1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kampanja-/vaalimainonta

Taloustutkimus selittää perussuomalaisten vaalimainokseen päätynyttä bensalaskelmaa – Puoluesihteeri: Hassua irtisanoutua omista luvuista

Taloustutkimus harmittelee, ettei yritykselle tarjottu mahdollisuutta nähdä Lappilaisessa julkaistua mainosta etukäteen.

Perussuomalaisten puoluesihteeri Simo Grönroos. Kuva: Berislav Jurišić / Yle

Perussuomalaisten Lappilainen-lehdessä ilmestyneestä mainoksesta kehkeytyi pienimuotoinen kohu, jota kommentoi tänään myös markkinatutkimusyritys Taloustutkimus.

Iltalehti kertoi ensimmäisenä (siirryt toiseen palveluun) puolueen vaalimainoksesta, jonka mukaan esimerkiksi polttoaineveroja korotettaisiin 30 senttiä/litra ”punavihreän hallituksen vaihtoehdossa”.

Polttoaineiden litrahinnat nousivat kesällä veronkorotusten vuoksi 6–7 sentillä, eikä uusista korotuksista ole hallituksessa sovittu. Puoluesihteeri Simo Grönroos sanoi Iltalehdelle, että laskelmat perustuvat Taloustutkimukselta saatuihin lukuihin.

– Ensinnäkin Taloustutkimus Oy ei väitä, että hallitus aikoisi nostaa bensiiniveron hintaa niin, että sen hinta nousisi 30 s/l vaan kyse on (p)erussuomalaisten omassa mainonnassaan esiintuomasta väitteestä. Valitettavasti puoluesihteeri Simo Grönroos ei tuo tätä asiaa selvästi esiin kommentoidessaan vaalimainosta Iltalehdessä, toimitusjohtaja Jari Pajunen sanoo yrityksen tiedotteessa (siirryt toiseen palveluun).

– Hinnankorotuksen esiin nostaminen on mainostajan valinta. Valitettavasti Taloustutkimukselle ei tarjottu mahdollisuutta nähdä mainosta etukäteen.

Pajusen mukaan pohjalla oleva laskelma konkretisoi, minkä suuruinen korotus bensan hintaan pitäisi tehdä, jotta hallitus saavuttaisi omat hiilineutraaliustavoitteensa.

– On vaaleilla valittujen päättäjien asia päättää, käytetäänkö tätä keinoa, jotain muuta keinoa, muutetaanko tavoitetta ja missä tahdissa toimenpiteitä toteutetaan, Pajunen sanoo.

Grönroos: ”Keskustassa on närkästytty”

Perussuomalaisten puoluesihteeri Simo Grönroos sanoo Ylelle, että puolue julkaisi lukujen taustalla olevan tutkimuksen alun perin viime vuoden alkupuolella.

– Taloustutkimus on tuolloin tehnyt tämän tutkimuksen. Nyt (perussuomalaisten) Lapin piirijärjestö on sellaisenaan laittanut tämän aluekohtaisen, Taloustutkimuksen tekemän laskelman (siirryt toiseen palveluun) lehteen, hän sanoo.

– Minusta tuo Taloustutkimuksen tiedote oli sekava. Ei siinä varinaisesti sanouduttu irti mainoksesta.

Antaako Taloustutkimuksen tiedote tai mainoksesta virinnyt keskustelu aihetta oikaista mainosta?

– Jos Taloustutkimus ilmoittaisi, että heidän tutkimuksensa ei ole pätevä, niin sitten asiaa pitäisi tarkastella uudestaan. Mutta minusta he eivät ole sanoneet niin. Tiedotteessahan tuotiin esiin, että se on Taloustutkimuksen arvio siitä, millaisia korotuksia pitäisi tehdä, jos (hiilineutraalius)tavoitteeseen halutaan päästä, Grönroos sanoo.

– Vaikuttaa hassulta, että he omista luvuistaan irtisanoutuvat. Siellä on varmasti kovaa painostusta ollut taustalla.

Onko perussuomalaiset saanut yhteydenottoja aiheesta?

– Keskustapuolueessa siitä ollaan närkästytty. Ei olla oltu tyytyväisiä tähän mainokseen.

Hallitusohjelmassa sovittu korotus toteutui kesällä

Hallituspuolueet kirjasivat hallitusohjelmaan, että ”fossiilisten polttoaineiden verotusta korotetaan kuluttajahintojen ennustetun nousun mukaisesti 250 miljoonalla eurolla vaalikauden aikana”.

Tämän niin kutsutun indeksikorotuksen vaikutus luvattiin lisäksi ottaa huomioon pienituloisille maksettavissa etuuksissa ja tuloverotuksessa.

Korotus toteutettiin elokuussa (siirryt toiseen palveluun) ja polttoaineiden litrahinnat nousivat sen myötä 6-7 sentillä.

Lisäkorotuksista hallitusohjelmassa ei ole sovittu. Keskustan ryhmäjohtaja Antti Kurvinen vakuuttelikin viimeksi tammikuussa Twitterissä (siirryt toiseen palveluun), että tämän enempää polttoaineveroja ei koroteta.

– Se on meidän vaatimuksemme ja linjamme, emmekä siitä voi antaa periksi, hän kirjoitti.

Hallitusohjelman mukaan Suomi tavoittelee hiilineutraaliuutta vuoteen 2035 mennessä ja hiilinegatiivisuutta pian sen jälkeen. Liikenne- ja viestintäministeriö julkaisi tammikuussa suunnitelmansa siitä, kuinka liikenteen päästöt saataisiin puolitettua vuoteen 2030 mennessä osana tätä tavoitetta.

Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd.) sanoi suunnitelman julkaisun yhteydessä, ettei hallituksella ole veronkorotuksiin ”mitään intohimoa”.

– Kunnianhimoinen tavoitteemme ovat päästövähennykset, mitään intohimoa veronkorotuksiin ei ole. Ensisijaiset toimet ovat kannusteet, biopolttoaineiden lisääminen ja pitkä lista muita toimia, hän sanoi.

Voit keskustella aiheesta huomiseen keskiviikkoon 3. helmikuuta klo 23 saakka.

Lue myös:

Moni kiirehtii nyt tankkaamaan "vanhalla hinnalla" vielä kun ehtii – polttoaine kallistuu lauantaina ja Suomessa varaudutaan ruuhkaan bensapumpuilla