1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. kirjastot

Lukuinto ei hiipunut, vaikka korona juoni kirjastojen tilastot miinukselle

Rajoitukset nakersivat Lounais-Suomen kirjastojen lukuja koko vuoden osalta, mutta totuus paljastuu rivien välistä.

Korona-ajan kirjastokäynti on pikainen
Korona-ajan kirjastokäynti on pikainen

Turkulainen Anna-Mari Varjonen on tullut pääkirjastoon palauttamaan kirjoja. Hänen tulee lainattua kirjoja paljon, vähintään kerran viikossa Varjonen suuntaa hakemaan varauksia tai palauttamaan jo luettuja teoksia.

Kun aikaa on, tulee luettua vielä tavallistakin enemmän.

– Nyt korona-aikana olen kyllä lukenut kiihtyvällä tahdilla. Yleensä käyn katsomassa uutuushyllyn, mutta se on jäänyt nyt pois. Ei tule tehtyä herätelainoja. Kyllä sitä hyllyjen välissä vaelteluja vähän kaipaa, miettii Varjonen.

Anna-Mari Varjonen on ahkera lukija, ja korona-aika on lisännyt lukuintoa. Kuva: Paula Collin / Yle

Margit Hakulinen on puolestaan Noormarkun omatoimikirjastossa palauttamassa kirjaa. Nyt on Mauri Paasilinnan Rovaniemi-sarjan viimeinenkin osa luettuna.

– Oli oikeastaan ihan hyvä, tykkään Paasilinnan tuotannosta. Nyt olen menossa hakemaan netistä varaamiani neljää muuta Paasilinnaa sekä Antti Holman kirjaa. Osan lukee isäntäkin.

Viiden kirjan nippu löytyykin hyllystä vaivatta varausnumeron perusteella. Varauksen tekeminen netissä sujuu Hakulisen mielestä helposti.

Korona on lisännyt hieman Margit Hakulisen lukuhaluja. Hän iloitsee, että kirjastot ovat auki, muuten aika kävisi pitkäksi.

– Aina olen lukenut, mutta on se lisääntynyt. Näin eläkkeellä on aikaa. Laina-aika on neljä viikkoa, kyllä nämä siinä ajassa tulevat luettua, vakuuttaa Hakulinen.

Kirjat liikkuvat enemmän kuin ihmiset

Porin pääkirjastossa tunnelma on rauhallisen seesteinen. Kirjastossa ei voi normaaliin tapaan viettää aikaa, vaan asiointi pyydetään hoitamaan nopeasti.

Kävijöitä ohjeistetaan piipahtamaan pikaisesti Porin pääkirjastossa. Kuva: Tapio Termonen / Yle

Kirjoja kuitenkin lainataan ahkerasti. Hyllyjen väliin ei pääse kiertelemään, vaan henkilökunta noutaa ennakkoonvaratut ja lainaustiskillä toivotut opukset. Pienemmissä sivukirjastoissa asiakas voi itse päästäkin hakemaan haluamansa, mutta kävijämäärää rajoitetaan ovella.

Vastaavaa kirjastohoitaja Tuomas Kumpulaa ei tunnu lainkaan haittaavan, että saa itse ravata hyllyjen välissä entistä enemmän.

– Hyllyvarauksia tulee valtavasti, koska ihmiset varaavat jo ennakkoon kotoa netistä haluamansa. Samoin kirjastojen väliset kuljetukset ovat olleet aivan valtavia viime aikoina. Kirjat liikkuvat enemmän kuin ihmiset, hän kertoo hymyssä suin.

Tuomas Kumpula kannustaa tulemaan rohkeasti henkilökunnan pakeille. Kuva: Tapio Termonen / Yle

Harvemmin kirjastoa käyttäneelle koronan tuomat muutokset voivat aiheuttaa ihmetystä. Puhelimella voi kysyä neuvoa nettivarauksen tekoon, tai jopa hoitaa varauksen.

– Kun vaan uskaltaa tulla meidän henkilökunnallemme puhumaan, niin kyllä me aina löydetään mitä tarvitsee, kannustaa Kumpula.

Vuositilastot synkät, tarkempi tutkiskelu paljastaa valoisamman totuuden

Vielä alkuvuonna 2020 Turun kirjastoissa oli mukavaa parin prosentin kasvua kävijämäärissä edellisvuoteen verrattuna. Lainausmäärätkin lisääntyivät reilun kuuden prosentin verran, kunnes tuli maaliskuun puoliväli.

Poikkeusolojen ja rajoitustoimien painaessa päälle kirjastoissa nähtiin ennen kokematon kävijäryntäys 16.–17. maaliskuuta 2020.

Asiointi Turun pääkirjastossa onnistuu, mutta entisen kaltainen kaupunkilaisten olohuone se ei tällä hetkellä ole. Kuva: Paula Collin / Yle

Koronaepidemian myötä myös kirjastojen ovet sulkeutuivat kokonaan kahdeksi kuukaudeksi. Sen jälkeenkin ne toimivat osin rajoitetuilla aukioloilla, esimerkiksi Turussa omatoimikirjastot olivat säpissä vielä kesäkuunkin.

Jos kävijä- ja lainausmääriä tarkasteleekin kylmästi vuositasolla, ovat luvut roimasti miinuksella. Se ei kuitenkaan ole totuus kirjastopalveluiden käytöstä korona-aikana.

Kävijämäärät, koko vuosi 2019–2020. Kuva: Paula Collin / Yle

Informaatikko Aki Pyykkö avaa Turun kirjastojen käyttöä tarkemmin.

Jo koko vuoden luvuistakin voi nähdä, etteivät lainamäärät notkahda läheskään yhtä dramaattisesti kuin kävijämäärät. Normaaliaikoina kirjastoja käytetään myös moneen muuhun tarkoitukseen kuin vain aineistojen lainaamiseen.

Lainausmäärät, koko vuosi 2019–2020. Kuva: Paula Collin / Yle

Heinä–marraskuussa kävijämäärät vähenivät Turussa lähes neljänneksen edellisvuoteen verrattuna, mutta lainoja tehtiin liki seitsemän prosenttia enemmän.

Kävijät ja lainat Turun kirjastoissa

20192020Muutos
Kävijät heinä–marraskuu892 915675 202-24,4 %
Lainat heinä–marraskuu1 343 6141 435 567+6,8 %

– Lainaus on siis ollut hyvässä kasvussa edellisvuoteen verrattuna sinä aikana, kun kirjastoja on ollut mahdollista pitää auki, toteaa Aki Pyykkö.

Saman vahvistaa Turun kirjastopalveluiden johtaja Rebekka Pilppula.

– Viime vuonna näkyi se, että kirjastossa käytiin harvemmin ja lainattiin kerralla enemmän. Ei välttämättä tultu koko perheen kanssa kirjastoon, vaan joku kävi kaikille hakemassa. Lastenosastolla tuntui, ettei siellä käy kukaan, mutta kun katsottiin lainauslukuja, niin oli käyty ja lainattu paljon, sanoo Pilppula.

Lukeminen on yhä suositumpaa monien muiden harrastusten ollessa tauolla, arvioi Turun kirjatopalvelujen johtaja Rebekka Pilppula. Kuva: Paula Collin / Yle

Moni kaipaa hyllyjen välissä kiertelyä, sillä harva tietää suoralta kädeltä, mitä tekisi mieli lukea.

Tämä näkyy esimerkiksi dekkareiden vähentyneenä kysyntänä.

– Monesti mietitään, mikä on se meidän maito tai karkkipussi, niin dekkarit taitaakin olla sellaisia. Tullaan hakemaan jotain muuta, ja sitten ajatellaan, että otetaan jotain kivaa viihdettäkin. Tehdään vähän kuin heräteostoja, hymähtää Rebekka Pilppula.

Varauksissa roimaa kasvua

Turunkin kirjastoissa valtaosa lainoista tehdään nyt ennakkovarausten kautta. Pilppulan mukaan huomaa selvästi, että asialla ovat nyt sellaisetkin ihmiset, jotka eivät aiemmin ole varauksia tehneet.

Varauksia tehtiin Turussa viime vuonna hieman yli seitsemän prosenttia edellisvuotta enemmän. Niiden määrä on ollut tasaisessa kasvussa siitä alkaen, kun ne muuttuivat maksuttomiksi vuonna 2016.

Koronan aikana muutos on kuitenkin ollut omaa luokkaansa, kuten käy ilmi verratessa tuoreita tammikuun lukuja viime vuoden vastaaviin.

Varaukset Turun kirjastoissa

Tammikuu 2020Tammikuu 2021Muutos
38 90556 725+45,8%

– Tammikuussa varaukset kasvoivat yli 40 prosentilla. Se tarkoittaa sitä, että jos me viime vuonna olimme vielä aika nopeita varausten toimittamisessa, niin nyt menee vähän kauemmin. Massat varsinkin Turun pääkirjastossa alkavat olla isoja, sanoo Rebekka Pilppula.

Kirjastojen käyttö voi muuttua pysyvästi

Vastaava kirjastonhoitaja Tuomas Kumpula Porin pääkirjastosta odottaa mielenkiinnolla, kuinka pysyviä muutoksia korona-aika jättää palveluiden käyttöön.

Varausten lisääntymisen ohella Porissa on huomattu kasvanut sähköisten materiaalien kysyntä. Sitä olisi enemmän kuin lisenssit antavat myöden, ja valikoima rajallinen.

– On tämä ehdottomasti muuttanut ihmisten kirjastokäyttäytymistä. Todella monet ovat löytäneet esimerkiksi e-kirjaston ja digitaaliset palvelut, ja opetelleet pakosta verkkokirjaston käyttöä, sanoo Kumpula.

Joitakin lainaajalta toiselle kulkevat fyysiset kirjat saattavat arveluttaa korona-aikana. Tuomas Kumpula kuitenkin huomauttaa, ettei viruksen tiedetä kirjaston kirjoista keneenkään tarttuneen.

Palautetut kirjat päätyvät pian hyllyyn Porin pääkirjastossa. Kuva: Tapio Termonen / Yle

Niin Porissa kuin Turussakin kirjat päätyvät palautusautomaatista hyllyyn – siellä ne yleensä lepäävätkin vähintään vuorokauden ennen seuraavalle lainaajalle päätymistään.

Systemaattista desinfiointia kirjoille ei pystytä tekemään.

– Olisi loistavaa, jos pystyisimme ne kaikki käsittelemään, mutta se on fyysinen mahdottomuus. Saattaisivat myös kirjat vähän kärsiä siinä. Toki jos on aivan törkeän näköistä likaa, ne totta kai puhdistetaan, mutta kaikkea ei pystytä käsittelemään, kertoo Tuomas Kumpula Porin pääkirjastosta.

Voit keskustella aiheesta Yle Tunnuksella 4.2.2021 klo 23:een asti.

Lue myös:

E-lainojen suosio kiihtyy kohisten kirjastoissa – tarjonta ei pysy kysynnän perässä

Suomalaisten uskollisuus kirjastoja kohtaan on kestänyt jopa koronan, ja sitä ihmetellään Isossa-Britanniassa saakka – kesän jälkeen kelpasi dystopia ja fantasia