1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. konkurssi

Arki korona-ajan jälkeen: Konkursseja, yksinyrittäjyyttä ja työtä kotikonttorilta

Korona-aika muuttaa työelämää monella tavalla tapaa.

Kuva: Tiina Jutila / Yle

Maanantaina päättyi viime toukokuussa voimaantullut väliaikainen laki, joka on vaikeuttanut yritysten hakemista konkurssiin. Tarkoituksena on ollut auttaa yrityksiä selviytymään koronakriisin ylitse.

Konkurssien määrä onkin pysynyt alhaisena. Esimerkiksi Etelä-Karjalan käräjäoikeuteen ei tullut tammikuussa yhtään konkurssihakemusta ja Kymenlaakson käräjäoikeuteen hakemuksia tuli vain kaksi.

Koko Kaakkois-Suomessa konkurssihakemusten määrä väheni viime vuonna vuoteen 2019 verrattuna. Konkurssiin haettiin Kaakkois-Suomessa vain sata yritystä, kun edellisvuonna luku oli noin viidenneksen suurempi. Sama ilmiö näkyy koko maassa.

Lue lisää: Vireille pantujen konkurssien määrä väheni rajusti viime vuonna – koronasuoja vaikutti

Tilapäisen konkurssilain raukeaminen saattaa kuitenkin muuttaa tilannetta. Näin uskotaan ainakin Etelä-Karjalan Osuuspankissa, jolla on noin puolet maakunnan yrityslainakannasta.

– Näköpiirissä on, että konkurssien määrä kasvaa. Vielä on kuitenkin vaikea ennakoida kuinka paljon, mutta viime vuoteen verrattuna määrä varmaan tuplaantuu, Etelä-Karjalan osuuspankin yritys- ja yhteisöasiakkaista vastaava pankinjohtaja Leo-Petteri Nevalainen kertoo.

Etelä-Karjalan osuuspankin yritys- ja yhteisöasiakkaista vastaava pankinjohtaja Leo-Petteri Nevalainen uskoo, että konkurssien määrä lähtee nyt kasvuun. Kuva: Kare Lehtonen / Yle

Lue lisää: Koronakriisi ja lakimuutos tuomassa konkurssipiikin – talousvaikeuksissa kamppaillut yrittäjä: "Kuin olisi oma lapsi teho-osastolla letkuissa"

Ei rysäystä

Myös Etelä-Karjalan yrittäjien toimitusjohtaja Jami Holtari uskoo, että konkurssihakemuksia tulee lisää. Mitään rysäystä tuskin kuitenkaan on odotettavissa.

– Tuskin tästä mitään hirveää piikkiä tulee, mutta kyllä konkurssien määrä Etelä-Karjalassa kasvaa, Etelä-Karjalan yrittäjien toimitusjohtaja Jami Holtari sanoo.

Yhdistyksen joulukuussa tekemän tutkimuksen mukaan neljä prosenttia yrityksistä kertoi olevansa konkurssiuhan alla. Holtarin mukaan väliaikainen konkurssilaki ja valtion muut tukitoimet ovat kannatelleet yrityksiä korona-aikana. Ilman niitä moni yritys olisi jo kaatunut.

– Kyllä ne ovat pelastaneet monet yritykset pahemmalta rysäykseltä, Holtari sanoo.

Etelä-Karjalan yrittäjien toimitusjohtaja Jami Holtari arvelee, että koronakriisi kiihdyttää entisestään yritysten ulkoistuksia. Kuva: Kare Lehtonen / Yle

Konkurssien määrää patoaa edelleen myös helmikuun alusta voimaan tullut uusi väliaikaislaki.

Syksyyn saakka voimassa olevan uuden lain mukaan tilapäisten tai pienten maksuvaikeuksien takia yritystä ei saa hakea konkurssiin. Yrittäjillä on aiemman seitsemän päivän sijaan 30 päivää aikaa järjestää rahoitusta saatuaan konkurssiuhkaisen maksukehotuksen.

Ulkoistukset lisääntyvät

Konkurssien ja yritysten lopettamisten lisäksi korona-aika muuttaa muutenkin yrityskenttää. Etelä-Karjalan yrittäjien toimitusjohtaja Jami Holtari uskoo, että esimerkiksi yritysten ulkoistukset lisääntyvät entisestään. Yhä enemmän ihmisiä siirtyy tekemään entistä työtään yksinyrittäjänä.

– Monet isommat firmat siirtävät toimintojaan alihankintaan. Riskiä joudutaan jakamaan ja monelle syntyy työpaikka ennemmin yrittäjänä kuin työntekijänä, Holtari sanoo.

Korona-ajan aiheuttama etätyöbuumi luultavasti myös jatkuu epidemian jälkeenkin ainakin jollain tasolla. Tällä puolestaan on vaikutusta esimerkiksi toimistokiinteistöjen markkinoihin.

– Meillä ei ole vielä arviota siitä, kuinka suuresta muutoksesta on kyse, Etelä-Karjalan osuuspankin yritys- ja yhteisöasiakkaista vastaava pankinjohtaja Leo-Petteri Nevalainen kertoo.