korjattu kahdesta kohdasta jutussa, että Kaarlo Simojoki ei ole töissä A-klinikkasäätiössä vaan A-klinikka Oy:n toimitusjohtaja, lääketieteellinen johtaja ja päihdelääketieteen työelämäprofessori.

Lue lisää:

Kaapo saa huumehoitoa, jonka ansiosta hän voi käydä töissä ja elää tavallista elämää – uusi pistoslääke valtasi suomalaiset päihdeklinikat

Nuoria huumeiden ongelmakäyttäjiä on enemmän kuin ikinä, paljasti tutkimus – virkamies kertoo, mikä kaikki on pöydällä asian ratkaisemiseksi