1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Eurooppa

Eurooppa-kirje: Mitä ihmettä täällä tapahtuu? EU mokasi pahasti rokotekiistassa

Saat olennaiset jutut Euroopan unionista perjantaisin suoraan sähköpostiisi, kun tilaat Ylen Eurooppa-uutiskirjeen.

Eurooppa
Susanna Turunen
Susanna Turunen, Yau Ming Low / AOP, kuvankäsittely: Harri Vähäkangas / Yle

Tervehdys pitkästä aikaa täältä Lontoosta!

Kun avaa oven ulkomaailmaan aikaisin aamulla, ei koskaan tiedä mitä näkee. Yksinäinen ketturepolainen jolkotteli katua pitkin ainoana kaverinaan pyöräilijä matkalla samaan suuntaan. Hetken päästä bussi kulki ohi toiseen suuntaan yhtä yksinäisenä, mukanaan yksi yksinäinen matkustaja.

Vanhempani ovat saaneet kutsun koronarokotukseen, koska toinen on yli 85-vuotias. Varauksen voi tehdä puhelimitse tai netissä. Puhelin ei vastaa koko päivänä ja netissä varaus pitää tehdä henkilökohtaisesti.

Valitettavasti varauksen voi tehdä vain 85 vuotta täyttänyt, vaikka kutsu on saman talouden puolisollekin. Puoliso ei voi tehdä omaa varaustaan netissä, koska ikää ei ole tarpeeksi, eikä puhelin edelleenkään vastaa.

Perheenjäsenen tuttu nielaisi purkin pillereitä, tahallisesti tai tahattomasti. Olen lukenut nuorten pahoinvoinnista, joka johtuu siitä, että koulut ovat kiinni, samoin harrastuspaikat. Nuori voi nyt paremmin, mutta kaikki tämä pistää miettimään: mitä meille on tapahtumassa?

Vaikken hetkeen ole ollut uutishermolla, olen täysin kartalla Euroopan tapahtumista. En voi olla ihmettelemättä, miten niin moni asia on mennyt pieleen. Taistelu rokotteista on johtanut taisteluun kahden entisen liittolaisen kesken.

Kun Britannia vihdoin virallisesti jätti jäähyväiset EU:lle vuoden vaihtuessa, neuvottelut tulevasta suhteesta oli kuhmuineen saatu päätökseen. Pohjois-Irlannin asema tulliunionissa ja rajaton elämä Irlannin saarella oli turvattu sopimuksella.

Olikohan muste edes kuivunut paperissa, kun suoranainen helvetti pääsi irti viikko sitten perjantaina? Rokotteista alkanut riita EU:n ja Britannian välillä kuoriutui lopulta poliittiseksi kriisiksi, jossa kaikki, minkä eteen oli yli neljä vuotta tehty töitä, vedettiin hetkessä vessasta alas. Jos mitään luottamusta osapuolten välillä enää oli, se on nyt mennyttä.

Kuka (tekisi mieli kiroilla) tai ketkä julkaisivat EU:n komissiosta tiedon, että EU aktivoisi Pohjois-Irlannin protokollaan liittyvän artiklan 16? Artiklan perusteella EU voi estää rokotteiden viennin unionin ulkopuolelle. Taustalla oli riita siitä, että EU ei saanut tilaamiaan määriä rokotteita Britanniasta.

Vaikka komissio veti päätöksen – joka oli vahinko tai tarkoitus – takaisin tuntien sisällä, oli vahinko tapahtunut. EU oli todella sössinyt kaiken. Nyt EU:n kimpussa ei ole pelkästään Britannia vaan myös Pohjois-Irlanti ja Irlanti, joita pitkissä neuvotteluissa on yritetty suojella.

Artikla 16:n laukaisu olisi merkinnyt rajamuodollisuuksia Irlannin saarelle. Nyt vaikeiden neuvottelujen tuloksena saavutetut tavaroiden rajatarkastukset Pohjois-Irlannissa Britannian vastaisella rajalla eli satamissa on keskeytetty turvallisuusvajeen vuoksi.

Tullivirkamiehiä ja -naisia on peloteltu ja uhkailtu. Britannian hallitus vaatii ymmärrettävästi muutoksia Pohjois-Irlannin protokollaan ja voi hyvinkin itse myös aktivoida artikla 16:n.

Miten näin suuri töppäys korjataan?

EU ei ainakaan ole vastedes niskan päällä neuvotteluissa Britannian kanssa. Vaikka komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on ottanut vastuun tapahtuneesta, on selvää, että ei hän eikä komission kollegio tällaista virhettä ole voinut tehdä.

Komissio on virkamieskoneisto, jossa kaikki sopimus- ja lainvalmistelu kulkee lukuisten silmäparien kautta ja vielä toiseen kertaan, ettei virheitä tapahdu. Nyt tapahtui, ja virhe oli kolossaalinen.

Komissiolle pitää ehkä antaa myös armoa. Talo on täynnä ihmisiä, jotka ovat tehneet kriisinhallintatyötä kohta vuoden jatkuvan paineen alla vailla valtuuksia, jotka kuuluvat hallituksille. Virkamiehet ovat väsyneitä. He elävät samojen koronarajoitteiden alaisuudessa kuin muutkin, mutta työ ja sen suorittaminen on muuttunut vaikeammaksi.

Tästä vuodesta ei näytä tulevan yhtään edellistä helpompi, mutta pidetään päät pystyssä ja toivotaan, että joka aamu kun oven aukaisee, edessä odottaa jotain eilistä parempaa.

Huomenna näen ehkä kaksi kettua, yhdessä.

Susanna

Mistä Eurooppa puhui tällä viikolla? Lue seuraavaksi kollega Anna Karismon poimintoja.

#SOME: Von der Leyenin kuherruskuukausi julkisuuden kanssa on ohi viimeistään nyt

Puuttuuko sisältö?

Ylen artikkeleiden yhteydessä voidaan näyttää sosiaalisessa mediassa julkaistuja sisältöjä. Tarkistamalla evästeasetuksesi alta olevasta linkistä voit vaikuttaa näkemääsi sisältöön sivuillamme.

Katso sisältö Twitterissä

"Epäeleganttia ja epäuskottavaa" (siirryt toiseen palveluun), kommentoi eräs twiittaaja, "harkitsematonta" (siirryt toiseen palveluun), arvosteli toinen. Viime päivät ovat olleet hyvin vaikeita EU-komission puheenjohtajalle Ursula von der Leyenille.

Komissio on tehnyt muitakin virheitä Pohjois-Irlanti -mokansa ohessa. Se julkaisi lääkeyhtiö Astra Zenecan kanssa tekemänsä sopimuksen: arkaluonteiset osat piti mustata yli – paitsi ei mustattukaan (siirryt toiseen palveluun).

Sitten von der Leyenin tiedottaja Eric Mamer osotti syyttävän sormen (siirryt toiseen palveluun) Irlanti-asiassa kohti komission varapuheenjohtajaa, latvialaista Valdis Dombrovskisia. Keskinäinen syyttely näytti pahalta (siirryt toiseen palveluun). Vasta tiistaina von der Leyen sanoi (siirryt toiseen palveluun) EU-parlamentille kantavansa täyden vastuun (siirryt toiseen palveluun) sählingistä.

Von der Leyeniä on syytetty liiasta luottamuksesta pieneen lähipiiriinsä (siirryt toiseen palveluun), kuten Financial Timesin kirjeenvaihtaja yllä. Tapahtumat herättävät myös kysymyksiä "VdL":n suhteesta muihin komissaareihin. Ranskassa huomiota on kiinnitetty siihen, että saksalaisen VdL:n lähipiiri koostuu lähinnä saksalaisista (siirryt toiseen palveluun).

Suomen entinen pääministeri ja nykyinen EU-yliopiston professori Firenzessä, Alexander Stubb, muistuttaa (siirryt toiseen palveluun) kuitenkin, että ilman EU-johtoisuutta mantereella riehuisivat nyt rokotesodat.

FAKTA: Kulutus elpyi viime vuonna, entäpä ihan viime kuukausina?

Ihmiset arvioivat korona-ajan näkyvän kulutuksessaan pitkään pandemian jälkeenkin kansainvälisten selvitysten (siirryt toiseen palveluun) mukaan. Viime vuoden kolmannella neljänneksellä kansa innostui taas kuluttamaan, mutta sen jälkeen tuli taudin toinen aalto. Mitä pidempään pandemia kestää, sitä syvemmin se voi vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen. Esimerkiksi Ranskassa, Saksassa ja Italiassa tehdyssä kyselyssä (siirryt toiseen palveluun) joka viides kertoo havainneensa, että ei kaipaa enää kampaamopalveluja.

HUOMAA NÄMÄ: "Super Mario" rientää taas hätiin ja EU vaikeuttaa terroristien elämää

Mario Draghi
Mario Draghi ei päässytkään vielä eläkkeelle vaan alkaa taas pelastaa Italian taloutta. Hänet nimitettiin hallituksen muodostajaksi keskiviikkona.EPA

Italian uutta hallitusta alkaa koota entinen pankkimies Mario Draghi. Presidentti Sergio Mattarella nimitti Euroopan keskuspankin ex-pääjohtajan hallitustunnustelijaksi keskiviikkona. Mattarella haluaa välttää vaalit, koska aika on kortilla: EU-maiden tulee jättää kansalliset elpymissuunnitelmat jo huhtikuun loppuun mennessä komissiolle.

Italian edellinen hallitus kaatui juuri erimielisyyksiin EU-rahojen käytöstä. Draghin nousu virkamieshallituksen pääministeriksi kertoo, kuinka vakava Italian tilanne on. Aiemmin taloutta uudistaessaan Draghi sai lempinimen Super Mario.

Italia on ennenkin kutsunut (siirryt toiseen palveluun) ekonomisteja hätiin kriisitilanteissa. Markkinat riemastuivat Draghin nimityksestä heti tuoreeltaan (siirryt toiseen palveluun).

Politiikkaradiossa aiheena on EU:n satojen miljardien eurojen elpymisrahasto. Se on auttanut talouksia jo ennen kuin rahaa on jaettu senttiäkään, arvioivat Nordean Jan von Gerich, EK:n Janica Ylikarjula ja STTK:n Patrizio Lainà. Kannattaa kuunnella Tapio Pajusen vetämä keskustelu täältä.

Heikko tiedonkulku Schengen-maiden välillä on ollut yksi syy siihen, että terroristit ja rikolliset ovat pystyneet toimimaan varsin vapaasti EU:n alueella. Ensi keväästä alkaen terroristien pääsy Euroopan unioniin vaikeutuu.

Bryssel haluaa lisätä lääketehtaiden valmistuskykyä koronarokotusten pullonkaulojen ja muiden biologisten vaarojen välttämiseksi. Ursula von der Leyen ja puheenjohtajamaa Portugalin pääministeri Antonio Costa kirjoittivat kirjeen jäsenmaille voimavarojen lisäämisestä, Süddeutsche Zeitung kertoo. (siirryt toiseen palveluun)

Amsterdam on asukkaiden mielestä ollut viihtyisämpi kaupunki korona-aikana, kun turistit ovat poissa. Kaupunki suunnitteleekin kieltävänsä turistien pääsyn kuuluisiin kannabiskahviloihinsa.

Matkustajia Pireuksen satamassa.
Turistit jonottivat laivaanpääsyä Pireuksen satamassa Ateenassa elokuussa. Kreikassa oli viime vuoden yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana 78 prosenttia vähemmän ulkomaalaisia matkailijoita kuin 2019 sikäläisen turismialan liiton mukaan.Alexandros Vlachos / EPA

Euroalueella kovimman iskun koronapandemiasta ovat ottaneet matkailusta riippuvaiset Etelä-Euroopan maat. Esimerkiksi Espanjan bruttokansantuote sukelsi 11 prosenttia viime vuonna. Moniin muihin Euroopan maihin verrattuna Suomi on selvinnyt koronasta verrattain vähäisin vaurioin.

Mistä syistä Putinin suosio on laskenut paitsi Venäjällä myös EU:ssa? Mitä Venäjä pelkää eniten EU:ssa? Vanhempi tutkija Jussi Lassila Ulkopoliittisesta instituutista vastaa Brysselin koneessa.

Lapsettomuus yleistyy ja monet varakkaat hakevat apua kaupallisesta sijaissynnytyksestä. Ukrainassa sijaissynnytyksistä on tullut valtava kansainvälinen bisnes. Antti Kurosen ohjaama Ulkolinja-dokumentti pureutuu kiisteltyyn aiheeseen monipuolisesti, ohjelma on katsottavissa Yle Areenassa.

Seurantaan: miten koronakriisi vaikuttaa talouteen Suomessa ja maailmalla? Miten muuttuvat ihmisten rahankäyttö, liikkuminen, valtionvelka tai työpaikkojen määrä? Yle Uutiset päivittää taloustilannetta tähän juttuun.

ENSI VIIKOLLA: Idän paholainen saapuu Eurooppaan ja Ukrainan johto vierailulla Brysselissä

Ensi viikolla saatetaan mitata ennätyspakkasia ympäri Eurooppaa. Säärintama nimeltä Beast from the East (siirryt toiseen palveluun) eli Idän paholainen voi pukata kovia pakkasia ja lumisateita myös Länsi- ja Etelä-Eurooppaan.

EU:n ja Ukrainan assosiaationeuvosto kokoontuu torstaina (siirryt toiseen palveluun). Ukraina on toivonut pääsevänsä EU-jäsenehdokkaaksi, ja nyt maa odottaa tukea Yhdysvaltain uudelta presidentiltä Joe Bideniltä. Venäjä miehitti Krimin niemimaan Ukrainalta vuonna 2014. Venäjä on vastustanut (siirryt toiseen palveluun) Ukrainan yhteistyösopimusta EU:n kanssa alusta asti.

Keskiviikkona on jäsenmaiden EU-lähettiläiden kokous sekä coreper I että coreper II (siirryt toiseen palveluun) -kokoonpanoissa. Niissä käydään ajankohtaisista asioista kiinnostavimmat keskustelut – joista ei puhuta julkisuuteen.

Piditkö Eurooppa-kirjeestä? Voit tilata sen tästä linkistä suoraan omaan sähköpostiisi. (siirryt toiseen palveluun)

Lue seuraavaksi