1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Lumenkaatopaikka

Helsinki kippaa likaista katulunta mereen nyt yötä päivää – katso videolta, kuinka uusin värkki, verhopuomi, estää roskien leviämisen

Ympäristöjärjestö WWF:n mukaan puhdistamattomat hulevedet ovat yksittäistä lumenkaatopaikkaa suurempi ongelma meriluonnolle.

Lumenkaatopaikka
Lunta kipataan mereen 24/7 Helsingin Hernesaaressa
Lunta kipataan mereen 24/7 Helsingin Hernesaaressa

Helsingin Hernesaaressa sijaitseva lumenkaatopaikka nousee keskusteluihin jokaisena lumisena talvena. Paikan ympäristökuormitus on kiistaton, mutta WWF:n meriasiantuntijan Anna Soirinsuon mukaan todellinen häpeäpilkku sijaitsee kaupungin hulevesissä: ne huuhtoutuvat ympäri vuoden puhdistamattomina mereen.

Ongelma on valtakunnallinen, ei pelkästään Helsingin. Kunnat huolehtivat itsenäisesti hulevesiensä puhdistuksesta.

– Hernesaari on pistelähde ja ottaen huomioon, kuinka paljon hulevesien mukana mereen pääsee teiltä ja kaduilta päästöjä, niin suhteutettuna siihen tämän kohteen päästöt ovat marginaalisia, Soirinsuo jyrähtää.

Lumenkaatopaikan ympäristörasitusta koitetaan kuitenkin kaikin tavoin suitsia. Syksyllä mereen asennetun verhopuomin on tarkoitus siivilöidä kaatolumen mukana mereen päätyviä roskia ja mikromuoveja. Kokeilun oli määrä käynnistyä jo syksyllä 2019, mutta viime talvi jäi lumettomaksi eikä verholle ollut käyttöä.

Verho vaatii jatkuvaa puhdistamista ja sen ympäristövaikutusraportti valmistuu, kun verho on ollut seurannassa riittävän pitkään.

Haasteelliseksi verhon toiminnan tekee sitä ympäröivä meriliikenne sekä mahdolliset talvimyrskyt, jotka pahimmillaan rikkovat verhopuomin, jolloin roskat pääsevät huuhtoutumaan mereen.

Anna Soirinsuo.
WWF:n meriasiantuntija Anna Soirinsuo on huolissaan Suomen hulevesien mukana mereen kulkeutuvista päästöistä.Matti Myller / Yle

Myös satamat kaatavat lumensa mereen

Hernesaari on Suomen ainut kaupunkilumenkaatopaikka. Sen lisäksi satamat auraavat lumensa mereen, mutta niiden toiminnasta tai ympäristövaikutuksista ei ole tehty selvityksiä.

Kaupunki on toistaiseksi tuloksetta koittanut etsiä vaihtoehtoja lumenkaatopaikan tilalle.

– Onhan tämä hirveässä ristiriidassa sen kanssa, että meitä ohjeistetaan olemaan pesemästä keinokuituja pesukoneessa, ja samaan aikaan kaupunki kaataa katulumensa mereen, Suomen ympäristökeskuksen merikeskuksen johtava tutkija Outi Setälä pohtii.

Pohjoisista pääkaupungeista Tukholma on kokeillut lumensulatuskontteja, laihoin tuloksin. Niiden ympäristökuormitukset ovat olleet jopa 2,5 kertaisia, koska lumen sulatukseen käytetään polttoöljyä.

Ihanteellisessa tilanteessa lumihuolto voitaisiin tehdä ilman fossiilisia polttoaineita tai esimerkiksi biodieselin avulla.

Myös kaupungin kaavoituksella voitaisiin helpottaa ympäristövaikutusta.

– Tiiviin rakentamisen ja kaavoituksen huumassa päättäjiltä ovat unohtuneet paikat lumen jälkisijoitukselle, Setälä sanoo.

Jos kaupunki joskus siirtyy merivedestä otettavan kaukolämmön käyttöön, sen hukkalämmöllä sulatettava lumi on todennäköisesti ympäristöystävällisin tapa palauttaa kaupunkilumi vedeksi.

Hulevesien aiheuttamiin päästöihin etsitään ratkaisua

ELY-keskus on asettanut merenhoidon toimintaryhmän, jonka tavoitteena on etsiä kestäviä ratkaisuja muun muassa hulevesien puhdistukseen toimintavuosina 2022–2027.

Hulevesien sekä tieliikenteen solmukohtien mikromuovikuormitusta voitaisiin vähentää kosteikkojen sekä pidätysaltaiden avulla.

Toimintaryhmät selvittävät, kuinka puhdistusta voidaan tulevaisuudessa tehdä täsmällisesti ja kustannustehokkaasti.

– Ensin selvitetään, missä niistä on todella hyötyä. Meillä on pitkä rannikko ja paljon ongelmia, kertoo Outi Setälä.

Toimintaryhmä esiteltiin helmikuun alussa ja kansalaiset voivat myös itse ehdottaa agendalle nostettavia kohteita.

Voit keskustella aiheesta tiistaihin 2.2. 2021 kello 23.00 asti.

3.2.2021 kello 10.22: Setälän nimi oikaistu.

Lisää aiheesta:

Helsinki testaa lumen hävittämisessä uutta tekniikkaa jo tulevana talvena: roskia keräävä puomi mereen ja sulatuksen tehostamista

Lue seuraavaksi