1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Alvar Aalto

Pieni Sunilan lähiö on matkalla maailmanmaineeseen – vaikka arkkitehtuuri on Alvar Aaltoa, kaksion sieltä saa 20 000 eurolla

Sunilan sellutehtaan asuinalue Kotkassa on mukana ehdolla maailmanperintökohteiden aieluetteloon.

 Tämä Alvar Aallon suunnittelema asuinalue voi tulevaisuudessa olla osa Unescon maailmanperintöä
Tämä Alvar Aallon suunnittelema asuinalue voi tulevaisuudessa olla osa Unescon maailmanperintöä

Sunilan vanhan tehdasalueen lähiö Kotkassa saattaa tulevaisuudessa nousta maailmanmaineeseen.

Kyseessä on asuinalue, joka on alun perin rakennettu sellutehtaan työntekijöille 1930-luvun lopulla. Arkkitehtuurin ystävät ovat vuosien varrella tulleet katsomaan aluetta ympäri maailmaa.

Tulevaisuudessa sillä on mahdollisuudet päästä muidenkin turistien silmäteräksi.

Alueen on suunnitellut kuuluisa arkkitehti Alvar Aalto (1898–1976). Suomi esittää nyt Aallon arkkitehtuuria edustavaa kokonaisuutta kansallisen maailmanperintökohteiden aieluetteloon. Aieluettelo on kansallinen luettelo kohteista, joita lähitulevaisuudessa esitetään Unescon kansainväliselle maailmanperintölistalle.

Kokonaisuudessa on mukana 13 kohdetta. Sunilan selluloosatehtaan asuinalue Kotkassa on niistä yksi.

Lue lisää: 13 Alvar Aallon suunnittelemaa kokonaisuutta tarjolla Unescon maailmanperintökohteeksi – mukana myös Helsingin Kulttuuritalo ja Finlandia-talo

Lukumäärä voi vielä muuttua, kun kokonaisuutta lähdetään valmistelemaan esitykseksi maailmanperintöluetteloon.

Ihastus vei aikaa

Arkkitehti Alvar Aalto suunnitteli Sunilan sellutehtaan ja asuinalueen 1936–1939.

Sunilan sellutehdas rakennettiin Pyötisen saareen, ja se valmistui vuonna 1938. Tehdas oli jo rakennusvaiheessa esillä Pariisin maailmannäyttelyssä vuonna 1937. Sunilaa esiteltiin valokuvin myös New Yorkin maailmannäyttelyssä vuonna 1939.

Tehtaan väelle rakennettiin oma asuinalue kivenheiton päähän mantereen puolelle. Ensimmäisten joukossa rakennettiin esimerkiksi tehtaanjohtajan asuintalo Kantola. Sitä voi nykyisin vuokrata esimerkiksi juhlakäyttöön.

Kantola on vanha tehtaanjohtajan asuintalo. Kuva: Antro Valo / Yle

Kotkalainen Noora Kiili on asunut Sunilassa 15 vuotta. Ihastus Alvar Aallon Sunilaan ja sen rakennuksiin ei tapahtunut sormia napsauttamalla.

– Kun ensimmäisen kerran saavuin Sunilaan, ihmettelin, että tässäkö nyt on tämä kuuluisa Alvar Aallon Sunila, tämähän näyttää ihan tavalliselta.

Kiili kertoo ihmetelleensä alkuun, miksi kuuluisasta arkkitehdistä kohutaan niin paljon. Sittemmin hän kertoo hurahtaneensa täysin Alvar Aallon tuotantoon. Kiili kertoo, että kauneus paljastuu ajan kanssa.

– Hetken kun täällä kulkee ja katsoo, niin huomaa, etteivät nämä talot olekaan ihan tavallisia. Arkkitehtuurin hienous ei välttämättä avaudu ihan ensi silmäyksellä: nämä ovat tasakattoisia, valkoisia kerrostaloja ja rivitaloja.

Noora Kiili on asunut Sunilassa 15 vuotta. Kuva: Antro Valo / Yle

1930-luvulla valmistuneet talot on aseteltu puiden lomaan siten, että taloja vanhemmat männyt kurkistelevat ikkunan takaa.

– Puut näkyvät jokaisen asunnon ikkunasta. Näen ne ensimmäisenä aamulla, kun avaan silmäni.

Kiili kehuu, miten auringonvalo tulvii asuntoihin aamuin illoin. Luonto on muutenkin läsnä. Asuintalojen viereisellä kentällä on hiihtolatu, jota pitkin lähikoulun oppilaat hiihtävät liikuntatunneilla. Takapihalla on pieni luistinrata.

"Merkittävä piristys matkailulle"

Aallon tuotanto on Noora Kiilille tuttua myös työelämästä. Hän toimii matkailureitistön tuottajana Alvar Aallon nimeä kantavassa säätiössä.

Sunilan uusin askel kohti Unescon maailmanperintöluetteloa nostaa jo nyt odotuksia lisääntyvää matkailua kohtaan, vaikka pääsy lopulliselle listalle voi häämöttää vasta vuosien päässä.

– Olisihan se ihan lottovoitto. Toivon todella sydämeni pohjasta, että maailmanperintöesitys menestyy. On siinä mukana kymmenen, 13 tai jokin muu määrä Aallon kohteita, niin se on joka tapauksessa loistava juttu kaikille Aallon arkkitehtuurikohteille.

Asukkaana hän toivoo, että listalle pääsy nostaisi Sunilan talojen arvostusta ja neliöhintoja. Sunilasta voi nykyisin ostaa asunnon pilkkahintaan. Alueelta voi saada esimerkiksi kaksion reilulla 20 000 eurolla.

– Kyllä kotkalainen työläisperheen tytär on tässä intoa täynnä kaiken kaikkiaan. Joka tapauksessa matkailulle tämä status olisi merkittävä piristys.

Vanhat puut reunustavat Aallon suunnittelemia taloja. Kuva: Antro Valo / Yle

Työn puitteissa Kiili on kiertänyt kuuluisan arkkitehdin suunnittelemissa kohteissa Suomessa ja muualla Euroopassa.

– Moninaisuus on ihan hätkähdyttävää. Alvar Aallon toimistossa on suunniteltu upeita julkisia rakennuksia, kirjastoja, teattereita ja asuinalueita.

Hän kertoo, että Kotkan Sunila on toiminut ikään kuin kokeilulaboratoriona: alueella on rakennettu taloja tavoilla, joita on kokeiltu ensimmäisiä kertoja. Esimerkiksi talojen tukirakenteeseen kuuluvia palkkeja näkyy ulkoseinillä.

Sunilan tehtaan vanha logo on Aallon käsialaa. Kuva: Antro Valo / Yle

Noora Kiilin mukaan Sunilan kauneus tulee parhaiten esiin, kun siellä malttaa viipyä pidempään, koska ensivaikutelma voi pettää.

– Täällä on erityisiä yksityiskohtia, kuten kauniit parvekkeenkaiteet. Talot eivät ole ihan suoria vaakatasossa olevia möhkäleitä, vaan niitä on siroteltu tänne maastoon.

Noora Kiilin vinkit Sunilassa vierailijalle:

  • Kannattaa hidastaa vauhtia, nousta autosta ja kävellä ympäriinsä. Näin huomaat yksityiskohdat.
  • Katsele mäntyjä: "Kun huomaat niissä kilpikaarnaa, se tarkoittaa sitä, että puu on yli 200 vuotta vanha." Noin 80 vuotta sitten rakennettu alue on siis nuorempi kuin männyt.

Opetus- ja kulttuuriministeriö päättää Suomessa aieluetteloon sisällytettävistä kulttuuriperintökohteista Museoviraston esityksen pohjalta.

Suomen kansallinen aieluettelo on päivitetty edellisen kerran vuonna 2004.

Lue lisää: Alvar Aallon arkkitehtuuri tähyää Unescon maailmanperintökohteeksi – maailmankuululta arkkitehdilta tulossa listalle toistakymmentä suunnittelutyötä