1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Hiitolanjoki

Esteet äärimmäisen uhanalaisen järvilohen tieltä poistuvat vuoron perään – yksi Hiitolanjoen padoista sai purkuluvan

Hiitolanjoen kolmesta padosta ensimmäisen purkaminen on tarkoitus aloittaa elokuussa.

Arkistokuvassa näkyvät Lahnasenkosken patorakenteet on tarkoitus purkaa vuonna 2022. Kuva: Kalle Purhonen / Yle

Yksi Rautjärven Hiitolanjoen padoista on saanut purkuluvan.

Etelä-Suomen aluehallintovirasto myönsi Lahnasenkosken patorakenteille purkuluvan viime joulukuussa.

Lahnasenkosken pato on yksi Hiitolanjoen kolmesta padosta, jotka puretaan vapaana virtaavan lohijoen tieltä. Kun padot puretaan ja niiden salpaamat kosket ennallistetaan, äärimmäisen uhanalainen järvilohi pääsee vaeltamaan Laatokalta Suomeen.

Vastaavaa luonnonvaraista järvilohikantaa ei löydy mistään muualta Suomesta.

WWF:n arvion mukaan kyseessä on Suomen merkittävin padonpurkuprojekti, johon on päästy lukuisten ihmisten pitkäjänteisellä tiimityöllä ja yhteishengellä.

Lue lisää: Kun salaisista patokaupoista uupui rahaa, Jasper Pääkkönen soitti kalakavereilleen – nyt Suomeen syntyy uusi, ainutlaatuinen lohijoki

Muita purkulupia odotellaan

Hiitolanjoki on 53 kilometriä pitkä. Kahdeksan kilometriä joesta on Suomen puolella Rautjärvellä, loput virtaa vapaana Venäjän puolella.

Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö osti vuonna 2017 Lahnasenkosken voimalaitoksen Vantaan Energialta. Pari vuotta myöhemmin, vuonna 2019 virkistysaluesäätiö sai omistukseensa myös kaksi muuta voimalaitosta ja patoa, Ritakosken ja Kangaskosken.

Kangaskosken padon purkaminen on tarkoitus aloittaa elokuussa, jos lupa saadaan sitä ennen. Kuva: Kari Kosonen/Yle

Virkistysaluesäätiön toimitusjohtaja Hanna Ollikaisen mukaan Hiitolanjoen padot puretaan järjestyksessä, alkaen Venäjän rajaa lähimpänä olevasta Kangaskosken padosta.

– Haimme ensimmäisenä Lahnasenkosken purkulupaa, koska se oli padoista ensimmäinen, jonka säätiö sai omistukseensa. Kun saimme ostettua muutkin padot, päätimme, että on järkevämpää aloittaa purkaminen järjestyksessä "alhaalta ylöspäin".

Aluehallintovirasto ei ole vielä myöntänyt Kangaskosken patorakenteille purkulupaa.

Ollikainen kuitenkin uskoo, että lupa heltiää hyvissä ajoin ennen suunniteltua purkutöiden aloittamista. Kangaskosken patorakenteiden purkaminen on tarkoitus aloittaa elokuussa.

– Uskon, että ihan lähiaikoina saamme luvan, ehkä jopa tällä viikolla.

Ritakosken pato puretaan viimeisenä. Kuva: Petri Kivimäki /Yle

Pato kerrallaan

Hanna Ollikaisen mukaan ensimmäisenä purkuvuorossa olevan Kangaskosken purkusuunnitelmat ovat jo pitkällä.

– Rakennuttajakonsultti on valittu ja hän on tehnyt jo valmiiksi listoja tarkastettavista asioista.

Kangaskosken jälkeen seuraavana vuorossa oleva Lahnasenkosken pato pyritään purkamaan ensi vuonna. Se on padoista pisin ja Hanna Ollikaisen mukaan suuritöisin ennallistaa.

Viimeisenä vuoron saa Ritakosken pato vuonna 2023.

Aiheesta lisää:

Ainutlaatuisen lohijoen pelastamisesta taisteltiin 20 vuotta – nyt idea leviää vauhdilla ympäri maata: "Ei tällaisia summia ole koskaan budjetoitu"

Hiitolanjoen patojen purkamisen ympäristövaikutukset tutkitaan –Hiitolanjoki on edelläkävijä pienten vesivoimaloiden purkuhankkeena