Päiväkoteihin suunnitellaan kasvisruoan lisäämistä – lapset syövät suositeltua enemmän lihaa ja maitoa

Tutkimuksessa mitataan lasten ruoankäyttöä ja veren merkkiaineita samalla, kun kasvisruuan syömistä lisätään.

Päiväkoti Fannyssa Helsingissä syötiin makaronilaatikkoa ja salaattia vuonna 2016. Kuva: Mikael Crawford / Yle

Kolme-kuusivuotiaat suomalaislapset syövät lihaa ja juovat maitoa viisi kertaa enemmän kuin olisi kestävää Eat Lancet -komission planetaarisen ruokavalion mallin mukaan. Myös suomalaisiin suosituksiin (siirryt toiseen palveluun) nähden lihaa ja maitoa kuluu runsaasti.

Nämä tiedot ovat pohjana monitieteiselle ruoka-askel-tutkimushankkeelle, jossa tutkitaan enemmän kasviksia ja hedelmiä ja vähemmän lihaa ja maitotuotteita sisältävän ruuan ilmasto-, ravitsemus- ja terveysvaikutuksia päiväkotilapsilla.

– Voimme katsoa, miten muutos vaikuttaa lasten ravitsemukseen ja terveyteen, ilmastovaikutuksiin ja mikä on kaiken taloudellinen merkitys, sanoo hanketta johtava Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n tutkimusprofessori Suvi Virtanen.

Nelivuotisessa yhteistyöhankkeessa muokataan päiväkoteihin ruokaa valmistavien ruokapalveluiden ruokalistoja ja annetaan ruokakasvatusta päiväkotilapsille.

Tavoitteena ei ole vegaaniruokavalio, vaan kalan, kasvisten ja hedelmien lisääminen ja samalla lihan ja maitovalmisteiden käytön kohtuullistaminen.

– Sellainen muutos, joka on realistinen, turvallinen ja kestävä, Virtanen sanoo.

Tarkoituksena on kehittää kokonainen malli Suomen päiväkodeille, jotta niissä pystytään lisäämään kasvisten syöntiä ja vähentämään lihan kulutusta. Ruokahävikkiäkin on tarkoitus vähentää.

– Rakennamme kansallista toimintamallia, joka olisi otettavissa kaikissa kunnissa käyttöön, Erkkola sanoo.

Haavoittuvaiset lapset on tutkittava

Usein terveellisemmän ja ilmastoystävällisemmän ruokavalion tavoitteet ovat yhteneväiset.

– Niiden välillä ei juuri ole ristiriitaa, Virtanen sanoo.

Lapsilta kuitenkin otetaan verikokeita, joiden avulla seurataan, miten ruokavalion muutos vaikuttaa ravitsemustilaan ja terveyteen.

Tätä tutkitaan hankkeessa tarkasti, koska Virtasen mukaan tiedetään hyvin vähän, millaiset vaikutukset vahvasti kasvivoittoisella ruokavaliolla on pienten lasten aineenvaihduntaan.

– Pienten lasten tilanteesta tiedämme hirveän vähän, miten muutos vaikuttaa kokonaisruokavalioon ja elimistön ravitsemustilaan, Virtanen sanoo.

Hypoteesi on, että kasvisten lisäämisellä on myönteinen vaikutus lasten veriarvoihin ja terveyteen. On kuitenkin pieniä kysymyksiä, joiden turvaamisesta on huolehdittava, kuten raudan ja B12-vitamiinin saanti ja että lasten proteiininsaanti on riittävä ja monipuolinen.

– On tärkeää katsoa, että muutokset, joita tehdään, ovat kaikin puolin hyviä lasten kohdalla. On tärkeää tutkia tällainen haavoittuva ryhmä ensimmäisenä.

Millä tavalla lapset ovat haavoittuvia ruoka-asioissa?

– Kun he kehittyvät ja kasvavat, ravitsemuksella on paljon enemmän vaikutuksia heihin. He ovat paljon herkempiä kasvun ja kehittymisen takia, Virtanen sanoo.

Virtasen mukaan on tärkeää tutkia tämän muutoksen vaikutuksia lapsen kokonaisruokavalioon.

Helsingin yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan (siirryt toiseen palveluun) D- ja A-vitamiinin saanti vaatii huomiota vegaaniruokavaliossa.

– Ja raudan ja proteiinin tilanne. Näitä katsotaan, Virtanen sanoo.

Tutkimus noudattaa eettisen neuvottelukunnan periaatteita. Tutkimusasetelmassa siis varmistetaan aina, että mukana olevat lapset saavat ravitsemuksellisesti laadukasta ruokaa.

– Huolellisesti mitataan ruoankäyttöä ja ravinnonsaantia ja ravintoaineiden biologisia merkkiaineita verestä. Halutaan varmistaa, että lapset saavat suositusten mukaisesti ravintoaineita ruuasta, vaikka muutoksia tehdään, sanoo hankkeessa mukana olevan Helsingin yliopiston ravitsemustieteen dosentti Maijaliisa Erkkola.

Ainoa oire, joka hänen mukaansa saattaa tulla, ovat suolisto-oireet, kun palkokasveja lisätään ruokavalioon. Vaaraa terveydelle siitäkään ei hänen mukaansa ole.

Kasvisten osuutta pyritään lisäämään tutkimuksessa mukana olevissa päiväkodeissa. Kuva: Sofi Nordm / Yle

Tietoisuuden lisäämistä ja asenteisiin vaikuttamista

Kun tutkimus pääsee tämän vuoden suunnitteluvaiheen jälkeen kunnolla käyntiin, päijäthämäläiset päiväkodit ja ruokapalvelut satunnaistetaan joko koe- tai kontrolliryhmiin. Vuoden ympäristöpääkaupunki Lahti on jo lupautunut mukaan tutkimukseen päiväkoteineen. Tarkoitus on, että mukaan tulisi 16 päiväkotia.

Interventioryhmän lisäksi on verrokkiryhmä, jossa tehdään samat mittaukset, jotta nähdään tuleeko tilastollisesti merkitseviä eroja.

Vielä ei tiedetä tarkoittaako koeasetelma esimerkiksi lisää kasvisruokapäiviä viikkoon vai mitä. Kasvisten osuutta resepteissä ainakin lisätään.

– Esimerkiksi perinteisessä jauhelihakastikkeessa lihan määrää voisi vähentää ja tuoda tilalle vaikka juuresraastetta tai palkokasvia, mutta sillä tavalla, että lapset edelleen hyväksyvät ruuan. Ei ole järkeä, että kehitämme ruokalajeja, jotka eivät lapsille maistu. Tavoitteena on, että ruuat tulevat syödyksi, Erkkola sanoo.

Myös uusia digitaalisia ruokakasvatuksen menetelmiä on tarkoitus käyttää, kuten kasvisten käytön lisäämiseen tähtäävä Myyrän mielikasvikset -peli (siirryt toiseen palveluun).

– Jo pelkkä visuaalinen altistuminen uusille kasviksille näyttäisi tutkimusten mukaan edistävän niiden hyväksyttävyyttä, Erkkola sanoo.

Käytännön toteutus mietitään yhdessä ruokapalvelun, päiväkotien ja päättäjien kanssa.

– Silloin siihen sitoudutaan paremmin ja löydetään parhaita ratkaisuja näiden ihmisten kannalta, Virtanen sanoo.

Askeleet lihan vähentämisessä ja korvaamisessa menevät Erkkolan mukaan yleensä niin, että ensin korvataan punaista lihaa kanalla, sitten kalalla ja sitten vasta kasviksilla.

– Lähdemme näitä askeleita nyt kokeilemaan ja tutkimaan päiväkotiympäristöön, hän sanoo.

Pitääkö bataattia pelätä?

Pienten lasten ruokamieltymykset ja -tottumukset muodostuvat varhain. Erilaisten kasvisten syöminen vaatii opettelua.

– Kun niitä syö useammin, niistä rupeaa myös pitämään enemmän, Virtanen sanoo.

Pyritään vaikuttamaan siihen, että lapset pääsevät maistelemaan erilaisia ruokia ja kiinnostumaan erilaisista ruoista. Päiväkodeissa, joissa useat lapset syövät yhdessä, on Virtasen mukaan hyvä oppimisilmapiiri.

– Siksi uskomme, että tämä ikävaihe on hyvä kohta alkaa vaikuttamaan. Pystymme vaikuttamaan näiden lasten elämään hyvin pitkälle, hän sanoo.

Virtasen mukaan on tärkeää edetä positiivisuuden kautta, herätellä lasten uteliaisuutta ja mielenkiintoa ruoka-asioihin leikin ja maistamisen varjolla.

– Lapset syövät sitä mistä pitävät. Jos he tässä oppivat myönteisen kautta pitämään laajemmin erilaisista kasviksista, voidaan vaikuttaa pidemmällä tähtäimellä lasten ruokakäyttäytymiseen, hän sanoo.

Lapsilla on Erkkolan mukaan aikuisia vähemmän ennakkoluuloja. Siksi askeleet kohti ilmastoviisasta ja terveellistä ruokailua voivat olla lapsilla jopa joustavampia kuin aikuisilla.

– Lapset vasta opettelevat laajentamaan makumaailmaansa. Jos ei ole kotiympäristössä tottunut tiettyihin makuihin ja rakenteisiin, sitä tärkeämpää on saada harjoitella niitä päiväkodissa, Erkkola sanoo.

Keskimäärin suomalaislapset ylittävät esimerkiksi suositellun ylärajan siitä, paljonko nestemäisiä maitotuotteita olisi hyvä käyttää. Kasviksia ja hedelmiä lasten olisi hyvä syödä viisi kourallista päivässä.

– Suomalaiset lapset juovat ehkä hieman liikaakin maitoa. Pyritään siihen suositeltuun määrään, Virtanen sanoo.

Lihan määrää pyritään vähentämään ja korvaamaan kasviproteiineilla ja suomalaisella kalalla.

Suomalaislapset juovat enemmän maitoa kuin suositellaan. Kuva: Mikael Crawford / Yle

Oikeudenmukainen siirtymä kasvispainotteiseen ruokaan

Tutkijoiden mukaan päiväkotien joukkoruokailun muuttaminen ilmastoystävällisempään ja terveellisempään suuntaan on oikeudenmukainen siirtymä kohti kasvispainotteisempaa ruokavaliota.

– Kun muutos tehdään päiväkodissa, se kohdistuu koko väestöön. Vaikutus ulottuu laajempaan joukkoon lapsia ja on tasa-arvoisempaa, Virtanen sanoo.

Varhaiskasvatuksessa käy suurin osa suomalaisista lapsista, joten he saavat saman intervention tasapuolisesti.

– Onnistuessaan se varmasti tasoittaa eri väestöryhmien välisiä eroja ruokavalion laadussa ja myöhemmin myös terveydessä. Ja se on mielestäni tässä erityisen arvokasta. Yleisestikin suomalainen joukkoruokailu on mahtava työkalu siihen, että terveyden tasa-arvo olisi mahdollista, Erkkola sanoo.

Yhden porkkanan vaikutus on systeemitasolla suuri

Ruuan tuotannolla ja kulutuksella on iso vaikutus ilmastopäästöihin sekä luonnon monimuotoisuuteen.

– Tarvitsemme ison ruokamurroksen, että pystymme vastaamaan ympäristöhaasteisiin, Virtanen sanoo.

Ruoka muodostaa viidenneksen hiilijalanjäljestämme. Ruuantuotanto on maailmanlaajuisesti yksi suurimmista kasvihuonekaasujen aiheuttajista. Keskivertosuomalaisen ruokavalion hiilijalanjäljestä lähes puolet tulee lihasta.

Reilulla lihan kulutuksen vähentämisellä tai siirtymällä kokonaan vegaaniseen ruokavalioon voidaan keskimääräistä ruokavalion ilmastovaikutusta vähentää vähintään 30-40 prosenttia ilman että ravitsemus kärsii. Tällaisessa muutoksessa ruokavalion terveellisyys paranee monilta osin.

Luonnonvarakeskus Luken erikoistutkija Merja Saarinen sanoo, että keskimääräisen lihan kulutuksen pitää vähentyä aika paljon, että sillä olisi suuremmassa mitassa vaikutuksia. Muutos päiväkodeissa ei siihen riitä, koska päiväkotilapset ovat kuitenkin melko pieni porukka.

– Sillä on ennen kaikkea kasvatuksellinen merkitys. He ovat tulevaisuuden kuluttajia. Pikku hiljaa ruuankulutustavat muovautuvat, joten sillä on pidemmän ajan merkitys, Saarinen sanoo.

Systeemitasolla vaikutus on Erkkolan mukaan suuri.

– Jos ison lapsimäärän ruokavalioon saadaan vaikkapa puolikas porkkana lisää päivässä, ja jos muutos jää pysyväksi, niin muutos on merkittävä, Erkkola sanoo.

Tutkimushankkeessa yritetään vähentää myös ruokahävikkiä päiväkodeissa. Kuva: Mikko Koski / Yle

Tutkimus vastaa huoliin ja vastustukseen

Kun kunnissa on keskusteltu, lisätäänkö kasvisruuan osuutta, kritiikkiä ja kysymyksiä on tullut Erkkolan mukaan siitä, saavatko lapset riittävästi kaikkia ravintoaineita energiasta lähtien.

– Vihdoin pääsemme tuottamaan päättäjille tärkeätä tietoa, onko tämä turvallista ja voidaanko kestävyyteen tähtääviä toimia tehdä ilman, että lasten ravintoaineiden saanti vaarantuu, Erkkola sanoo.

Erkkolan mukaan voidaan, koska Suomessa lapsilla eläinperäisen proteiinin saanti on suurempaa kuin sen tarvitsisi olla. Suurin asia on hänen mielestään hyväksyttävyyden kanssa.

– Saattaa olla, että suurin vastustus tulee muualta kuin päiväkotiympäristöstä. On varmasti vanhempia ja päättäjiä, jotka ovat huolissaan näistä muutoksista. Tämä tutkimus pyrkii vastaamaan juuri tällaisiin suuriin huoliin. Lapset itsehän ovat ihanan innostuvia ja varsinkin sosiaalisessa tilanteessa innostus leviää, Erkkola sanoo.

Silläkin on Erkkolan mukaan suuri merkitys, minkälaista mallia varhaiskasvatuksen henkilöstö antaa lapsille omilla asenteillaan ja käytöksellään.

Myös talousarviointi on mukana tutkimuksessa, jotta muutokset ovat kunnille mahdollisia. Erityisesti kasvipohjaisten proteiininlähteiden kustannuksia tutkitaan. Hypoteesi kuitenkin on, että muutoksella ei ole juurikaan vaikutuksia päiväkotiruokailun kustannuksiin kunnille.

Mukana ovat Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, Luonnonvarakeskus Luke ja Helsingin yliopisto. THL johtaa tutkimusta ja yhdessä yliopiston kanssa vastaa ravitsemuksen tutkimisesta, Luke ympäristövaikutusten arvioinnista ja yliopisto myös taloudellisista vaikutuksista.

Suomen Akatemia myönsi juuri 1,7 miljoonan euron rahoituksen tutkimushankkeelle neljäksi vuodeksi. Tänä vuonna se rahoittaa tutkimusta yhteensä 437 miljoonalla eurolla. Akatemia toimii opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla.