Hyppää sisältöön

Tuntuuko sinustakin, että internet on pilalla? Ylen haastattelussa Wikipedian johtaja, joka uskoo, että nyt alkaa uusi aika: "Tilinteko on todennäköinen"

"Viestintävälineitä voidaan hyödyntää kuin aseita. Aiemmin sellainen oli mahdollista vain hallituksille", Ryan Merkley sanoo.

Kuva: EPA, AOP, Yle, kuvakollaasi: Samuli Huttunen / Yle

Internet on täynnä valheita, vääristelyä ja salaliittoteorioita. Jos uskot valkoiseen ylivaltaan tai litteään maapalloon, löydät internetistä henkisen kodin ja samanmielisten someyhteisön.

Www-sivujen isä Tim Berners-Lee uskoi keksintönsä edistävän hyviä tarkoitusperiä, mutta toisin kävi. Me internetin käyttäjät halusimme kissavideoita – ja siinä sivussa saimme silmämme ja korvamme täyteen valheita.

Yhdysvaltain presidentinvaaleissa valheet ja vääristely olivat keskeisessä roolissa. Viimeistään kongressitalon valtauksen jälkeen moni on valmis toteamaan, että internet on pilalla.

Verkon suosituimpien verkkopalveluiden (siirryt toiseen palveluun) joukossa on kuitenkin yksi palvelu, joka ei yritä kaupata rihkamaa tai vedota ihmisen alhaisiin vietteihin. Tänä vuonna kaksikymmentä vuotta täyttävä Wikipedia uskoo faktoihin ja vapaaehtoisten sisällöntuottajien yhteisöön.

Verkon ilmainen tietosanakirja Wikipedia on tänään saatavilla jo yli 300 eri kieliversiona ja sillä on päivittäin satoja miljoonia käyttäjiä.

Wikipedia on myös onnistunut torjumaan valheiden vyöryn – tehtävä, jossa Facebookin ja Twitterin kaltaiset sosiaalisen median jättiläiset epäonnistuivat surkeasti.

Yle haastatteli Wikipedian johtajaa Ryan Merkleytä, jonka vastuulla on vetää Wikipedian disinformaation vastaista kamppailua.

Viestinnän työkalut ovat aseita

Wikipedia juhli kahdettakymmenettä syntymäpäiväänsä tammikuun 15 päivänä. Vain reilua viikkoa aiemmin mielenosoittajat olivat rynnäköineet Yhdysvaltain kongressitaloon. Juhliville wikipedisteille ei tarvitse erikseen korostaa, mikä merkitys heidän työllään on.

Hyvin lähteytettyjä faktoja tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan.

– Se, mitä Capitol Hillillä tapahtui, oli järkyttävää. Suuri joukko ihmisiä oli saanut verkosta valheellista tietoa, johon he uskoivat syvästi, Ryan Merkley sanoo.

Valheet, propaganda ja disinformaatio eivät kuitenkaan ole ilmiönä uusia. Ryan Merkleyn mukaan ne ovat yhtä vanhoja kuin ihmiskunta.

– Uutta on, että valheiden levittämisen työkalut ovat tehokkaampia ja lähes kaikkien saatavissa. Lisäksi niiden vaikutus on välitön ja maailmanlaajuinen, hän kuvaa.

– Näitä viestintävälineitä voidaan hyödyntää kuin aseita. Aiemmin sellainen oli mahdollista vain hallituksille tai muille hyvin rahoitetuille toimijoille.

Viime vuosina sosiaalinen media on ollut se työkalu, joka kaikkein tehokkaimmin näyttää mahdollistaneen laajamittaisen valheiden levittämisen. Merkleyn mukaan ongelmana ovat sosiaalisen median mainontaan perustuvat liiketoimintamallit ja niiden mukaan viritetyt algoritmit.

– Sosiaalisen median ei ole tarkoitus tarjota informaatiota – vaan varmistaa, että jatkat katsomista. Tämä synnyttää rakenteita, jotka tekevät mahdolliseksi disinformaation jakamisen, Merkley sanoo.

Ryan Merkleyn työpaikka on Wikimedia Foundation. Nelisataahenkinen säätiö toimii Wikipedian taustalla ja tarjoaa sille esimerkiksi tekniset toimintaedellytykset sekä lahjoituksina kerättyä rahoitusta.

Merkleyn titteli on chief of staff, esikuntapäällikkö. Käytännössä hän on toimitusjohtaja Katherine Maherin oikea käsi. Tässä roolissa hän johtaa myös Wikipedian disinformaation vastaista kamppailua.

Valtionhallinnon tietoturvasanasto määrittelee disinformaation tarkoituksellisesti vääristellyksi tiedoksi tai tiedottamiseksi, jota tapahtuu esimerkiksi osana psykologista tietosodankäyntiä.

Tuollaisen toiminnan estäminen luulisi olevan mahdoton tehtävä. Internetin ilmaiseen tietosanakirjaan voi sentään tehdä muutoksia aivan kuka tahansa.

– Etsimme suunnitelmallisia ja pahantahtoisia toimijoita, Wikimedian Ryan Merkley sanoo. Kuva: Sebastiaan ter Burg / Wikimedia Commons, kuvakaappaus: Wikipedia, kuvankäsittely: Samuli Huttunen / Yle

Erikoisyksikkö käy valheita vastaan

Yhdysvaltain presidentinvaalien lähestyessä säätiössä valmistauduttiin poikkeustilanteeseen. Edellisissä vaaleissa disinformaatio ja valheet olivat rehottaneet verkossa. Oli selvää, että tämä uhka kohdistui myös Wikipediaan.

Wikimedia-säätiön erikoisryhmässä oli mukana turvallisuudesta vastaavia henkilöitä ja viestintäväkeä, jotka valmistautuivat tiedottamaan mahdollisista kriisitilanteista.

Mukana oli myös tekoälyn ja koneoppimisen asiantuntijoita, jotka kehittivät algoritmeja tunnistamaan epäilyttäviä sivupäivityksiä.

Työkalutiimin edustajat miettivät välineitä artikkeleiden ylläpitoon ja päivitykseen. Kumppanuussuhteista vastaavat olivat yhteydessä Wikipedian sisältöjä käyttäviin toimijoihin, kuten Googleen, Facebookiin ja Youtubeen.

– Meitä eivät kiinnostaneet vandalismi tai pilailijat. Etsimme suunnitelmallisia ja pahantahtoisia toimijoita. Tahoja, jotka tahallisesti yrittävät vääristää asioita ja muuttaa ihmisten äänestyskäyttäytymistä, Merkley sanoo.

Erikoisyksikön tehtävänä on koordinoida toimia, joilla valheellisen informaation havaittaisiin ja poistettaisiin nopeasti. Käytännössä taistelun etulinjassa olisivat tälläkin kertaa tuhansien vapaaehtoisten muodostama Wikipedia-yhteisö.

He pitivät silmällä vaalien kannalta kaikkein kriittisimpiä sivuja. Tavoitteena oli varmistaa, että ihan kuka tahansa ei päässyt niitä huomaamatta muuttamaan.

– Halusimme varmistaa, että tiedot pitävät paikkansa kun ihmiset päättävät ketä äänestävät – tai äänestävätkö ollenkaan.

Merkley uskoi, että presidentinvaalit olisivat avainhetki, jonka oppeja voitaisiin käyttää hyväksi myöhemminkin.

– Kävimme läpi erilaisia skenaarioita. Miten toimimme, jos tapahtuu näin tai näin – olemmeko riittävän nopeita vai puuttuuko jotain, Merkley kuvaa.

– Sitten teimme muutoksia ja harjoittelimme uudestaan.

Tämän tarkemmin Merkley ei Wikipedian erikoisyksikön toimintaa avaa. Se voi olla järkevää, jotta pahantahtoiset valheiden levittäjät eivät osaisi valmistautua seuraaviin vaaleihin.

Mitä vaalien aikaan lopulta tapahtui?

Vuoden 2016 USA:n presidentinvaalien jälkeen selviteltiin pitkään, mikä osuus trollitehtailla, vakoojilla ja Venäjän poliittisella johdolla (siirryt toiseen palveluun)oli Yhdysvaltain presidentinvaaleissa.

Tällä kertaa sellaisesta ei löytynyt merkkejä. Ulkomaisten trollitehtaiden sijaan ilma täyttyi kotimaisista valheista.

– Ulkomaiset toimijat eivät ilmestyneet kuvaan siinä määrin kuin kaikki odottivat. Kun olen keskustellut virkaveljieni kanssa muissa organisaatioissa, viesti on ollut sama, Merkley sanoo.

– Näimme paljon kotimaista disinformaatiota – ja surullista kyllä, myös paljon tietämättömyyttä, hän sanoo.

Moni yhdysvaltalainen oli altistunut valheelliselle informaatiolle ja piti sitä niin totena, että halusi väärien tietojen innoittamana korjata Wikipedian sivuja.

Tällaisen uhan Wikipedian vuosien kuluessa hioutuneet käytännöt riittivät torjumaan. Merkley uskoo suojauksen toimivan myös tulevaisuudessa..

– Emme onnistu puolustautumaan niin hyvin, että väärää informaatiota ei koskaan pääsisi läpi. Mutta olemme oppineet, että vapaaehtoisten kollektiivisten ponnistelujen ansiosta voimme poistaa väärän informaation – joskus jopa sekunneissa.

Oliko tämä internetin WTC-hetki?

Yhdysvaltain presidentinvaalien yhteydessä Facebook ja Twitter rajoittivat vaalimainontaa, sulkivat keskusteluryhmiä ja liittivät varoitustekstejä istuvan presidentin viesteihin.

Kongressitalon valtauksen jälkeen some-jätit sulkivat Donald Trumpin tilit kokonaan.

Moni lainsäätäjä on sitä mieltä, että tämä oli kuitenkin liian vähän ja liian myöhään.

EU-komissaari Thierry Breton kutsui Politico-verkkolehdessä (siirryt toiseen palveluun) Yhdysvaltain kongressitalon valtausta sosiaalisen median 9/11-hetkeksi. Bretonin mukaan väkivaltainen mellakka oli herätys, joka aloittaa uuden ajan internetin sääntelyssä – samalla tavoin kuin New Yorkin kaksoistornit syyskuussa 2001 tuhonnut terrori-isku aloitti uuden ajan turvallisuuspolitiikassa.

Vaikuttaa ilmeiseltä, että hallitusten ja lainsäätäjien rooli internetissä tulee jatkossa kasvamaan.

Ryan Merkley tuntuu uskovan uuden ajan alkamiseen.

– Sosiaalinen media käy läpi murrosta, koska sen bisnesmalleilla näyttää olevan hyvin huono vaikutus maailmaan. Uskon, että jonkinlainen tilinteko on todennäköinen, hän sanoo.

Suurilla hallituksilla on hänen mukaansa yhä kyky muokata internetiä ja sitä miten internetyhtiöt toimivat. Usein yhden ongelman korjaaminen voi kuitenkin synnyttää uusia.

– Haluamme olla mukana keskustelussa, jotta toimenpiteet tehdään koko ekosysteemin eduksi.

Internetin vapauden tärkein pykälä

Digijättien uudet säännöt saattavat vaikuttaa myös Wikipedian toimintaan – onhan sekin sosiaalinen projekti.

Yhdysvalloissa keskustelua käydään etenkin telekommunikaatiolain pykälästä numero 230. Se on ollut nykyinternetin vapauden tae.

Ensinnäkin kyseinen pykälä on taannut digijäteille vastuuvapauden niiden alustoilla ilmenevistä väärinkäytöksistä.

Toisaalta se on antanut internetyhtiöille myös mahdollisuuden poistaa sivuiltaan törkeitä tai loukkaavia sisältöjä – ilman syytteitä sensuurista ja sananvapauden rajoittamisesta.

Entinen presidentti Trump ja uusi presidentti Joe Biden eivät ole monestakaan asiasta samaa mieltä – mutta tästä pykälästä kumpikaan ei pidä.

Biden sanoo haluavansa nettijätit vastuuseen valheiden levittelystä (siirryt toiseen palveluun). Trump taas vihasi pykälää, jonka perusteella sensuroitiin myös hänen viestejään.

Section 230 -asetuksesta puhutaan yleensä samassa yhteydessä kuin Facebookista, Youtubesta tai Twitteristä. Se on kuitenkin keskeinen myös Wikipedialle.

Verkon tietosanakirja olisi ongelmissa, jos se olisi lain edessä vastuussa jokaisen vapaaehtoisen wikipedistin työstä. Wikipedian perustaja Jimmy Wales pelkää, että ilman pykälää 230 ei ole myöskään Wikipediaa.

Ryan Merkleyn seuraa tarkkaan lainsäädännön muutoksia Yhdysvalloissa ja EU:ssa.

Ratkaisu sosiaalisen median esiin nostamiin ongelmiin ei hänen mukaansa ole kuitenkaan niin yksinkertainen, kuin moni toivoo. Kyse ei ole vain yksittäisistä lainkohdista tai verkkopalveluista. Kyse on kokonaisesta tiedon ekosysteemistä.

Hän vertaa tilannetta ilmastonmuutokseen.

– Ilmastokriisikin on kehittynyt pitkän ajan kuluessa. Kun näemme tänään hurrikaanin, tiedämme taustalla olevan vuosikymmenten ja jopa vuosisatojen kehityskulkuja ja laiminlyöntejä.

Samalla tavoin Capitol Hillin ryntäys oli Merkleyn mukaan monen huonon kehityskulun summa. Sen osatekijöitä ovat journalismin heikentyminen, instituutioita kohtaan tunnetun luottamuksen rapautuminen ja koulutuksen väheksyminen.

– Ja kyllä, kyse on myös sosiaalisen median algoritmeista ja liiketoimintamalleista, jotka eivät kannusta tarjoamaan faktoja vaan vahvistavat ihmisten ennakkoluuloja ja virheellisiä tietoja.

Merkley toivoo lainsäätäjien kuuntelevan Wikipedian huolia. Se on sentään verkon 15 suurimman sivuston joukossa se, joka tekee juuri mitä demokraattinen yhteiskunta internetiltä toivoo.

Kuva: Yle, grafiikka: Samuli Huttunen / Yle

Sosiaalinen media ottaa nyt mallia Wikipediasta

Kaksinkymmenvuotias Wikipedia syntyi ennen sosiaalista mediaa. Jos yksinkertainen ulkomuotokin muistuttaa, että palvelu on osa sitä vanhaa internetiä, johon kuuluivat kotisivut, blogit ja itse tekeminen (siirryt toiseen palveluun).

Ryan Merkleyn mukaan Wikipedia ei ole jäänne menneestä. Verkon tietosanakirjalla on seuraavien vuosikymmenten aikana runsaasti mahdollisuuksia kasvattaa rooliaan internetissä.

Merkleyn mukaan Wikipedia ei ole vain yksi verkkosivu tai kännykkäsovellus – vaan osa sitä yleistä perustaa, jonka avulla ihmiset arvioivat faktoja.

– Monet nettipalvelut perustuvat siihen, että tule tänne ja pysy täällä, mutta Wikipedian sisältö on tarkoitettu uudelleen käytettäväksi ja ilmaiseksi, Ryan Merkley sanoo.

Wikipedian tietoja käytetään jo nyt paljon sen omien sivujen ulkopuolella.

– Jos esimerkiksi kysyt Amazonin tekoälyavustaja Alexalta tai Applen Siriltä kysymyksen, ne kaivavat tiedon usein suoraan Wikipediasta. Tai jos haet Youtubesta videoita, jotka kertovat että maapallo on litteä, viereen ilmestyy Wikipedia-linkkejä, jotka kumoavat nämä salaliittoteoriat, Merkley kuvaa.

Wikipedian avoin ja yhteisöllinen toimintamalli on suojannut sitä valheiden vyöryltä.

Sama tapa toimia kiinnostaa nyt myös muita. Kiinnostava viimeaikainen uutinen on Twitterin uusi Birdwatch-työkalu (siirryt toiseen palveluun). Sosiaalisen median palvelu aikoo käyttää verkkoyhteisöä valheellisen tiedon kitkemiseen.

Tuo lähtökohta muistuttaa Wikipediaa. Kokonaan toinen kysymys on, onko miljoonien vapaaehtoisten wikipedistien yhteisö kopioitavissa.

Kaksikymmentävuotias Wikipedia luottaa omaan yhteisöönsä ja toiminnan läpinäkyvyyteen.

Jos hyvin käy, Wikipedia tarjoaa esimerkin ja työkalut muillekin.

Voit keskustella aiheesta 14.3.2021 kello 23 saakka.