1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. ruokahävikki

Sinkkubanaaneista tuli ostosreissulla lasten kiukun helpottajia – kaupat keksivät uusia keinoja taistella ruokahävikkiä vastaan

Kauppojen ruokahävikki on noin 12–14 kiloa suomalaista kohti.

ruokahävikki
Nainen tutki hyllyä jossa lukee Last Chance
Riihimäen Citymarketissa koottiin kaikki hävikkiin menevät tuotteet samaan hyllyyn. Idea sai asiakkailta kiitosta.Miki Wallenius / Yle

Hävikki on rahaa, ja siksi kaupoissa yritetään saada tuotteita kaupaksi viimeiseen myynti- tai käyttöpäivään asti. Päivittäistavarakauppa ry:n jäsenyrityksissä hävikiksi päätyi vuonna 2019 keskimäärin kaksi prosenttia elintarvikkeista.

Niin sanotusta viimeisen tilaisuuden hyllystä tuli menestys Riihimäen Citymarketissa. Kauppaan rakennettiin viime syksynä suuri hyllykkö, johon kootaan joka päivä kaikki viimeistä myyntipäivää lähenevät elintarvikkeet.

Hyllykkö sijoitettiin tärkeän kulkuväylän varrelle. Näin miltei jokainen ohikulkeva ainakin silmäilee sitä.

– Meille on aamulla helpointa koota kaikki tänne kuuluvat tuotteet, siten ne saadaan tehokkaammin myytyä, tiivistää kauppias Juuso Österman.

Riihimäen Citymarketissa asioi noin miljoona asiakasta vuosittain. Hävikin osuus hypermarketissa on noin 1,5 prosenttia kokonaisliikevaihdosta. Österman laskee, että Last chance nimen saaneen hyllykön avulla hävikin euromääräistä arvoa on pudotettu parhaina kuukausina jopa 40 prosenttia.

Ensimmäisenä hyllystä katoavat kassit, joihin on kerätty kolhiutuneita tai hiukan nuupahtaneita vihanneksia ja hedelmiä. Vastaavat kassit tunnetaan myös S-ryhmässä.

Värikkäät aletarrat tehoavat yhä asiakkaisiin

Tärkein keino saada asiakkaat kiinnostumaan hävikkiin menevistä tuotteista ovat alennukset. Citymarketin hävikkihyllykössä tuotteissa näkyvät -30% tai -50% -tarrat.

Samat tarrat ovat ahkerassa käytössä kilpailijalla Riihimäen Prismassa. Siellä otettiin ketjun ohjeistuksen mukaan käyttöön myös ilta-ale, joka alkaa kello 21 jälkeen.

– Silloin laputetuista tuotteista saa isomman, 60 prosentin alennuksen. Jotkut asiakkaat ovat vähän siirtäneetkin ostosretkeään myöhäisemmäksi, jotta saisivat isompia alennuksia, kertoo myyntipäällikkö Anssi Vilen Riihimäen Prismasta.

B-luokan kotimaiset päihittävät espanjalaiset

Prisma auttaa myös vihannestentuottajia pääsemään eroon B-luokan tomaateista ja käyristä kurkuista. Yllätyksenä tuli se, että usein kysyntä ylittää tarjonnan. Vilenin mukaan tuotteet myydään selvästi A-luokan vihanneksia halvemmalla.

– ”Toisenlainen” tomaatti nimen saanut tomaatti on täysin myyntikuntoinen, mutta ei A1 -luokan tuote. Niillä on kova kysyntä ja asiakkaat ovat kovasti tykänneet.

Kotimaisten käyrien kurkkujen suosio on jopa vähentänyt espanjalaisten kurkkujen kysyntää.

Myyjä kiinnittää isoa alennustarraa spagettipakettiin
Värikkäät aletarrat kiinnittävät edelleen tehokkaasti kaupassa asioivien huomion.Miki Wallenius / Yle

Hävikkiä vastaan käydään kaupoissa myös tietotekniikalla. Lidl-ketjun kaupoissa tavaroiden menekkiä seurataan tunneittain. Kaupoissa tietokoneet lisäävät tai vähentävät tilausmääriä vertaamalla menekkilukuja. Valtaosa tuotetilauksista hoituu automatiikalla. Eniten ennustavia tilausjärjestelmiä käytetään vaikeimmissa tuoteryhmissä, joita ovat leipä, kasvikset, einekset, kala, liha ja maitotuotteet.

Hävikin syitä analysoidaan. Kaupoissa pohditaan tilattiinko tuotetta liikaa, olivatko tarjoukset oikeat, yllättikö sää tai oliko kilpaileva tuote hyllyssä liian lähellä. Syitä hävikkiin on monia.

Sinkkubanaaneja lapsille ilmaiseksi

Riihimäen Citymarketissa on huomattu kuinka paljon pelkästään banaanit tuottavat hävikkiä.

– Asiakkaat repivät tertusta tarvittavan määrän ja paiskaavat loput hyllyyn, jolloin banaani vahingoittuu, Juuso Österman pahoittelee.

Tertusta irrotetut, yksittäiset banaanit, eli sinkkubanaanit, eivät aina kelpaa asiakkaille. Yksittäisiä banaaneja tarjotaan lapsiasiakkaille ilmaiseksi välipalaksi kauppareissulla.

– Se on palvelua, kauppias perustelee.

Kauppojen vapautetut aukiolojat ovat vähentäneet hävikkiä. Kuluttajat eivät rohmua suuria määriä ruokaa viikonloppuisin, koska täydennystä voi hakea helposti.

Kaatopaikalle ei mene kaupasta ruokaa

Päivittäistavarakauppa ry:ssä tiedetään, kuinka vaikeaa on puristaa kauppojen hävikkiä alle kahden prosentin samaan aikaan, kun tuotevalikoimat laajenevat.

Mutta toisaalta hävikki ei myöskään ole kasvanut, vaikka tuotevalikoima laajenee koko ajan, muistuttaa johtaja Ilkka Nieminen Päivittäistavara ry:stä.

– Hävikkiin kiinnitetään koko ajan enemmän huomiota ja sen pienenemisen eteen tehdään jatkuvasti töitä parantuneella tietotekniikalla.

Kaupan seuraava tavoite on pudottaa hävikki lähelle 1,75 prosenttia.

Hävikin määrä Suomessa on tutkimusten mukaan 400–500 miljoonaa kiloa vuodessa. Siitä kaupan osuus on 65–75 miljoonaa kiloa eli 18 prosenttia.

HOK-Elannossa on laskettu, että hävikkiin menevistä tuotteista 46 prosenttia on hedelmiä ja kasviksia, 20 prosenttia leipää ja 30 prosenttia kalaa, lihaa ja maitotaloustuotteita.

Elintarvikeala on tehnyt materiaalitehokkuuden sitoomuksen, jolla pyritään kohti kestävää elintarvikkeiden valmistusta, jakelua ja kulutusta. Ensimmäisen vuoden tulokset ovat rohkaisevia mukaan lähteneiden yritysten osalta.

– Yrityksille on tullut säästöä vajaat viisi miljoonaa euroa, ruokahävikkiä on vähennetty 3000 tonnia ja hiilidioksidipäästöjä on vähennetty 10 000 tonnia, Nieminen kehaisee.

Asiakkaille kelpaamattomat tuotteet menevät pitkälti ruoka-apuna hyväntekeväisyyteen. Esimerkiksi S-ryhmällä on ruoka-avussa noin 400 yhteistyökumppania. Loput viedään eläinten rehuksi ja biopolttoaineeksi. Suomessa ei mene kaupan ruokajätettä kaatopaikalle.

Lue seuraavaksi