1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. rakennukset

Haluaisitko kodiksesi ikioman vesitornin, josta on uljaat näkymät kaupungin yli? Etenkin nuorempia ostajia kiinnostavat uniikit rakennukset

Asumiskustannukset vesitornissa voivat nousta pilviin.

rakennukset
Vanha, punatiilinen vesitorni keskellä lumista mäntymetsää, taustala näkyy Heinolan kaupunki.
Heinolan kaupunki myy vanhan vesitornin huutokaupalla eniten tarjoavalle. Juha-Petri Koponen / Yle

"Haluaisitko asua tai pitää yritystä omassa tornitalossa keskellä idyllistä pikkukaupunkia?" Näin Heinolan kaupunki markkinoi vanhaa vesitornia, joka on myynnissä Huutokaupat.com (siirryt toiseen palveluun)-sivustolla eniten tarjoavalle.

Vuonna 1951 valmistunut torni seisoo harjulla. Korkeutta sillä on 45 metriä, joten yläkerrasta aukeaa järvimaisemien lisäksi näkymä yli Heinolan kaupungin.

Erikoisempi rakennus on tähän mennessä houkutellut 21 tarjoajaa käymään kisaa nettihuutokaupassa. Korkein tarjous perjantai-iltapäivään mennessä oli 28 500 euroa.

Heinolan kaupungin elinkeinojohtajan Heikki Mäkilän mukaan pääsyy vesitornin myymiseen on se, että kaupungilla on rakennukselle kohtalaisen vähän käyttöä. Kaupunginhallitus linjasi viime vuoden alkupuolella joukon rakennuksia, joista olisi kustannussyistä järkevää päästä eroon.

Vesitornin ylin kerros on vuokrattu yrittäjälle, joka pyörittää siinä kahvilaa lähinnä kesäisin. Alemmat kerrokset ovat kunnan siivous- ja teknisen toimen käytössä.

Vesitornin uudeksi omistajaksi toivotaan yrittäjää, joka jatkaisi tornin toimintaa matkailukohteena. Mäkilä visoi, että alemmissa kerroksissa voisi olla esimerkiksi matkailun palveluja tai toimistohotelli.

– Ylimmässä kerroksessa voisi jatkaa kahvilatoimintaa tai kehittää sitä ravintolan suuntaan. Tornin vesisäiliö on korkeampi tila, jolle on ollut vaikeampi keksiä käyttöä.

Sisäkuva kahvilasta vesitornin ylimmässä kerroksessa, kahvilan tiski ja jäätelöpakasti. Ikkunoista näkymät Heinolan kaupungin yli.
Yksityistilaisuudet ovat peruuntuneet Cafe Tornista koronapandemian takia, mutta viime kesänä kävi enemmän matkailijoita kuin normaalisti kesäisin.Petri Niemi / Yle

Muutoksissa on otettava huomioon, että rakennus on suojeltu. Mäkilä lupaa, että kaupunki pyrkii auttamaan vesitornin ostajaa toiveiden toteuttamisessa.

– Jos kauppahinta nousee korkeaksikin, niin ostajalla on varmasti erilaisia ajatuksia ja suunnitelmia tornin suhteen. Olemme valmiita katsomaan, mitä voimme tehdä sen eteen, jotta ne pystytään toteuttamaan.

Vesitornin voi halutessaan muuttaa yksityisasunnoksi

Punatiilinen vesitorni on arkkitehti Kaarlo Könösen suunnittelema ja edustaa funktionalistista tyylisuuntaa. Tornissa on seitsemän kerrosta ja yhteensä 975 kerrosalaneliömetriä.

Heinolan kaupunki on varautunut siihen, että joku haluaa remontoida perinteisestä maamerkistä itselleen yksityisasunnon. Maata ei myydä, mutta alueen kaavoitusta voidaan käsitellä uudelleen sen mukaan, mihin käyttöön torni tulee.

– Asuminen on vakavasti otettava vaihtoehto. Kaupunki haluaa edistää suunnitelmien toteuttamista niillä keinoilla, mitä meillä on käytettävissä.

Kuuntele lisää:

Heinola haluaa myydä rakennuksia, joille se itse ei enää löydä käyttöä. Myyntilistalla on esimerkiksi entinen vesitorni, jonka huipulla toimii kesäsesonkiin keskittyvä kahvila. Cafe Tornin yrittäjä Marko Latvasta ja Heinolan kaupungin elinvoimajohtaja Heikki Mäkilää haastattelee Petri Niemi.

Suomessa esimerkiksi Nilsiän vesitorni (siirryt toiseen palveluun) (Meillä kotona -lehti) on muutettu yksityisasunnoksi, jota on esitelty lehtien palstoilla ja televisiossa.

Osastonjohtaja Mikko Härö Museovirastosta kertoo, että teollisuusarkkitehtuurin uudelleen käyttäminen on ollut iso kysymys koko sotien jälkeisen ajan, mutta erityisesti 1970-luvulta asti. Juuri nyt erilaista teknistä rakennuskantaa jää koko ajan enemmän ja enemmän pois käytöstä.

Esimerkiksi vesitorneista osa on purettu, mutta monelle on mietitty uusiokäyttöä. Vedenkulutus on laskenut 1980-luvulta alkaen vähemmän vettä käyttävien kodinkoneiden ja wc-pönttöjen kehityksen ansiosta. Myös kylpyammeiden väheneminen on vaikuttanut.

Monet alkuperäisestä tehtävästä poistetut tornit ovat olleet kaupunkikuvallisesti merkittäviä ja tämän takia rakennussuojeltuja. Helsingin Alppilan eli Linnanmäen käytöstä poistettuun, suurempaan vesitorniin on suunniteltu muun muassa hotellia ja konserttisalia.

Vanhat vesitornit ovat mielenkiintoisia erityisesti kunnallistekniikan historian kannalta. Härö kertoo, että niitä on rakennettu viime vuosisadan vaihteesta aina viimeisimpiin vuosikymmeniin asti.

– Vesitornien arkkitehtuuri ja tekniset ratkaisut ovat paikoitellen tavattoman hienoja. Ne heijastavat rakennus- ja kunnallistekniikan arkkitehtuuria ja kehittymistä.

Puuttuuko sisältö?

Ylen artikkeleiden yhteydessä voidaan näyttää sosiaalisessa mediassa julkaistuja sisältöjä. Tarkistamalla evästeasetuksesi alta olevasta linkistä voit vaikuttaa näkemääsi sisältöön sivuillamme.

Katso sisältö Instagramissa

Maailmalla on enemmänkin kodiksi remontoituja vesitorneja ja -säiliöitä. Härö sanoo, että esimerkiksi Keski-Euroopasta löytyy kiinnostavia esimerkkejä siitä, miten niitä on otettu uuteen käyttöön.

Nuoret etsivät uniikkeja koteja

Jos tavallisen omakotitalon kustannukset pelottavat, tornikotia harkitsevan kannattaa miettiä ostopäätöstä yön yli. Heinolan vesitornin käyttökulut ovat myynti-ilmoituksen mukaan vuodessa noin 60 000 euroa. Ylin kerros lämpiää sähköllä ja muut kerrokset kaukolämmöllä. Kaukolämmölle hintaa kertyy 10 000 euroa ja sähkölle 15 000 euroa vuodessa.

Härö vahvistaa, että vesitornin kaltaisen rakennuksen koko ja massiiviset rakenteet tuovat oman haasteensa. Mikäli yhtälö saadaan toimimaan sekä taloudellisesti että teknillisesti rakentajille ja asujille, on vanhojen rakennusten kekseliäs käyttäminen hyvä asia.

– Vaikka se tarkoittaisi pieniä muutoksia rakennukseen. Esimerkiksi aukoitusta tai vastaavaa. Jonkin tyyppinen uudelleenkäyttö on aina parempi ratkaisu kuin se, että niitä lähdetään purkamaan kokonaan pois.

Haasteista huolimatta erikoiset asuinpaikat tuntuvat Härön mielestä kiinnostavan ihmisiä nykyään jopa enemmän kuin ennen. Aiemmin yksityiset ostivat lähinnä vanhoja kansakouluja tai tyhjilleen jääneitä maalaistaloja.

– Muistaakseni ainakin yksi isompi sähkömuuntamotorni on Suomessa muutettu kodiksi. Lisäksi myllyjä ja muita esiteollisia laitoksia on otettu rohkeasti muuhun käyttöön.

Toimitusjohtaja Jussi Mannerberg SKVL Suomen Kiinteistövälittäjistä on huomannut, että kodista persoonallisessa rakennuksessa haaveillaan jopa entistä useammin.

– Uskon, että uniikki koti on todellakin sellainen, jota etenkin monet nuoremmat ihmiset nykypäivänä etsivät. Ei haluta vakioratkaisua.

Mannerbergin mukaan nyt halutaan muuttaa pois kerrostaloista ja myös erikoiskohteet kiinnostavat.

– Markkina on selvästi otollinen tämän kaltaisille projekteille.

Lue seuraavaksi