1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. pankkitoiminta

Luottotappiot erottavat Euroopan pankkien voittajat ja häviäjät koronakriisissä – Nordea tekee huipputulosta pandemiasta huolimatta

Euroopan pankeissa on nyt poikkeuksellisen suuria eroja. Etelän pankit julkistavat tuloksiaan ensi viikolla.

pankkitoiminta
Kuvassa on Nordean kyltti.
Nordean osake oli torstaina päivällä lähes kolmen prosentin nousussa.Silja Viitala / Yle

Nordea porskuttaa koronapandemiasta huolimatta ja on nyt yksi Euroopan vakavaraisimmista pankeista.

Se on osin pohjoismaalaisten asunnonostajien ansiota. Asuntolainoja nostettiin koronavuonna Nordean toimipisteistä ennätysmäärä, finanssikonserni kertoi torstaina julkistaessaan tuloksensa vuodelta 2020.

Toisin kuin monet eurooppalaiset kilpailijansa, Nordea aikoo maksaa tänä vuonna myös kunnon osingot omistajilleen.

Euroopan keskuspankki eli EKP on kehottanut pankkeja olemaan maksamatta osinkoja koronapandemiaan liittyvien riskien vuoksi. Joulukuussa pankkivalvoja kuitenkin lievensi rajoitusta niin, että hyvin vakavaraiset pankit voivat maksaa osinkoa korkeintaan 0,15 prosenttia vuosien 2019–2020 tuloksista.

Nordea maksaakin jo helmikuussa omistajilleen seitsemän senttiä osakkeelta.

Jos EKP ei määrää vuoden mittaan uusia rajoituksia, pankki jakaa toissa ja viime vuoden voitoista vielä 0,72 euroa osakkeelta lisää syyskuussa.

Nordea on optimistinen

Odotukset koronapandemian voittamisesta ja sen jälkeisestä elpymisestä ovat korkealla, vaikka täysimääräiset talousvaikutukset ovat epävarmat, Nordean konsernijohtaja Frank Vang-Jensen arvioi tulosjulkistuksessa.

Nordean konsernijohtaja Frank Vang-Jensen
Nordean konsernijohtaja Frank Vang-Jensen kertoi torstaina myös pankin uudesta sijoitusstrategiasta. Nordea alkaa ohjata sijoituksiaan pois hiilidioksidipäästöistä. EU laatii parhaillaan finanssilainsäädäntöä, jolla yritykset velvoitetaan ottamaan ilmastotavoitteet huomioon sijoituksissa.Yle

Mikään ei ole varmaa, mutta Vang-Jensenin mukaan monet merkit viittaavat kohti parempia aikoja. Ihmiset ovat löytäneet uusia tapoja tehdä työtä ja kuluttaa. Rokotukset on aloitettu.

– Tämä tukee näkemystämme siitä, että virus saadaan taltutetuksi, Vang-Jensen arvioi.

Nordea varautuu kuitenkin yhä mahdollisiin luottotappioihin jo viime vuonna perustetuilla puskureilla. Finanssikonsernin vahvuus on se, että sen asiakkaina ei ole kovin paljon esimerkiksi matkailuyrityksiä vaan pikemminkin vientiteollisuutta.

Pankkien erot paljastuvat näinä päivinä

Nordean optimismi voi olla ennenaikaista, koska eurooppalainen pankkijärjestelmä on erittäin keskinäisriippuvainen. Koronapandemia jyllää yhä ja rokoteohjelmat takkuavat.

Suuret europpalaiset pankit ovat hyvin erilaisissa tilanteissa. Siitä kertovat esimerkiksi tuoreet tulostiedot Saksasta.

Maan suurin pankki Deutsche Bank teki Nordean tapaan viime vuonna hyvän tuloksen. Pankkijätti nojaa investointipankkiinsa ja on rikastunut ennen kaikkea velkakirjoilla (siirryt toiseen palveluun). Velkakirjoja on liikkeellä paljon EKP:n valtavien arvopapereiden osto-ohjelmien ansiosta.

Sen sijaan kilpailija Commerzbank paljasti (siirryt toiseen palveluun) liki kolmen miljardin euron tappiot. Pk-yrityksiä rahoittava saksalaispankki joutuu tekemään suuret alaskirjaukset koronapandemian seurauksena.

Edessä on valtava kustannusten leikkausohjelma, koska Commerzbank ei ole kyennyt modernisoimaan toimintaansa.

Pankkien väliset erot näkyvät myös osakekursseissa. Nordea on selvästi arvostetumpi kuin kilpailijansa.

Etelän suurista pankeista Espanjan Santander kertoi jo keskiviikkona (siirryt toiseen palveluun) tehneensä koronavuonna ensimmäisen kerran tappiota vuosikausiin.

Monet italialaiset ja ranskalaiset pankit julkistavat tuloksensa ensi viikolla. Ranskan suurpankki BNP Paribas on varoittanut, että sillä on paljon lento- ja matkailuyhtiöiden lainasaatavia.

Mielenosoitus
Euroopan matkailu- ja turismiyritysten edustajat osoittivat mieltään Brysselissä lokakuussa. Monia alan yrityksiä uhkaa konkurssi koronakriisin seurauksena.Stella Pictures / EPA

Luottotappiot uhkaavat

EKP:n pankkivalvonta haluaa pankkien pitävän mahdolliset osingot puskurina siltä varalta, että rahoitusjärjestelmään tulee vielä vakavia häiriöitä pandemian seurauksena.

Yritysten ja kotitalouksien maksuongelmat koronakriisissä lisäävät pankkien luottotappioita etenkin Etelä-Euroopassa.

Näkymät pankkien kuntoon eri maissa ovat Finanssialan FA:n pääekonomistin Veli-Matti Mattilan mielestä nyt hyvin sumuiset. Koronakriisi on kohdellut taloutta kovalla kädellä, toisissa maissa kovemmalla kuin toisissa.

– Sellaiset pankit pärjäävät paremmin, joilla on monipuolista liiketoimintaa – joilla on lainanannon lisäksi esimerkiksi investointipankkitoimintaa, Mattila sanoo.

Monissa maissa on lakisääteisiä laajoja lyhennysvapaaohjelmia eli moratorioita. Suomessa lyhennysvapaat ovat pankkikohtaisia.

Ongelma on se, että Euroopan pankkivalvojalla ei ole täyttä kuvaa siitä, ovatko lyhennysvapaat auttaneet yrityksiä ja kotitalouksia taantuman yli.

– Pankeilla itsellään voi olla heikko kuva siitä, mikä niiden asiakkaiden tila on. Kun pankki ei kunnolla tiedä, valvoja tietää vielä vähemmän, Mattila kuvailee.

Zombit voivat yllättää

Pelkona ovat erityisesti niin kutsutut zombiyritykset. Yritys on zombi eli elävä kuollut, kun se ei kuole konkurssiin, mutta ei pysty suoriutumaan veloistaan.

Koronapandemiassa tällaisia zombiyrityksiä on todennäköisesti paljon. Ne pysyvät pystyssä lähinnä pandemiatukien turvin eli valtiontuilla, lainaamalla keskuspankin markkinoille syytämää rahaa tai lainahelpotuksilla.

Niiden tulovirta on kuitenkin tyrehtynyt.

Zombiutumisesta kertoo esimerkiksi ylläoleva grafiikka. Tässä kriisissä konkursseja on ollut toistaiseksi selvästi vähemmän kuin yleensä taantumissa.

Vähäisiä konkurssilukuja selittää se, että monessa maassa on lyhennysvapaaohjelmien lisäksi voimassa niin kutsutut konkurssimoratoriot: velkoja tai verottaja ei ole voinut hakea velallista konkurssiin maksukyvyttömyyden vuoksi.

Suomessakin esimerkiksi ravintola-alan konkurssit alkavat paljastua vasta nyt (siirryt toiseen palveluun), kun verottaja on alkanut hakea yrityksiä konkurssiin. Niistä voi seurata luottotappioita pankeille.

Pk-yrityksissä työskentelee kaksi kolmasosaa euroalueen työntekijöistä.

Lue lisää:

Pankkien yhteisvastuu EU:ssa lisääntyy – "Suomi haluaa, että pankkijärjestelmä huolehtii omista virheistään", Matti Vanhanen sanoo

EKP maksaa pankeille siitä, että ne ottaisivat lainaa keskuspankista: nyt koroksi alimmillaan –1 prosenttia

Miten EU muuttaa rahoituksen pelisääntöjä ilmaston kannalta paremmiksi? Lue täältä lisää. (siirryt toiseen palveluun)

Lue seuraavaksi