1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. saamelaiset

Niillas Holmberg haluaa avata kirjassaan syitä, miksi saamelaiset ovat huolissaan elintilastaan ja ympäristöstään: "Nyt on vallalla uusi stereotypia, että olemme mielensäpahoittajia"

Niillas Holmbergin esikoisromaanissa mennään syvälle saamelaisten kulttuuriin. Myös ristiriitoja valtaväestön kanssa käsitellään.

saamelaiset
Taiteilija Niillas Holmberg metsässä.
Niillas Holmberg piipahti Helsingissä kertomassa esikoisromaanistaan. Hän asettui kuvattavaksi lumisessa Keskuspuistossa. Jari Kärkkäinen / Yle

Niillas Holmberg ei ole millänsäkään Helsingin lumituiskussa. Hänellä on yllään perinteinen saamelainen puku. Pohjoissaameksi puvun nimi on gákti. Ruskea sarkavaate on kuulemma lämmin ja pitää jopa vettä.

– Tämän parempaa vaatetta ei olekaan. Kerran olin sateella poimimassa hilloja useamman tunnin ajan. Hiuksista vain valui vesi, mutta puku piti kuivana.

Utsjoella asuva Holmberg, 30, on tullut Helsinkiin kertomaan uudesta kirjastaan Halla Helle (Gummerus). Se on hänen ensimmäinen romaaninsa. Holmberg on kirjoittanut aiemmin runoja ja ollut niiden ansiosta kaksi kertaa ehdolla Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon saajaksi. Viimeksi hän oli ehdolla vuosi sitten runokokoelmallaan Jalkapohja.

Pohjoissaame on Holmbergin äidinkieli, mutta hän kirjoittaa myös suomeksi. Suomi on tullut tutuksi ennen kaikkea kirjallisuuden kautta, jota hän on ahminut pienestä pitäen. Saameksi käännetään hyvin vähän kirjallisuutta.

taiteilija Niillas Holmberg
Halla Helle on Niillas Holmbergin esikoisromaani. Hän on kirjoittanut aiemmin runoja ja ollut ehdolla Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon saajaksi.Jari Kärkkäinen / Yle

Tuore romaani syntyi suomeksi, sillä päähenkilö Samu ei ole saamelainen, vaan Utsjoelle muuttava tamperelainen. Holmberg halusi valita näkökulman, joka mahdollistaa kulttuurierojen käsittelemisen.

– Olisi ollut liian itsestäänselvää kirjoittaa saamelaisten näkökulmasta. Nyt sain mielestäni luotua kirjaan aitoa kulttuurien välistä vuoropuhelua.

Pitkä kirjoitusprosessi on ollut antoisa. Holmberg sanoo kasvaneensa ihmisenä asetuttuaan ei-saamelaisen nahkoihin. Hän ymmärtää nyt paljon paremmin, mistä toisenlaiset mielipiteet ja käsitykset kumpuavat.

– Suosittelen kaikille hetkittäistä katsantokannan vaihdosta.

Romaanin päähenkilö kohtaa omat stereotypiansa saamelaisista. Hän oppii tuntemaan myös syyt, miksi saamelaiset ovat niin huolissaan maistaan ja perinteidensä säilymisestä.

Holmbergiä harmittaa, että saamelaisasia nousee esiin usein juuri siinä valossa, että saamelaiset eivät ole tyytyväisiä saamaansa kohteluun tai heidän perinteitään ei ole kunnioitettu riittävästi.

– Siitä on tullut uusi stereotypia. Jos meitä ennen pidettiin alkukantaisina nokinaamoina, niin nykyään meitä pidetään mielensäpahoittajina.

Romaanissa Holmberg pääsee avaamaan syitä ja seurauksia kiistoille perusteellisesti. Kaiken lähtökohtana tuntuu olevan täysin erilainen maailmankatsomus.

– Meidän kulttuurimme on luontokeskeistä, kun taas länsimainen kulttuuri on ihmiskeskeistä. Siinä on merkittävä ero.

taiteilija Niillas Holmberg
Niillas Holmberg on ehtinyt tehdä paljon. Hän on myös muusikko ja näyttelijä. Lisäksi hän on juontanut saamenkielistä lastenohjelmaa.Jari Kärkkäinen / Yle

Holmberg viettää paljon aikaa luonnossa. Hän ei kuitenkaan vaeltele siellä pelkästään rentoutuen ja nautiskellen, vaan hän haluaa oppia lukemaan luontoa koko ajan paremmin.

– Se on pitkä tie, siinä on paljon oppimista. Ilmastonmuutos on muuttanut asioita ja tehnyt kaikesta arvaamattomampaa.

Holmberg haluaa myös elää mahdollisimman luonnonmukaisesti. Lautaselta löytyy usein itse hankittua kalaa tai marjoja.

– Toki on myönnettävä, että kuluttaminen ja hyperindividualismi ulottuvat myös meidän perukoillemme. Se näkyy ihmisten elämässä, omassanikin. Valitettavasti.

"Mieluimmin olisin näskäämässä"

Romaanin toinen päähenkilö, Elle, on saamelainen. Holmberg sanoo kirjoittaneensa häneen hieman itseään. Hän kuitenkin korostaa, ettei kirjalla ole mitään tekemistä autofiktion kanssa. Elle, taiteilijanimeltään Halla Helle, kokee syvää ahdistusta erkaannuttuaan liikaa perinteisestä saamelaiskulttuurista. Myös Holmbergiä ahdistaa perinteiden ja nykyajan ristiriita. Ei tosin siinä määrin kuin Elleä, joka kohtaa mielenterveydellisiä ongelmia.

– Täytyy sanoa, että kyllä minä nytkin olisin mieluummin hiihtelemässä ja katselemassa kammin paikkaa tai näskäämässä kesken jääneitä nahkoja.

Holmberg haluaa oppia ja ylläpitää perinteisiä taitoja, kuten kammin eli turvekodan rakentamista tai näskäämistä, joka on nahan työstämistä ohuemmaksi.

– Viime aikoina olen opetellut käsitöiden tekemistä. Löysin isoäidiltäni jääneitä vanhoja lampaannahkoja. Aion tehdä niistä hyödyllisiä vaatteita.

Niillas Holmberg lávlu Arktisâš Odysseiast
Niillas Homberg esiintyi Arktinen Odysseia -näytelmässä Kansallisteatterissa. Ruska Ensemblen esitys oli ohjelmistossa vuonna 2017.Mikko Suutarinen / Kansallisteatteri

Myös monipuolinen taiteen tekeminen auttaa Holmbergiä selviytymään ahdistuksesta. Hän on paitsi kirjailija myös muusikko.

– Tiedän, mistä olen kotoisin ja tiedostan symbioottisen yhteyden ympäristööni. Tiedostan myös sen, että se on alinomaan uhattuna. Taide on minun tapani tehdä voitavani sen puolustamiseksi.

Aina ei taiteen tekeminen itsekseen ole Holmbergille riittänyt. Hän on myös saamelaisaktivisti ja tehnyt yhteistyötä muun muassa taiteilijakollektiivi Suohpanterrorin kanssa.

Kollektiivin tarkoituksena on kiinnittää huomiota saamelaisten oikeuksiin taiteen keinoin. Ryhmä on vastustanut muun muassa Tenon kalastussopimusta, monikansallista kaivostoimintaa ja Jäämeren ratahanketta.

Rouheasta nimestä huolimatta ryhmä vastustaa kaikkea väkivaltaa. Kansalaistottelemattomuuden ryhmä sen sijaan hyväksyy. Viitisen vuotta sitten Niillas Holmberg kiipesi Mannerheimin ratsastajapatsaalle heiluttamaan saamenlippua. Näky ikuistui uutiskuviin. Tempauksella vaadittiin saamelaisten itsemääräämisoikeuden toteutumista.

Holmberg myöntää välillä olevansa harmissaan siitä, etteivät asiat muutu. Maankäyttöasioissa saamelaisten kuuleminen jää vähälle.

– Kyllähän se turhauttaa, mutta silti ei saa turhautua.

Usein saamelaisedustajien näkemystä kysytään vain siksi, että voidaan laittaa rasti ruutuun, että kuultu on, kuvailee Holmberg.

– Sillä tavoin voidaan pestä kätöset ja tehdä sitten ihan mitä vain.

taiteilija Niillas Holmberg
Niillas Holmbergin mukaan valtaväestö on hyvin kiinnostunut saamelaisten kulttuurista. Hän toivoisi kuitenkin saamelaisista enemmän tietoa esimerkiksi oppikirjoihin.Jari Kärkkäinen / Yle

Holmberg näkee tulevaisuudessa myös valoa, sillä saamelaisnuoret ovat hyvin tiedostavia ja myös valtaväestössä tietoisuus saamelaisasioista on kasvanut.

Saamenmaa on kotimaa

Holmberg on identiteetiltään puhtaasti saamelainen. Hän ei tunne olevansa suomalainen. Hänen kotimaansa on Saamenmaa, joka ulottuu niin Norjan, Ruotsin kuin Venäjänkin puolelle. Puolet hänen suvustaan on Tenojoen toiselta puolelta eli Norjasta.

– Se on outoa, että raja menee Tenojoessa, joka on kautta aikain yhdistänyt kansoja. Ikään kuin minun haluttaisiin ajattelevan, että sukulaiseni olisivat ulkomaalaisia.

Saamelaisten kansallispäivää on yleensä vietetty Utsjoella yhdessä Norjan puolella asuvien saamelaisten kanssa. Koronan takia yhteisjuhlia ei tänä vuonna järjestetä, mutta useita virtuaalitapahtumia on luvassa.

Saamelaisille päivä on tärkeä.

– Edes kerran vuodessa saamelaiset pääsevät esiin, hän naurahtaa.

Lue myös:

"Meitä kannattaa kuunnella luontoasioissa" – Lue saamelaisen, inuiitin ja tšuktšin tarinat

Taiteilija Outi Pieski solmii tuhannesta hapsusta valtavan saamenhuivin – Pieskin näyttelyssä luonto on tärkein: ”Se on kotiseutu ja koti”

Katja Gauriloff työstää unelmaansa, maailman ensimmäistä koltansaamenkielistä fiktioelokuvaa – tuotannon toivotaan käynnistyvän jo tänä vuonna

Kuuntele Niillas Holmbergin haastattelu Luomiskertomus-ohjelmassa.

Lue seuraavaksi