Hyppää sisältöön

Jättiraportti: Luonnolle tarvitaan hintalappu, koska taloutemme, elämämme ja hyvinvointimme on täysin riippuvainen luonnosta

Taloudellisen onnistumisen mittareita on muutettava, sanoo Cambridgen yliopiston professorin Dasguptan raportti, jonka Britannian valtiovarainministeriö on tilannut.

Aurinko paistoi pakkassäässä Espoossa 1. helmikuuta. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle

Taloutemme, elämämme ja hyvinvointimme nojaavat luontoon.

Luonto tarjoaa meille ruokaa, vettä ja suojaa, säätelee ilmastoamme ja epidemioita. Luonto tarjoaa meille myös hyvinvointia vapaa-ajalla. Yksinkertaisesti: ilman luontoa ei olisi elämää. Kaikki riippuu luonnosta, tärkeimmästä pääomastamme.

Näin luonnon merkitystä ihmiskunnalle ja taloudelle kuvataan tänään julkaistussa niin sanotussa Dasguptan raportissa (siirryt toiseen palveluun). Laajan tutkijaryhmän työtä johti Cambridgen yliopiston taloustieteen emeritusprofessori Sir Partha Dasgupta. Riippumattoman, maailmalaajuisen raportin tilasi Britannian valtiovarainministeriö.

Raportissa nivotaan ensimmäistä kertaa varsinaisesti yhteen luonnon ja talouden kietoutuneisuus toisiinsa. Siinä arvioidaan, mitä taloudellista hyötyä biodiversiteetistä on ja toisaalta mikä on luontokadon taloudellinen hinta. Raportti summaa myös toimia, joilla voidaan suojella ja kohentaa sekä luonnon monimuotoisuutta että taloutta.

–Luonto on kotimme. Hyvä taloudenhoito vaatii, että huolehdimme luonnosta paremmin, Dasgupta on sanonut (siirryt toiseen palveluun).

Dasguptan raporttia on verrattu käänteentekevään Sternin raporttiin. Siinä maailmanpankin entinen pääekonomisti Nicholas Stern teki yhteenvedon ilmastonmuutoksen ja talouden kytköksestä vuonna 2006.

Sternin raportti käänsi ilmastokeskustelun suunnan. Raportissa arvioitiin ensimmäistä kertaa ilmastonmuutoksen negatiivisia vaikutuksia maailmantalouteen. Raportti siirsi ilmastokeskustelun painopistettä ympäristöongelmasta talouden ongelmaksi.

Brittien pääministeri Boris Johnson, jonka hallitus isännöi kansainvälisiä ilmastoneuvotteluita tämän vuoden lopulla, toivotti raportin tervetulleeksi.

–Tämä vuosi on kriittinen siinä, saammeko pysäytettyä ja hidastettua luontokatoa, Johnson sanoi uutistoimisto Reutersille (siirryt toiseen palveluun).

Aurinko siilautuu sademetsän läpi Porto velhossa, Brasiliassa. Raportti esittää, että sademetsien suojelemiseksi pitäisi perustaa rahoitusjärjestelmä. Kuva: Joedson Alves / EPA

Luonto on omaisuuserä

Alussa mainituista syistä luonto on Dasguptan raportin mukaan omaisuuserä tai pääoma samaan tapaan kuin esimerkiksi tiet, rakennukset ja tehtaat tai ihmisten terveys ja tieto-taito.

Omaisuuseränä sitä pitäisi raportin mukaan myös kohdella. Luonnolle pitäisi laittaa hintalappu.

– Ihmiskunta on vauraampi kuin koskaan, mutta myös kuormituksemme luonnolle ja monimuotoisuudelle on suurempi kuin koskaan aikaisemmin, sanoo Sitran projektijohtaja Janne Peljo.

Luonnon monimuotoisuus tekee luonnosta tuotteliaan, kestävän ja sopeutuvan, raportissa sanotaan. Aivan kuten monipuolisuus sijoittajan salkussa tekee siitä vähemmän haavoittuvan riskeille ja muutoksille, myös monipuolinen luonnon portfolio tekee siitä kestävämmän ja vähentää riskejä luonnon tarjoamia hyödykkeitä ja palveluja kohtaan.

Yksittäiset ihmiset, yritykset ja ja eri maiden hallitukset ovat kuitenkin epäonnistuneet tämän omaisuuserän hoidossa, raportti toteaa. Inhimillinen pääoma on kasvanut viimeisten noin 30 vuoden aikana, samoin tuotettu pääoma, mutta luonnon pääoma on laskenut 40 prosenttia.

Muut pääomat ovat kasvaneet luonnon kustannuksella. Siitä kertoo esimerkiksi se, että tarvitsisimme 1,6 maapalloa ylläpitämään nykyistä elintasoamme.

Luontokato aiheuttaa isoja riskejä taloudelle

Luonnon monimuotoisuus heikkenee nopeammin kuin koskaan ihmisen historian aikana. Se aiheuttaa äärimmäisiä riskejä ja epävarmuutta taloudelle ja hyvinvoinnille. Maailmanlaajuinen koronapandemia on tästä raportin mukaan hyvä esimerkki.

– Meidän täytyy löytää keinoja irtikytkeä luonnonvarojen kulutus ja kuormitus talouskasvusta ja taloudellisen hyvinvoinnin luomisesta, Peljo sanoo.

Monet ekosysteemit, kuten jotkin trooppiset metsät ja koralliriutat, ovat jo tuhoutuneet korjauskelvottomiksi. Kun ekosysteemi kerran tuhotaan, sitä on raportin mukaan vaikeaa ellei mahdotonta korjata takaisin entiselleen.

Luontokadon taustalla on raportin mukaan syväänjuurtunut ja laajalle levinnyt markkinoiden ja instituutioiden epäonnistuminen: luonnon arvo ihmiskunnalle ei näy markkinahinnoissa.

Lisäksi luontoa tuhoavia toimia rahoitetaan enemmän kuin luontoa suojelevia toimia. Varovaisen arvion mukaan luontoa tuhoavia tukia maksetaan 4–6 triljoonaa USA:n dollaria vuosittain. Sen sijaan sademetsien tai merten suojeluun ei ole olemassa institutionaalisia järjestelyjä.

Koralliriutalla karille ajaneen rahtilaivan öljyhaittoja on yritetty torjua Mauritiuksen rantavesillä muun muassa öljyntorjuntapuomilla. Kuva: Laura Morosoli / Epa

Luonto sulkee talouden sisäänsä

Nykyinen taloudellinen kasvu kuormittaa luontoa siinä määrin, että suhteemme luontoon ja sen suojeluun pitää arvioida uudelleen, jos aiomme suojella sekä luonnon monimuotoisuutta että vaurauttamme, raportissa todetaan.

Luonto sulkee talouden sisäänsä, ei ulkopuolelle.

Ajattelutavan muutos helpottaa Dasguptan raportin mukaan huomaamaan, mihin luonto asettaa talouden rajat ja arvioimaan, mikä on kestävää talouskasvua.

Onnistumisen mittarit on muutettava – 3 käänteentekevää muutosta

Ihmiskunnan on tehtävä raportin mukaan pikainen valinta. Kestävän polun valitseminen tarkoittaa kolmea käänteentekevää muutosta.

1. On varmistettava, että vaatimuksemme luontoa kohtaan eivät ylitä luonnon tarjontakykyä.

Ruuantuotannon kestävyyttä on parannettava muuttamalla esimerkiksi viljelytekniikoita, tuholaistorjuntaa ja käyttämällä geenimuuntelua. Energiantuotanto on muutettava hiilineutraaliksi. Väestönkasvuun on puututtava naisten koulutuksella ja työnteolla, sekä perhesuunnittelulla. Luonnonsuojelu ja luonnon ennallistaminen pitävät yllä ja parantavat luonnon tarjoamia palveluita. Suojelu on halvempaa kuin ennallistaminen.

2. Taloudellisen onnistumisen mittareita on muutettava.

Bruttokansantuote eli BKT ei pysty mittaamaan luonnon tarjoamia hyödykkeitä ja palveluita. Pikemminkin se kannustaa kestämättömään taloudelliseen kasvuun. Luonnon omaisuuserät pitää ottaa talouden mittareihin mukaan.

3. Rahoitusjärjestelmät on muutettava.

Raportti vaatii ylikansallista menettelyä ekosysteemien tukemiseksi. Valtioiden sisällä olevat ekosysteemit, kuten sademetsät, tarvitsevat maksujärjestelmän. Sen avulla kyseinen valtio pystyisi suojelemaan ekosysteemit, joiden varassa me kaikki olemme. Valtioiden ulkopuolisilla alueilla, kuten valtamerillä, olisi maksettava vuokraa esimerkiksi kalastusalueen käytöstä.

Tarvitsemme rahoitusjärjestelmän ohjaamaan sijoituksia taloudellisiin toimiin, jotka kohentavat luonnon pääomaa, kestävää kulutusta ja tuotantoa, raportti summaa.

– Viimeistään nyt yhteiskunnallisen keskustelun keskiöön ilmastonmuutoksen rinnalle täytyy tuoda luonnon monimuotoisuus, ja sitä täytyy alkaa ohjaamaan ja johtamaan kestävällä tavalla, Peljo sanoo.

Aurinko laskee tuulimyllyjen taakse Porin Reposaaressa syyskuussa 2020. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle

Lue myös:

.
.