1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. koirankasvattajat

Eläinsuojelulaki ei pysty puuttumaan perinnöllisesti sairaiden koirien pennuttamiseen – Hannu-noutajan lyhyt elämä oli täynnä kipua

Houkutus vastuuttomaan pennuttamiseen kasvaa, kun pentujen kysyntä lisääntyy korona-ajan kotoilun myötä.

Sanna Uusitorpalla on enää valokuvat koirastaan, labradorinnoutaja Hannusta. Vuoden ja kahdeksan kuukauden mittaiseen yhteiseloon mahtui iloakin, mutta vielä enemmän kipua ja huolta. Kuva: Päivi Leppänen / Yle

Suklaanruskea, hieman jopa burgundinpunaiseen vivahtava labradorinnoutajan pentu Hannu saapui Uusitorpan perheeseen kaksi vuotta sitten.

Sanna Uusitorppa osoittaa valokuvista Hannun hilseilevää ihoa kuonon pään, kirsun yläpuolella. Silmien ympäriltäkin on lähtenyt karva pois. Ensimmäiset oireet alkoivat näkyä, kun Hannu oli ollut uudessa kodissaan pari viikkoa.

– Se rapsutti korviaan. Toisesta korvasta alkoi tulla mustaa, pahanhajuista töhnää. Vatsa alkoi oireilla. Eläinlääkäri löysi korvasta voimakkaan hiivatulehduksen.

Useiden eläinlääkärikäyntien jälkeen diagnoosi oli vaikea atopia ja allergia.

– Välillä korvat tulehtuivat niin pahasti, että tärykalvoissa oli reiät. Hannu ripuloi yötä päivää. Se kakkasi neljän pennun edestä. Mikään ei oikein pysynyt sisällä.

Yle on saanut nähdä Hannu-koiran vaiheista kertovat dokumentit, kuten eläinlääkärin epikriisit ja laskut sekä reklamaatioon liittyvän sovintosopimuksen.

Vaikeasti atooppisella Hannu-pennulla iho hilseili kirsun yläpuolelta ja silmien ympäriltä lähti karva. Puhumattakaan muista pahoista oireista. Kuva: Päivi Leppänen / Yle

Sanna Uusitorppa oli alusta pitäen yhteydessä kasvattajaan. Ensin hän saikin ystävällisiä hoitoneuvoja.

Hannu ei ollut ensimmäinen pentu Uusitorpalle, joten koiramaailma ei ollut hänelle mitenkään vieras. Hannun leikkisän ja ulospäin suuntautuneen luonteen vuoksi oli jo ehditty ajatella, että noutaja voisi harrastaa tottelevaisuutta tai kaverikoiratoimintaa.

Uusitorppa kertoi pari kuukautta pennun saapumisen jälkeen kasvattajalle, että Hannulla epäillään vaikeaa allergiaa. Silloin hän sai kuulla, että Hannun emäkin oli saanut allergiapaperit kymmenen kuukauden ikäisenä. Kaupan yhteydessä asiasta ei ollut puhetta.

– Tietenkään emme olisi ostaneet Hannua, jos olisin tiennyt. En halua tukea sellaisen kasvattajan toimintaa, joka käyttää tietoisesti allergista emää astutukseen.

Ongelmat yleisimpiä pienissä seurakoiraroduissa

Korona-ajan etätyöt ja lisääntynyt kotona vietetty aika ovat kasvattaneet lemmikkieläinten kysyntää merkittävästi. Rekisteröityjen koirien määrä kasvoi viime vuonna kahdeksan prosenttia. Pentujen kysyntä lisääntyi loppuvuotta kohti.

Lemmikkieläinbuumi on nostanut huolen, onko kaikkia hankintoja harkittu riittävästi. Kun pentujen kysyntä on suurta, tilanne houkuttelee teettämään pentuja vastuuttomastikin.

Naantalilainen kennelneuvoja Sanna Koponen on törmännyt useisiin tapauksiin, joissa perinnöllisesti sairaalla koiralla teetetään pentuja. Hän ei näissä tapauksissa halua edes puhua kasvattajista, vaan käyttää sanaa pennuttajat.

– Sellaisia puheluja tulee todella paljon. Ihan viikoittain.

Puheluissa kysytään kennelneuvojalta, mitä tehdä, kun on ostanut koiranpennun, joka osoittautui sairaaksi. Tai kuoli jo ennen ensimmäisiä rokotuksia. Mitä tehdä, kun myyjää ei enää saa kiinni?

Kennelneuvoja Sanna Koponen Varsinais-Suomen Kennelpiiristä kasvattaa itse Suomessa melko harvinaisia etnankoiria. Myös villakoirien kasvatus on hänelle tuttua. Kuva: Päivi Leppänen / Yle

Perinnöllisesti sairaat pennut ovat yleisimpiä pienissä seurakoiraroduissa, koska suuri kysyntä lisää myös niiden tarjontaa.

– Niissä riittää hämäräperäisiä pennuttajia. Pääosin he eivät ole Kennelliiton kennelnimen saaneita kasvattajia. Suurissa roduissa esiintyy harvemmin pentutehtailua, koska kysyntä on vähäisempää.

Tunnelataus vaikeuttaa riitojen sopimista

Kennelneuvoja Sanna Koponen muistuttaa kirjallisesta kauppasopimuksesta, joka tehdään Kennelliiton lomakkeelle. Ostajan pitää varmistaa, että kasvattajaan saadaan yhteys ja kasvattajalta saadaan tukea koiran varttuessa.

Tietymättömiin katoavat kasvattajat eivät yleensä ole Kennelliiton jäseniä, mutta tuleeko Kennelliittoon valituksia jäsenkasvattajista?

Sanna Koponen sanoo, että valtaosa Kennelliiton kasvattajista tekee luotettavaa kasvatustyötä. Suomalainen koirankasvatus on maailmalla arvostettua, ja monet ulkomaalaiset kasvattajat haluavatkin ostaa koiria juuri Suomesta.

– Toki joukkoon mahtuu – kuten jokaiseen ihmisryhmään – niitä, jotka eivät noudata sääntöjä ja ohjeita. Onneksi heitä on Kennelliiton kasvattajissa häviävän vähän, sanoo Koponen.

Kilpailu- ja kuluttajaviraston kuluttajaneuvontaan tulee tasaiseen tahtiin koirakauppaa koskevia yhteydenottoja. Viime vuonna niitä tuli arviolta 120, keskimäärin siis kymmenen joka kuukausi.

– Yleensä kyse on siitä, että kaupanteon jälkeen pennussa on havaittu jokin sairaus tai vika. Osapuolet ovat erimielisiä, onko kyse myyjän vastuulla olevasta virheestä, kertoo johtava asiantuntija Mikko Saastamoinen.

Moni tapaus päätyy kuluttajariitalautakunnan käsittelyyn. Saastamoisen mukaan sovinnollista ratkaisua vaikeuttaa usein osapuolten vahva tunnelataus.

Hannun hoitoputkesta muhkea lasku

Kun Sanna Uusitorppa oli Hannu-koiransa kanssa epätoivoisesti avun tarpeessa, hän kyseli tukea Kennelliitosta ja rotuyhdistyksestä. Kennelneuvoja Sanna Koponen tietää, että ne eivät voi puuttua ongelmatapauksiin.

– Kun koirasta tehdään kauppasopimus, se on kahdenvälinen asia. Silloin riita-asiat ratkaistaan käräjäoikeudessa.

Seuraavaksi Sanna Uusitorppa lähti selvittämään sairaan pennun tilannetta kuluttajariitalautakunnan kautta. Sieltä hän sai neuvot, miten lähetetään reklamaatiopyyntö kasvattajalle.

Tätä tietä ratkaisu löytyikin: Uusitorppa sai pennun hinnasta kolmasosan takaisin.

Sanna Uusitorppa oli jo ehtinyt suunnitella Hannu-pennulle harrastusta: tottelevaisuutta tai kaverikoiratoimintaa. Kuva: Päivi Leppänen / Yle

Labradorinnoutaja Hannun sairastaminen oli perheelle kivuliasta ja surullista seurattavaa. Lisäksi se tuli myös kalliiksi. Ennen kuin allergian näännyttämä koira päästettiin kivuistaan vuoden ja kahdeksan kuukauden ikäisenä, sen hoitoon oli kulunut 6 000 euroa.

– Onneksi meillä oli vakuutus, mutta siinäkin on maksukatto. Kuukauteen mahtui aina 2–3 eläinlääkärireissua, kertoo Sanna Uusitorppa.

Koira on laissa kuin tavara

Koiran ja yleensäkin eläinten kaupassa osapuolten oikeuksia ja velvollisuuksia arvioidaan kuluttajansuojalain 5 luvun 14 § (siirryt toiseen palveluun):n pohjalta. Sen mukaan kauppatavarassa katsotaan olevan virhe, jos se on huonommassa kunnossa kuin ostajalla on syytä edellyttää.

Kauppasopimuksissa on tyypillisesti lueteltu myytävän koiran rodulla esiintyviä perinnöllisiä vikoja ja sairauksia.

– Monet riidat koirakaupassa liittyvät siihen, jos koiralla ilmenee kaupanteon jälkeen jokin sopimuksessa lueteltu vika tai sairaus, ja riski on siirretty kokonaan ostajalle sopimukseen kirjatun maininnan vuoksi. Tällainen ei vastaa kuluttajansuojalain säännöksiä, toteaa johtava asiantuntija Mikko Saastamoinen Kilpailu- ja kuluttajavirastosta.

Yhdessäkin päätöksessään kuluttajariitalautakunta katsoi, että myyjä ei voi siirtää riskiä piilevistä koiran vioista yksin kuluttajalle. Ei siitäkään huolimatta, että myyjä rajoittaa vastuutaan luettelemalla kauppakirjan liitteessä kaikki koirassa mahdollisesti myöhemmin ilmitulevat sairaudet ja viat.

Kennelneuvoja Sanna Koponen harmittelee, että joskus syntyy inhimillisesti ottaen kiusallisia tilanteita, kun pentu rinnastuu kauppalaissa vaikkapa pyykkikoneen kaltaiseen tavaraan.

Labradorinnoutaja Hannulla on paljon kohtalotovereita. Korona-ajan nostattama lemmikkibuumi lisää kiusausta vastuuttomaan pennutukseen. Kuva: Päivi Leppänen / Yle

Hannu-koiran kasvattajakin tarjoutui purkamaan kaupan ja lunastamaan pennun takaisin itselleen. Vaikka tilanne olikin Sanna Uusitorpalle hankala, ei kaupan purku enää siinä vaiheessa tuntunut hyvältä ratkaisulta.

– Hannusta oli kasvanut jo meille rakas perheenjäsen. Ei perheenjäsenistä luovuta vaikeuksien edessä.

Koiranpentunsa menettänyt Sanna Uusitorppa ja kennelneuvoja Sanna Koponen kertovat kokemuksiaan sairaiden koirien pennuttamisesta.

Uudesta eläinten hyvinvointilaista ratkaisu?

Millä sairaiden koirien pennuttaminen saataisiin loppumaan? Yleensä puhutaan vastuullisista koirankasvattajista: terveystutkimuksista, hyvistä olosuhteista, hyvistä luonteista ja kaiken kattavasta eettisyydestä.

Kennelneuvoja Sanna Koponen kehottaa kuitenkin kääntämään palettia.

– Myös ostajapuolelta pitää löytyä vastuullisuutta. Meillä ei olisi lainkaan hämäräkoirabisnestä eikä huonoja kennelolosuhteita, jos kaikki ostajat olisivat vastuullisia.

Pennun hankkijan ei kannata vältellä tiukkojakaan kysymyksiä kasvattajalle.

– Jos toinen vetää kyselyistä herneen nenään, se saattaa paljastaa, että ei haluta kertoa kaikkea. Yksikään pentu ei ole niin ainutkertainen, etteikö löytyisi toista tilalle.

Monet haluavat koiranpennun nopeasti ja helposti, ehkä myös halvalla. Tämän vuoksi ostajat eivät Sanna Koposen mukaan ota riittävästi selvää.

– Jos sanotaan, ettei pennulle tarvita rekisteripapereita, oikeasti tarkoitetaan, ettei voisi vähempää kiinnostaa, mistä pentuni on kotoisin, kunhan se vain on halpa.

Eikö ole olemassa mitään tahoa, joka pystyy puuttumaan sairaiden koirien pennuttamiseen?

– Tällä hetkellä eläinsuojelulakimme ei anna siihen työkalua. Resurssit eivät riitä, jotta voitaisiin valvoa kaikkea, mihin tarvetta olisi, Sanna Koponen sanoo.

Hämärät kasvattajat voivat teettää sairaalla koiralla pentuja myyntiin niin paljon kuin ehtivät. Koponen odottaa kovasti uutta eläinten hyvinvointilakia, josta vielä viime vuonna sanottiin, että se tulisi eduskunnan käsittelyyn tänä keväänä.

– Kaikki eläimet pitää tunnistusmerkitä, jotta pystytään seuraamaan, paljonko ja miten usein yksilöt ovat saaneet pentuja.

Voit keskustella aiheesta Yle Tunnuksella 4.2. klo 23:een asti.

Lue lisää:

Etätyöt laukaisivat valtavan lemmikkibuumin, ja löytöeläintalot tyhjenivät ennätysvauhtia – Kennelliitto: Kasvattajat ryhtyneet teettämään lisää pentuja

Suomessa astutetaan liian nuoria narttukoiria – Kennelliitto haluaa epäeettiset kasvattajat kuriin

Ylen toimittaja soluttautui hämärille eläinmarkkinoille – koirasusien kasvatus ja myynti kiellettiin lailla, mutta kauppa käy yhä